Jyväskylän yliopisto

Krooniset sairaudet rajoittavat iäkkäiden liikkumiskykyä – usein tiedostamatta

Jaa

Krooniset sairaudet ovat ikääntyneillä keskeinen liikkumiskykyä rajoittava tekijä. Iäkkäät henkilöt usein tiedostavat tämän, kun kyseessä on tuore kipua aiheuttava ja liikkumista estävä tuki- ja liikuntaelimistön ongelma. Jos kyseessä on hitaasti kehittynyt sairaus, hiljalleen ilmaantunutta liikkumiskyvyn rajoittumista ei useinkaan tiedosteta.

Kroonisten sairauksien aiheuttamaan liikuntakyvyn rajoittumiseen tulisi kiinnittää huomiota ajoissa. Kuva: Martta Walker
Kroonisten sairauksien aiheuttamaan liikuntakyvyn rajoittumiseen tulisi kiinnittää huomiota ajoissa. Kuva: Martta Walker

- Kroonisten sairauksien aiheuttamaan liikuntakyvyn rajoittumiseen tulisi kiinnittää huomiota ajoissa, jotta iäkkäiden itsenäinen selviytyminen ei vaarantuisi, sanoo professori Urho Kujala liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Jyväskylän yliopiston MOBILETWIN-tutkimukseen osallistui 779 kotona asuvaa 71–75-vuoden ikäistä kaksosta. Tutkimuksen mukaan krooniset sairaudet alensivat mitattuja liikkumismääriä merkittävästi, vaikka tutkittavat eivät olleet sitä tiedostaneet. Tällaisia iäkkäillä yleisiä liikkumista vähentäviä sairauksia olivat esimerkiksi sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, sokeritauti, nivelreuma ja nivelrikko.

Liikkuminen oli sitä vähäisempää, mitä useampia pitkäaikaisia sairauksia tutkittavalla esiintyi. Lainkaan ilman sairauksia olevat ihmiset kartuttivat päivän aikana keskimäärin lähes 7000 askelta. Iäkkäät, jotka raportoivat vähintään kolmesta sairaudesta, kerryttivät keskimäärin alle 4000 askelta päivään.

- Tutkittavia on seurattu vuodesta 1975. Nuoruuden liikuntaharrastus ei vaikuttanut tuloksiin. Sairastuneiden ja terveenä säilyneiden välillä ei ollut eroa liikuntamäärissä nuorempana, joten nyt todetut erot sairaiden ja terveiden välillä johtuvat mitä ilmeisemmin sairaudesta, kertoo professori Kujala.

Sairauskohtaisesti räätälöidyillä liikuntahoidoilla voidaan merkittävästi parantaa sairaiden fyysistä suorituskykyä, liikkumiskykyä ja itsenäistä selviytymistä.

- On tärkeää, että myös pitkäaikaisia sairauksia potevat pyrkivät liikkumaan sairauden asettamat turvallisuusrajat huomioiden. Liikuntahoitojen toteutumiseen tulee kiinnittää huomiota terveydenhuollossa. Tästä hyötyy sekä yksilö että yhteiskunta, Kujala sanoo.

Osallistujat olivat alaotos laajasta suomalaisten kaksosten seurantatutkimuksesta. Tutkimus sisälsi puhelinhaastattelun, kyselylomakkeita ja kotioloissa toteutetun viikon kestävän liikkumisen objektiivisen mittauksen lantiolle asetetulla kiihtyvyysanturilla.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan koordinoimana toteutettua MOBILETWIN-tutkimusta on tukenut opetus- ja kulttuuriministeriö. Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Helsingin ja Turun yliopistojen sekä UKK-instituutin kanssa.

Julkaisu: Kujala UM, Hautasaari P, Vähä-Ypyä H, Waller K, Lindgren N, Iso-Markku P, Heikkilä K, Rinne J, Kaprio J, Sievänen H. Chronic diseases and objectively monitored physical activity profile among aged individuals – a cross-sectional twin cohort study. Annals of Medicine 2019; 51:78-87. Ilmaislinkki artikkeliin (toimii vain 50 kertaa).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

professori Urho Kujala, urho.m.kujala@jyu.fi, 040 8053567
tiedottaja Martta Walker, martta.a.walker@jyu.fi, 040 8054717

Kuvat

Kroonisten sairauksien aiheuttamaan liikuntakyvyn rajoittumiseen tulisi kiinnittää huomiota ajoissa. Kuva: Martta Walker
Kroonisten sairauksien aiheuttamaan liikuntakyvyn rajoittumiseen tulisi kiinnittää huomiota ajoissa. Kuva: Martta Walker
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 5.6.2020 Ihminen on tietoturvan heikoin lenkki (Vestman)3.6.2020 06:58:00 EESTTiedote

Aiemmat tutkimukset väittävät työntekijöiden oikeuttavan tietoturvarikkomuksiaan. Tiina Vestmanin väitöskirjan mukaan työntekijät kyllä selittävät ja perustelevat niitä, mutta eivät suoranaisesti oikeuta. Todellisuudessa työntekijöillä ei useinkaan ole tietoa tietoturvarikkomustensa lopullisista seurauksista, eivätkä he siten pysty arvioimaan omien tekojensa lopullisia seurauksia. Seuraukset voivat olla peruuttamattomat, mutta silti työntekijät eivät koe tietoturvarikkomuksistaan syyllisyyden ja häpeän tunteita.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme