Helsingin yliopisto

Kultaa eletroniikkaromusta

Jaa

Helsingin yliopistossa kehitetyn uuden liuotusmenetelmän avulla kulta voidaan kierrättää aiempaa ympäristöystävällisemmin.

Eeva Heliövaara valmistetelee kemian alan väitöskirjaa Helsingin yliopistossa
Eeva Heliövaara valmistetelee kemian alan väitöskirjaa Helsingin yliopistossa

Mineraalien talteenotto kierrätysmateriaaleista eli niin kutsuttu ”urban mining” on oleellinen osa kiertotaloutta ja laajeneva teollisuuden haara. Esimerkiksi elektroniikkaromun kultapitoisuus voi olla jopa 10–100-kertainen verrattuna kultamalmiin.

Tietokoneissa, puhelimissa ja monissa muissa laitteissa oleva pieni määrä kultaa päätyy romutettavien laitteiden mukana polttoon. 

Tuhkasta kulta erotellaan kemiallisesti, mutta käytettävät kemikaalit ovat ympäristölle erittäin haitallisia. Esimerkkeinä syanidiliuotus ja kullan erottaminen elohopean avulla pienissä nyrkkipajoissa ja alkeellisissa olosuhteissa. Nyt Helsingin yliopistossa kehitetyn uuden liuotusmenetelmän avulla kulta voidaan ottaa talteen aiempaa ympäristöystävällisemmin.

– Kultaa käytetään yleisesti elektroniikkateollisuudessa, ja sen tehokas talteenotto on kestävän kehityksen ja kiertotalouden kannalta tärkeää, sanoo uuden kullan liuotusmenetelmän kehittänyt professori Timo Repo Helsingin yliopiston kemian osastolta.

– Nyt tutkijat ovat onnistuneet liuottamaan kultaa orgaanisella liuottimella, apuaineena rikki ja hapettimena vetyperoksidi. Toistaiseksi menetelmää on kokeiltu laboratorio-olosuhteissa, mutta kun perusilmiö on havaittu, se avaa mahdollisuuksia jopa kaupalliseen soveltamiseen, sanoo tohtorikoulutettava Eeva Heliövaara Helsingin yliopistosta. 

Pyridinethiol‐Assisted Dissolution of Elemental Gold in Organic Solutions: Dr. Minna Räisänen, Eeva Heliövaara, Dr. Feda'a Al‐Qaisi, Dr. Mikko Muuronen, Aleksi Eronen, Henri Liljeqvist, Dr. Martin Nieger, Dr. Marianna Kemell, Karina Moslova, Dr. Kalle Lagerblom, Prof. Timo Repo. 29 October 2018, Journal Angewandte Chemie. https://doi.org/10.1002/anie.201810447

Li­sä­tie­to­ja:

Professori Timo Repo
Sähköposti: timo.repo@helsinki.fi

Tohtorikoulutettava Eeva Heliövaara
Sähköposti: eeva.heliovaara@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Eeva Heliövaara valmistetelee kemian alan väitöskirjaa Helsingin yliopistossa
Eeva Heliövaara valmistetelee kemian alan väitöskirjaa Helsingin yliopistossa
Lataa
Menetelmällä voidaan liuottaa metallista kultaa esimerkiksi tietokoneen piirilevyistä. Reaktiossa kulta hapettuu kuvan mukaiseksi kulta(I) yhdisteeksi. Oikealla reunalla on esitetty muodostuvan dikationin kiderakenne.
Menetelmällä voidaan liuottaa metallista kultaa esimerkiksi tietokoneen piirilevyistä. Reaktiossa kulta hapettuu kuvan mukaiseksi kulta(I) yhdisteeksi. Oikealla reunalla on esitetty muodostuvan dikationin kiderakenne.
Lataa
Professori Timo Repo ja tohtorikoulutettava Eeva Heliövaara ovat Angewandte Chemie-tiedelehdessä julkaistun artikkelin kirjoittajia
Professori Timo Repo ja tohtorikoulutettava Eeva Heliövaara ovat Angewandte Chemie-tiedelehdessä julkaistun artikkelin kirjoittajia
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä -teoksen julkistustilaisuus 28.3.20.3.2019 14:35:23 EETKutsu

Lars-Gunnar ”Nubben” Nordström (1924–2014) oli ei-esittävän taiteen edelläkävijöitä Suomessa ja intohimoinen jazzmusiikin ystävä. Jazzharrastus syttyi vuonna 1941, kun hän kuuli radiosta Duke Ellingtonin kappaleen Mood Indigo. 1950-luvun lopulla Nordström ryhtyi keräämään vinyylialbumeja, joita lopulta karttui yli 11 000 kappaletta. Kaikkinensa Nordström hankki 16 000 äänilevyä. Vuonna 2015 L-G Nordströmin Säätiö lahjoitti hänen jazzkokoelmansa Kansalliskirjastolle. Nyt julkaistava teos Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä (Kansalliskirjasto 2019) kertoo keräilijästä, keräilemisestä, levykokoelmasta ja taiteesta – sekä tietenkin jazzista. Teoksen on kirjoittanut kulttuurihistorian tutkija Janne Mäkelä. Oheisartikkelien kirjoittajina ovat jazzhistorian asiantuntijat Pekka Gronow ja Matti Laipio. Teoksen julkaisutilaisuus järjestetään Kansalliskirjaston auditoriossa (Yliopistonkatu 1, Helsinki) torstaina 28.3. klo 14 alkaen. Ilmoittautumiset osoitteessa www.l

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme