Kulttuuri kohentaa viihtyvyyttä lähiöarjessa – Huhtasuo ja Keltinmäki tutkimuskohteina
Tutkimushankkeessa ”Kulttuuritoiminnan muodot ja merkitykset 2020-luvun lähiössä: kaksi tapaustutkimusta Jyväskylässä” tutkitaan kulttuuri- ja yhteisöllistä toimintaa kahdessa jyväskyläläisessä lähiössä, Huhtasuolla ja Keltinmäessä. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää sekä asukkaiden ja yhteisöjen omaehtoisen että kulttuuri-instituutioiden järjestämän toiminnan merkitystä lähiöiden arjessa.
– Tutkimme hankkeessa myös sitä, miten kaupungin kulttuuripoliittiset toimenpiteet saavuttavat lähiöissä asuvat ihmiset. Oikein kohdistetuilla kulttuuripoliittisilla toimenpiteillä voidaan vähentää asuinalueiden välisiä eroja, Kumpulainen kertoo.
Tutkimuksella pyritään tavoittamaan julkisten kulttuuripalveluiden lisäksi myös alueiden omaehtoisen yhteisöllisen toiminnan roolia. Se on merkittävä yhteisöllisyyden ja paikallisen identiteetin rakentumisessa, mutta esimerkiksi kulttuuritoiminnan tilastoissa nämä toiminnan muodot harvoin tulevat näkyville.
– Lisäksi digitalisaation rooli paikallisen yhteisöllisyyden rakentumisessa on voimistunut, esimerkiksi sosiaalinen media on vaikuttanut ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Tarvitaankin enemmän tietoa siitä, miten digitalisaatio vaikuttaa paikkaan kiinnittymiseen ja edistää omaehtoista yhteisöllistä toimintaa, Kumpulainen lisää.
Tutkimushanke kohdistuu Jyväskylän kahteen lähiöön, Huhtasuolle ja Keltinmäkeen, joissa on sosioekonomisilla mittareilla tarkasteltuna eniten kehityshaasteita. Esimerkiksi työttömien määrä on tutkittavilla alueilla korkeampi kuin muilla Jyväskylän asuinalueilla. Vuonna 2017 Huhtasuon asukkaista 12 % oli työttömiä ja Keltinmäki-Myllyjärvi alueella taas 9 %, kun taas kaupungin muilla alueilla osuus oli 5–8%. Molemmilla tutkittavilla alueilla on myös aktiivista asukastoimintaa sekä julkisia palveluja, kuten kirjastot. Alueet ovat laajoja, ja niihin kuuluu eri-ikäisiä omakoti- ja kerrostalokeskittymiä.
– Valitsimme tutkimuksemme kohteeksi kaksi lähiötä, koska se parantaa tulosten yleistettävyyttä ja tuo esille myös eri lähiöiden välisiä mahdollisia eroja. Lisäksi molemmilla valituilla alueilla on toteutettu erilaisia kehittämishankkeita, aktiivista seurakuntatoimintaa, kaupungin järjestämää nuorisotoimintaa sekä lapsiperheille ja senioreille suunnattua kerhotoimintaa, Kumpulainen perustelee.
Hankkeen tulosten pohjalta koostetaan konkreettisia kehittämisehdotuksia tutkittavien alueiden elinvoimaisuuden ja viihtyvyyden lisäämiseksi. Vahvistamalla paikallisia verkostoja asukkaita aktivoidaan yhteisölähtöiseen kehittämistoimintaan. Kulttuuritoiminta ja -tapahtumat vahvistavat lisäksi positiivista alueellista mielikuvaa, mikä lisää eri kaupunginosien houkuttelevuutta asuinpaikkoina.
– Kulttuuri lisää asukkaiden hyvinvointia rakentamalla paikallista viihtyvyyttä, alueellista identiteettiä ja yhteisöllisyyttä, tutkijat uskovat. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää kaupunkisuunnittelun ja alueellisen kulttuuripolitiikan kehittämisen tukena lähiöiden positiivisen kehityksen edistämisessä.
Hankkeen myötä saadaan yleistä tietoa siitä, minkälaista kulttuuritoiminta on 2020-luvun suomalaisessa lähiössä sekä miten kaupunkien kulttuuripoliittiset toimenpiteet tavoittavat lähiössä asuvat ihmiset. Teoreettisilta lähtökohdiltaan monitieteisen tutkimuksen metodologiassa hyödynnetään erilaisia laadullisia ja määrällisiä aineistonkeruu ja -analyysimenetelmiä.
Tutkimus toteutetaan Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen kulttuuripolitiikan yksikön sekä kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen yhteistyönä.
Lisätietoa:
Kaisu Kumpulainen, 0400 408509 ja 0408053493, kaisu.kumpulainen@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto oli vetovoimainen korkeakoulujen yhteishaussa28.3.2024 09:56:11 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 18 712 hakijaa. Viime vuodesta hakijamäärä nousi 4,2 prosenttia. Valtakunnallisesti kevään toisen yhteishaun hakijamäärä nousi 1,7 prosenttia. Hakemuksia Jyväskylän yliopistoon kertyi 24 862.
Lapset voivat olla erilaisissa asemissa jo esiopetukseen siirtyessään28.3.2024 07:11:00 EET | Tiedote
Lapsen siirtymä esiopetukseen on iso muutos lapsen elämässä. Tutkimuksessa todettiin, että tätä siirtymää edeltävät varhaiskasvatuksen palvelut voivat kuitenkin asettaa lapset erilaiseen asemaan esiopetussiirtymässä.
Elintavat kasautuvat ja ovat suhteellisen pysyviä läpi keski-iän27.3.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan joko terveellisemmät tai epäterveellisemmät elintavat kasautuvat samoille ihmisille. Elintavat ovat suhteellisen pysyviä keski-iässä, ja niitä ennustavat useat sosiodemografiset ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät.
Jatkuva oppiminen työelämässä motivoi mutta myös kuormittaa26.3.2024 13:14:00 EET | Tiedote
Miten kestävä kehitys ja työssä tapahtuva oppiminen liittyvät toisiinsa? Tätä tutkittiin Studies in Continuing Education -lehdessä alkuvuodesta 2024 ilmestyneessä artikkelissa. Kestävyyttä lähestyttiin artikkelissa sosiaalisen ja inhimillisen kestävyyden näkökulmista, mutta oppimisen kestävyys kytkeytyy välillisesti myös ympäristölliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.
Eronneet isät painottavat hoivaamisen tärkeyttä ja pelkäävät ulkokehälle joutumista26.3.2024 07:06:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston perhe- ja isyystutkimuksen dosentti Johanna Terävä tutki 21 eronneen isän haastattelupuhetta. Terävä havaitsi, että haastatellut isät korostivat olevansa vanhemmuuteensa sitoutuneita, lapsen parhaaseen pyrkiviä isiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme