Kuka on suomenkielinen? Edistynytkin suomenoppija joutuu neuvottelemaan paikastaan kieliyhteisössä

Kielen oppimisen ja sosiolingvistiikan näkökulmia yhdistävässä väitöskirjassaan M.A. Katharina Ruuska on tutkinut juuri tällaisia usein ”poikkeusyksilöinä” pidettäviä puhujia.

Väitöskirjaansa varten Ruuska haastatteli kahtatoista Suomessa asuvaa ja suomea erittäin hyvin puhuvaa aikuista. Neljää heistä hän myös pääsi seuraamaan tarkemmin työpaikalla tai harrastuksissa.

Tutkimuksen keskiössä olivat osallistujien kokemukset siitä, miten heidät kohdataan arjessa, sekä se, miten kieli-ideologiat eli vakiintuneet käsitykset suomen kielestä ja esimerkiksi sen oppimisen vaikeudesta vaikuttavat näihin kokemuksiin.

– Melkein kaikki tutkimukseni osallistujat kertoivat esimerkiksi, että heitä pidetään usein suomenruotsalaisina tai vironkielisinä – ikään kuin suomen kielen oppiminen muulla taustalla olisi mahdotonta, Ruuska kertoo.

Yksi tärkeä näkökulma tutkimuksessa oli kielellinen legitimiteetti eli kysymys siitä, millaisessa asemassa suomen kielen myöhemmin elämässä oppineet ovat kieliyhteisössä ja millainen kielenkäyttö mahdollistaa tasavertaisen osallistumisen eri tilanteisiin. Tutkimuksen osallistujat joutuivatkin miettimään omaa kielenkäyttöään todella tarkkaan.

– Esimerkiksi murteen tai puhekielen käyttö näyttäytyi tutkimuksessa monimutkaisena asiana. Toisaalta osallistujat kokivat, että lähiyhteisön puhetavan omaksuminen oli luontevaa ja loi kuuluvuuden tunteen, ja toisaalta he muualta tulleina myös kyseenalaistivat oikeuttaan käyttää tiettyyn paikkaan tai sosiaaliseen ryhmään sidottuja kielimuotoja, Ruuska havainnollistaa.

Tutkimukseen osallistuneiden kokemuksissa heijastuvat myös yhteiskunnalliset rakenteet.

– Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla nämä henkilöt ovat usein ainoita ei-äidinkielisiä suomenpuhujia työ- tai opiskelukavereidensa joukossa ja siksi erilaisuuden kokemus helposti korostuu. Moninaisemmissa työyhteisöissä osallistujat kokivat taas helpommin olevansa tavallisia suomen kielen puhujia, Ruuska havaitsi.

M.A. Katharina Ruuskan suomen kielen väitöskirjan "At the nexus of language, identity and ideology: Becoming and being a highly proficient second language speaker of Finnish" tarkastustilaisuus pidetään 9.11.2020 klo 17:00 alkaen verkkovälitteisenä. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Peter De Costa (Michigan State University) ja kustoksena professori Minna Suni (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Yleisö voi seurata tilaisuutta verkossa osoitteessahttps://r.jyu.fi/dissertation-ruuska-091120.

Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon +358 40 805 3226.

Julkaisu on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8366-6.

Taustatietoja:

Katharina Ruuska (s. 1985) opiskeli Pohjois-Euroopan ja Baltian maiden kieliä ja kulttuureja, sosiologiaa ja kulttuuriantropologiaa Mainzin yliopistossa Saksassa. Hän valmistui maisteriksi vuonna 2013 ja aloitti suomen kielen jatko-opinnot Jyväskylän yliopistossa vuonna 2014. Lukuvuonna 2019-2020 Ruuska työskenteli Jyväskylän yliopiston Kieli- ja viestintätieteiden laitoksella soveltavan kielitieteen yliopistonopettajana. Tällä hetkellä hän työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa Building Blocks –tutkimushankkeessa (https://buildingblocksresearch.com), jossa tutkitaan työelämässä tarvittavien suomen kielen resurssien kehitystä aikuisilla maahanmuuttajilla, joiden tavoitteena on työllistyä omalle alalleen Suomessa.

Lisätietoja:

Katharina Ruuska, 040 175 0532, katharina.m.ruuska@jyu.fi,