Helsingin yliopisto

Kuka syö kenet? DNA-menetelmät paljastavat ravintoverkkojen salat

Jaa

Monista aikaisemmin vaikeasti havaittavista eliöistä kuten lepakoista, kasvien pölyttäjistä ja sienistä on saatu täysin uutta tietoa uusien DNA-pohjaisten menetelmien myötä. Tämä mullistaa maailmankuvaamme, koska suurin osa planeettamme lajeista ovat pieniä ja vaikeasti tunnistettavia, eikä niiden roolia ekosysteemissä ole aiemmin pystytty selvittämään.

Lepakot (kuvassa vesisiippa, Myotis daubentonii) kuuluvat niihin moniin vaikeasti seurattaviin lajeihin, joiden ravinto selviää parhaiten DNA-menetelmin. Kuvakollaasi, kuvaaja Risto Lindstedt.
Lepakot (kuvassa vesisiippa, Myotis daubentonii) kuuluvat niihin moniin vaikeasti seurattaviin lajeihin, joiden ravinto selviää parhaiten DNA-menetelmin. Kuvakollaasi, kuvaaja Risto Lindstedt.

Lajien välisten vuorovaikutusten ja kokonaisten eliöyhteisöiden tutkimus on viimeisten vuosien aikana siirtynyt enenevissä määrin DNA-pohjaisten menetelmien käyttöön.Uusien DNA-menetelmien kehitys ja niiden eliöyhteisöistä paljastamat yksityiskohdat ovatkin keskiössä tuoreessa Molecular Ecology – tiedejulkaisun erikoisnumerossa, jossa suomalaistutkijoiden jälki on vahvaa.

Uusilla DNA-menetelmillä pystytään selvittämään, miten yksittäisten eliölajien väliset vuorovaikutukset kutoutuvat monimutkaiseksi ravintoverkoksi: kuka syö kenetkin, mitkä lajit hajottavat sieniä metsässä tai mitkä pölyttäjät vastaavat pölytyksestä. Monet näistä vuorovaikutuksista olisivat olleet mahdottomia havaita vanhemmilla menetelmillä.

Hyvä esimerkki vaikeasti tutkittavasta lajiryhmästä ovat lepakot. Näiden öisin saalistavien hyönteissyöjien ravinnon koostumus on pitkään ollut arvailujen varassa. Nyt niiden saalislajit voidaan selvittää tutkimalla niiden päiväpiilojen pohjalle jättämiä ulosteita DNA-menetelmin.

– Nykyisin on helppoa sekvensoida saaliseläinten DNA-jäämät lepakon ulosteista. Tämä on auttanut meitä ymmärtämään, että niinkin erilaiset eläimet kuin lepakot ja hyönteisiä syövät linnut käyttävät käytännössä samaa ravintoa, kertoo tutkijatohtori Eero Vesterinen Turun yliopistosta. 

Kolme nyt julkaistun Molecular Ecology -erikoisnumeron artikkeleista on Helsingin yliopiston professori Tomas Roslinin tutkimusryhmän aikaansaannoksia. Näissä artikkeleissa on selvitetty, mitkä hyönteiset pölyttävät lapinvuokkoa eri puolilla Arktista, miten ilmastonmuutos vaikuttaa arktisen alueen selkärangattomiin huippupetoihin, juoksuhämähäkkeihin, sekä mitkä hyönteiset elävät tavallisimmissa ruokasienissämme.

– Laitoimme kokonaisia sieniä tehosekoittimeen ja eristimme sienipirtelöstä eri hyönteislajien DNA:n. Näin tutkimme, miten metsän ikä ja rakenne vaikuttavat sienistä löytyvään hyönteislajistoon. Lisäksi pystymme kertomaan, mitkä hyönteisistämme kilpailevat sienestäjien kanssa parhaista sieniapajista, sanoo väitöskirjatutkija Janne Koskinen Itä-Suomen yliopistosta.

Tohtori Mikko Tiusanen Helsingin yliopistosta hyödynsi DNA-menetelmiä määrittäessään lapinvuokon pölyttäjiä, jotka oli pyydystetty kärpäspaperista valmistetuilla tekokukilla.

– Saimme pyydystettyä 30 000 pölyttäjää eri puolilta pohjoista pallonpuoliskoa. Näin laajan aineiston määrittäminen Ilman DNA-menetelmien käyttöä on käytännössä mahdotonta, tai vaatii vähintäänkin kymmenien asiantuntijoiden hyödyntämistä useiden vuosien ajan.

Tieto siitä, miten eliölajit ja niiden vuorovaikutukset reagoivat muutoksiin ympäristössä, kuten ilmaston lämpenemiseen, on ensisijaisen tärkeää muuttuvassa maailmassa.

– Juoksuhämähäkit ovat Arktiksen todellisia valtiaita, ja kaikki eliöt, jotka ovat niitä pienempiä, ovat vaarassa joutua syödyiksi. Tutkimme hämähäkkien ravinnonkäyttöä tunturien rinteillä Koillis-Grönlannissa. Havaitsimme, että hämähäkit suosivat ravinnossaan joitakin kärpäslajeja ilmasto-olosuhteista riippumatta. Tosin ilmasto puolestaan vaikuttaa siihen, paljonko kärpäsiä on tarjolla saalistettavaksi, kertoo Roslin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mikko Tiusanen, Helsingin yliopisto, puh. 040 823 7584
Tomas Roslin, Helsingin yliopisto, puh. 040 595 8098

Kuvat

Lepakot (kuvassa vesisiippa, Myotis daubentonii) kuuluvat niihin moniin vaikeasti seurattaviin lajeihin, joiden ravinto selviää parhaiten DNA-menetelmin. Kuvakollaasi, kuvaaja Risto Lindstedt.
Lepakot (kuvassa vesisiippa, Myotis daubentonii) kuuluvat niihin moniin vaikeasti seurattaviin lajeihin, joiden ravinto selviää parhaiten DNA-menetelmin. Kuvakollaasi, kuvaaja Risto Lindstedt.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 02941 58461

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on uusiutuvien luonnonvarojen vastuullisen käytön asiantuntija Suomessa ja kansainvälisesti. Tieteenalamme ovat elintarvike-, maatalous-, metsä-, talous- ja ympäristötieteet.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uusia suosituksia päättäjille vuosien pohjoismaisen tieteellisen tutkimusyhteistyön pohjalta: Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edistäminen pohjoismaisessa koulutuksessa21.2.2019 09:15:52Tiedote

Syrjintä, syrjäytyminen ja sosiaalinen eriytyminen ovat yllättävän yleisiä ilmiöitä pohjoismaisissa kouluissa, osoittavat tutkimustulokset 14 yliopistossa kahdeksassa eri maassa. Ryhmä tutkijoita kokosi äskettäin voimansa tarkoituksenaan tuoda esille tutkimukseen pohjautuvaa tietoa ja tällä tavoin auttaa päättäjiä kehittämään pohjoismaisia koulutusjärjestelmiä entistä tasa-arvoisemmiksi ja oikeudenmukaisemmiksi. Tämän työn tuloksena on selkeä kolmen kohdan ohjeistus.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme