Kulttuuri kohentaa viihtyvyyttä lähiöarjessa – Huhtasuo ja Keltinmäki tutkimuskohteina

Tutkimushankkeessa ”Kulttuuritoiminnan muodot ja merkitykset 2020-luvun lähiössä: kaksi tapaustutkimusta Jyväskylässä” tutkitaan kulttuuri- ja yhteisöllistä toimintaa kahdessa jyväskyläläisessä lähiössä, Huhtasuolla ja Keltinmäessä. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää sekä asukkaiden ja yhteisöjen omaehtoisen että kulttuuri-instituutioiden järjestämän toiminnan merkitystä lähiöiden arjessa.

– Tutkimme hankkeessa myös sitä, miten kaupungin kulttuuripoliittiset toimenpiteet saavuttavat lähiöissä asuvat ihmiset. Oikein kohdistetuilla kulttuuripoliittisilla toimenpiteillä voidaan vähentää asuinalueiden välisiä eroja, Kumpulainen kertoo.

Tutkimuksella pyritään tavoittamaan julkisten kulttuuripalveluiden lisäksi myös alueiden omaehtoisen yhteisöllisen toiminnan roolia. Se on merkittävä yhteisöllisyyden ja paikallisen identiteetin rakentumisessa, mutta esimerkiksi kulttuuritoiminnan tilastoissa nämä toiminnan muodot harvoin tulevat näkyville.

– Lisäksi digitalisaation rooli paikallisen yhteisöllisyyden rakentumisessa on voimistunut, esimerkiksi sosiaalinen media on vaikuttanut ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Tarvitaankin enemmän tietoa siitä, miten digitalisaatio vaikuttaa paikkaan kiinnittymiseen ja edistää omaehtoista yhteisöllistä toimintaa, Kumpulainen lisää.

Tutkimushanke kohdistuu Jyväskylän kahteen lähiöön, Huhtasuolle ja Keltinmäkeen, joissa on sosioekonomisilla mittareilla tarkasteltuna eniten kehityshaasteita. Esimerkiksi työttömien määrä on tutkittavilla alueilla korkeampi kuin muilla Jyväskylän asuinalueilla. Vuonna 2017 Huhtasuon asukkaista 12 % oli työttömiä ja Keltinmäki-Myllyjärvi alueella taas 9 %, kun taas kaupungin muilla alueilla osuus oli 5–8%. Molemmilla tutkittavilla alueilla on myös aktiivista asukastoimintaa sekä julkisia palveluja, kuten kirjastot. Alueet ovat laajoja, ja niihin kuuluu eri-ikäisiä omakoti- ja kerrostalokeskittymiä.

– Valitsimme tutkimuksemme kohteeksi kaksi lähiötä, koska se parantaa tulosten yleistettävyyttä ja tuo esille myös eri lähiöiden välisiä mahdollisia eroja. Lisäksi molemmilla valituilla alueilla on toteutettu erilaisia kehittämishankkeita, aktiivista seurakuntatoimintaa, kaupungin järjestämää nuorisotoimintaa sekä lapsiperheille ja senioreille suunnattua kerhotoimintaa, Kumpulainen perustelee.

Hankkeen tulosten pohjalta koostetaan konkreettisia kehittämisehdotuksia tutkittavien alueiden elinvoimaisuuden ja viihtyvyyden lisäämiseksi. Vahvistamalla paikallisia verkostoja asukkaita aktivoidaan yhteisölähtöiseen kehittämistoimintaan. Kulttuuritoiminta ja -tapahtumat vahvistavat lisäksi positiivista alueellista mielikuvaa, mikä lisää eri kaupunginosien houkuttelevuutta asuinpaikkoina.

– Kulttuuri lisää asukkaiden hyvinvointia rakentamalla paikallista viihtyvyyttä, alueellista identiteettiä ja yhteisöllisyyttä, tutkijat uskovat. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää kaupunkisuunnittelun ja alueellisen kulttuuripolitiikan kehittämisen tukena lähiöiden positiivisen kehityksen edistämisessä.

Hankkeen myötä saadaan yleistä tietoa siitä, minkälaista kulttuuritoiminta on 2020-luvun suomalaisessa lähiössä sekä miten kaupunkien kulttuuripoliittiset toimenpiteet tavoittavat lähiössä asuvat ihmiset. Teoreettisilta lähtökohdiltaan monitieteisen tutkimuksen metodologiassa hyödynnetään erilaisia laadullisia ja määrällisiä aineistonkeruu ja -analyysimenetelmiä.

Tutkimus toteutetaan Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen kulttuuripolitiikan yksikön sekä kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen yhteistyönä.

Lisätietoa:

Kaisu Kumpulainen, 0400 408509 ja 0408053493, kaisu.kumpulainen@jyu.fi