Kuka on suomenkielinen? Edistynytkin suomenoppija joutuu neuvottelemaan paikastaan kieliyhteisössä
Maahanmuuton myötä suomea toisena kielenä puhuvien henkilöiden määrä Suomessa kasvaa, ja yhä useammin heidän joukossaan on sellaisia, jotka ovat oppineet suomen kielen vasta aikuisiässä mutta saavuttaneet erittäin korkean kielitaitotason.
Kielen oppimisen ja sosiolingvistiikan näkökulmia yhdistävässä väitöskirjassaan M.A. Katharina Ruuska on tutkinut juuri tällaisia usein ”poikkeusyksilöinä” pidettäviä puhujia.
Väitöskirjaansa varten Ruuska haastatteli kahtatoista Suomessa asuvaa ja suomea erittäin hyvin puhuvaa aikuista. Neljää heistä hän myös pääsi seuraamaan tarkemmin työpaikalla tai harrastuksissa.
Tutkimuksen keskiössä olivat osallistujien kokemukset siitä, miten heidät kohdataan arjessa, sekä se, miten kieli-ideologiat eli vakiintuneet käsitykset suomen kielestä ja esimerkiksi sen oppimisen vaikeudesta vaikuttavat näihin kokemuksiin.
– Melkein kaikki tutkimukseni osallistujat kertoivat esimerkiksi, että heitä pidetään usein suomenruotsalaisina tai vironkielisinä – ikään kuin suomen kielen oppiminen muulla taustalla olisi mahdotonta, Ruuska kertoo.
Yksi tärkeä näkökulma tutkimuksessa oli kielellinen legitimiteetti eli kysymys siitä, millaisessa asemassa suomen kielen myöhemmin elämässä oppineet ovat kieliyhteisössä ja millainen kielenkäyttö mahdollistaa tasavertaisen osallistumisen eri tilanteisiin. Tutkimuksen osallistujat joutuivatkin miettimään omaa kielenkäyttöään todella tarkkaan.
– Esimerkiksi murteen tai puhekielen käyttö näyttäytyi tutkimuksessa monimutkaisena asiana. Toisaalta osallistujat kokivat, että lähiyhteisön puhetavan omaksuminen oli luontevaa ja loi kuuluvuuden tunteen, ja toisaalta he muualta tulleina myös kyseenalaistivat oikeuttaan käyttää tiettyyn paikkaan tai sosiaaliseen ryhmään sidottuja kielimuotoja, Ruuska havainnollistaa.
Tutkimukseen osallistuneiden kokemuksissa heijastuvat myös yhteiskunnalliset rakenteet.
– Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla nämä henkilöt ovat usein ainoita ei-äidinkielisiä suomenpuhujia työ- tai opiskelukavereidensa joukossa ja siksi erilaisuuden kokemus helposti korostuu. Moninaisemmissa työyhteisöissä osallistujat kokivat taas helpommin olevansa tavallisia suomen kielen puhujia, Ruuska havaitsi.
M.A. Katharina Ruuskan suomen kielen väitöskirjan "At the nexus of language, identity and ideology: Becoming and being a highly proficient second language speaker of Finnish" tarkastustilaisuus pidetään 9.11.2020 klo 17:00 alkaen verkkovälitteisenä. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Peter De Costa (Michigan State University) ja kustoksena professori Minna Suni (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Yleisö voi seurata tilaisuutta verkossa osoitteessahttps://r.jyu.fi/dissertation-ruuska-091120.
Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon +358 40 805 3226.
Julkaisu on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8366-6.
Taustatietoja:
Katharina Ruuska (s. 1985) opiskeli Pohjois-Euroopan ja Baltian maiden kieliä ja kulttuureja, sosiologiaa ja kulttuuriantropologiaa Mainzin yliopistossa Saksassa. Hän valmistui maisteriksi vuonna 2013 ja aloitti suomen kielen jatko-opinnot Jyväskylän yliopistossa vuonna 2014. Lukuvuonna 2019-2020 Ruuska työskenteli Jyväskylän yliopiston Kieli- ja viestintätieteiden laitoksella soveltavan kielitieteen yliopistonopettajana. Tällä hetkellä hän työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa Building Blocks –tutkimushankkeessa (https://buildingblocksresearch.com), jossa tutkitaan työelämässä tarvittavien suomen kielen resurssien kehitystä aikuisilla maahanmuuttajilla, joiden tavoitteena on työllistyä omalle alalleen Suomessa.
Lisätietoja:
Katharina Ruuska, 040 175 0532, katharina.m.ruuska@jyu.fi,
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kuusi uutta SA-rahoitusta kulttuurin- ja yhteiskunnan tutkimukseen Jyväskylän yliopistoon11.5.2021 16:03:52 EEST | Tiedote
Suomen Akamian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on valinnut uudet akatemiatutkijat ja tutkijatohtorit, molempia kolme Jyväskylän yliopistoon. Aiheiden ja lähestymistapojen monimuotoisuus näkyy myönnetyissä rahoituksissa.
Kiinnostava kooste varhaisten feministien tekstejä suomeksi11.5.2021 11:57:43 EEST | Tiedote
Feminismillä on paljon pidempi historia kuin usein tiedostetaan. Esimerkiksi sukupuolten välisestä tasa-arvosta kirjoitettiin jo noin 150 vuotta ennen Ranskan vallankumousta.
Verkkopalvelut tuntevat sinut jo ja ennakoivat halusi ja motivaatiosi – tutkimus selvitti, miten digimarkkinoinnin ajoitus voisi olla vieläkin tarkempaa10.5.2021 08:45:00 EEST | Tiedote
Verkkopersonointi on digitaalisen markkinoinnin keskeisimpiä työkaluja, mutta onnistuakseen se vaatii osuvaa ajoittamista. Toisin sanoen, mitä oikeammalla hetkellä mainos tavoittaa kuluttajan, sitä todennäköisemmin tällä on motivaatiota klikata tuote tai palvelu ostoskoriin. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen tutkimuksen mukaan käyttäjän psykologisen profiloinnin painottaminen motivaatioon voisi tarkentaa personoinnin ajastusta entisestään.
Digitalisaatio muuttaa yhteiskuntaa – mitä tämä muutos tarkoittaa?6.5.2021 12:42:15 EEST | Tiedote
Mitä digitalisaatio oikeastaan tarkoittaa? Entä mikä on digitalisaation merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa? Digimurros on suurin yhteiskuntaamme muokkaava megatrendi. Tätä muutosta analysoidaan uudessa Yhteiskunnan digimurros -kirjassa.
Tutkimushankkeessa luodaan kunnille ensimmäinen ekologisen kompensaation toimintamalli maankäytön suunnitteluun5.5.2021 09:00:00 EEST | Tiedote
Ekologisilla kompensaatioilla tarkoitetaan menetettyjen luontoarvojen kompensoimista toisilla luontoarvoja lisäävillä toimenpiteillä. Yhteistyöhankkeessa kehitetään ensimmäinen ekologisen kompensaation toimintamalli kuntien yhdyskuntasuunnitteluun. Mallia kehitetään ja testataan yhdessä Jyväskylän, Lahden ja Helsingin kaupunkien kanssa. Luontoarvojen lisäksi malli huomioi suunnittelussa alueiden virkistysarvot ja kompensoinnin sosiaalisen hyväksyttävyyden.
Vertaisarviointi kehittää tärkeitä elämäntaitoja5.5.2021 07:45:00 EEST | Tiedote
Väitös 22.5.2021. Vertaisarviointi osana peruskoulun arviointikulttuuria voi kehittää tärkeitä elämäntaitoja, mutta vaatii opettajalta sen haasteiden ymmärrystä. FM Laura Ketosen kasvatustieteen väitöskirja selvittää, mitä luokassa tapahtuu, kun vertaisarviointia käytetään säännöllisesti oppimisen osana.
Jyväskylän yliopistoon viisi uutta akatemiatutkijaa4.5.2021 14:40:00 EEST | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt rahoitusta viidelle tutkijalle Jyväskylän yliopistoon. Viiden vuoden rahoitusta saivat Laura Karavirta ja Elina Sillanpää liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sekä Nerea Abrego, Antti Eloranta ja Jussi Lehtonen bio- ja ympäristötieteiden laitokselta matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta. Jokaiselle tutkijalle myönnettiin noin 450 000 euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme