Kuka on suomenkielinen? Edistynytkin suomenoppija joutuu neuvottelemaan paikastaan kieliyhteisössä
5.11.2020 09:50:04 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Kielen oppimisen ja sosiolingvistiikan näkökulmia yhdistävässä väitöskirjassaan M.A. Katharina Ruuska on tutkinut juuri tällaisia usein ”poikkeusyksilöinä” pidettäviä puhujia.
Väitöskirjaansa varten Ruuska haastatteli kahtatoista Suomessa asuvaa ja suomea erittäin hyvin puhuvaa aikuista. Neljää heistä hän myös pääsi seuraamaan tarkemmin työpaikalla tai harrastuksissa.
Tutkimuksen keskiössä olivat osallistujien kokemukset siitä, miten heidät kohdataan arjessa, sekä se, miten kieli-ideologiat eli vakiintuneet käsitykset suomen kielestä ja esimerkiksi sen oppimisen vaikeudesta vaikuttavat näihin kokemuksiin.
– Melkein kaikki tutkimukseni osallistujat kertoivat esimerkiksi, että heitä pidetään usein suomenruotsalaisina tai vironkielisinä – ikään kuin suomen kielen oppiminen muulla taustalla olisi mahdotonta, Ruuska kertoo.
Yksi tärkeä näkökulma tutkimuksessa oli kielellinen legitimiteetti eli kysymys siitä, millaisessa asemassa suomen kielen myöhemmin elämässä oppineet ovat kieliyhteisössä ja millainen kielenkäyttö mahdollistaa tasavertaisen osallistumisen eri tilanteisiin. Tutkimuksen osallistujat joutuivatkin miettimään omaa kielenkäyttöään todella tarkkaan.
– Esimerkiksi murteen tai puhekielen käyttö näyttäytyi tutkimuksessa monimutkaisena asiana. Toisaalta osallistujat kokivat, että lähiyhteisön puhetavan omaksuminen oli luontevaa ja loi kuuluvuuden tunteen, ja toisaalta he muualta tulleina myös kyseenalaistivat oikeuttaan käyttää tiettyyn paikkaan tai sosiaaliseen ryhmään sidottuja kielimuotoja, Ruuska havainnollistaa.
Tutkimukseen osallistuneiden kokemuksissa heijastuvat myös yhteiskunnalliset rakenteet.
– Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla nämä henkilöt ovat usein ainoita ei-äidinkielisiä suomenpuhujia työ- tai opiskelukavereidensa joukossa ja siksi erilaisuuden kokemus helposti korostuu. Moninaisemmissa työyhteisöissä osallistujat kokivat taas helpommin olevansa tavallisia suomen kielen puhujia, Ruuska havaitsi.
M.A. Katharina Ruuskan suomen kielen väitöskirjan "At the nexus of language, identity and ideology: Becoming and being a highly proficient second language speaker of Finnish" tarkastustilaisuus pidetään 9.11.2020 klo 17:00 alkaen verkkovälitteisenä. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Peter De Costa (Michigan State University) ja kustoksena professori Minna Suni (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Yleisö voi seurata tilaisuutta verkossa osoitteessahttps://r.jyu.fi/dissertation-ruuska-091120.
Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon +358 40 805 3226.
Julkaisu on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8366-6.
Taustatietoja:
Katharina Ruuska (s. 1985) opiskeli Pohjois-Euroopan ja Baltian maiden kieliä ja kulttuureja, sosiologiaa ja kulttuuriantropologiaa Mainzin yliopistossa Saksassa. Hän valmistui maisteriksi vuonna 2013 ja aloitti suomen kielen jatko-opinnot Jyväskylän yliopistossa vuonna 2014. Lukuvuonna 2019-2020 Ruuska työskenteli Jyväskylän yliopiston Kieli- ja viestintätieteiden laitoksella soveltavan kielitieteen yliopistonopettajana. Tällä hetkellä hän työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa Building Blocks –tutkimushankkeessa (https://buildingblocksresearch.com), jossa tutkitaan työelämässä tarvittavien suomen kielen resurssien kehitystä aikuisilla maahanmuuttajilla, joiden tavoitteena on työllistyä omalle alalleen Suomessa.
Lisätietoja:
Katharina Ruuska, 040 175 0532, katharina.m.ruuska@jyu.fi,
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Lohikalat paljastavat kylmän totuuden ihmisen vaikutuksista Pohjois-Euroopan järvissä4.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama suurtutkimus paljasti ihmistoiminnan muuttavan Pohjois-Euroopan järvien ekosysteemejä johdonmukaisesti. Tutkimus osoittaa, että vesivoima ja valuma‑alueiden ihmistoiminta muokkaavat subarktisten ja alpiinisten järvien ravintoverkkoja Tutkimus haastaakin käsityksen siitä, että kaukaiset ja karut pohjoiset vesistöt olisivat turvassa ihmisen vaikutuksilta.
Kuinka luemme koiran ilmeitä? Tutkimus valottaa, kuinka lajit tulkitsevat toistensa tunteita4.3.2026 06:55:00 EET | Tiedote
Ihmiset ja koirat tarkkailevat oman lajinsa tunteita silmistä, mutta suun alue tarjoaa tärkeimmät vihjeet lajienvälisessä tunteiden tunnistamisessa. Näin osoittaa Jyväskylän yliopiston ja Plymouthin yliopiston tutkimus, jossa verrattiin ihmisten ja koirien tapaa katsoa kasvoja.
Uusi raportti: Elämäntavat ratkaisevia luontokadon pysäyttämisessä – Suomi mukana vertailussa3.3.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Maailmanlaajuinen tutkimus osoittaa, että ruoka aiheuttaa jopa 84 % elämäntapojemme luontojalanjäljestä. Raportti kehottaa hallituksia toimimaan ennen lokakuussa Armeniassa järjestettäviä tärkeitä biodiversiteettineuvotteluja.
Cefmof-säätiön rahoitus vauhdittaa Jyväskylän yliopiston vetytutkimusta2.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella aloitti tammikuussa uusi apulaisprofessori, Ali Davoodi, jonka tutkimus keskittyy vetytutkimukseen ja kestävien energiajärjestelmien kehittämiseen. Tehtävä rahoitetaan Central Finland Mobility Foundation (Cefmof) ‑säätiön myöntämällä vetytutkimusrahoituksella. Lisäksi apulaisprofessori Manu Lahtisen ja dosentti, yliopistonlehtori Marko Melanderin tekemää vetytutkimusta tuetaan osittain Cefmofin rahoituksella.
Digitalisaatio muokkaa sote‑ammattilaisen toimijuutta odotettua syvemmin24.2.2026 07:45:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että digitalisaatio vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työhön syvemmin kuin on aiemmin tunnistettu. Muutos ulottuu arjen työn järjestelyistä työn arvoihin, päätöksentekoon ja työhyvinvointiin. Tutkimuksessa kehitetty digitoimijuus‑käsite tekee muutoksen näkyväksi uudella tavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme