Helsingin yliopisto

Kulttuurin ja tieteen verkkokäyttö hyppäsi ennätyslukemiin vuonna 2021

Jaa

Finna.fi-hakupalvelu kasvatti suosiotaan voimakkaasti vuonna 2021, jolloin palvelussa vierailtiin liki neljä miljoonaa kertaa. Käyntimäärät kasvoivat edellisvuoteen verrattuna huimat 32 %.

Finna.fi on näyteikkuna yhteiseen kulttuuriperintöön. Kuvassa hiihtäjiä Pallastunturilla 1960-luvun lopulla. Kuva: Volker von Bonin/Museovirasto, historian kuvakokoelma. CC BY 4.0.
Finna.fi on näyteikkuna yhteiseen kulttuuriperintöön. Kuvassa hiihtäjiä Pallastunturilla 1960-luvun lopulla. Kuva: Volker von Bonin/Museovirasto, historian kuvakokoelma. CC BY 4.0.

Finna.fi:n rikkaat materiaalit johdattavat kävijät tieteen, kulttuurin ja oppimisen äärelle. Vuonna 2021 kävijät tyypillisesti etsivät luettavaa kirjoista ja artikkeleista, katselivat elokuvia ja uppoutuivat arkistojen saloihin. Myös korkeakoulujen opinnäytetöitä selailtiin runsaasti. 

Ylivoimaisesti suosituimpia aineistoja olivat edellisten vuosien tapaan kuvat. Niiden katselukertoja kertyi yhteensä yli kuusi miljoonaa. 

Laajenevaa tiedonhakua ja uusia avauksia  

Yhtenä syynä suosion kasvulle ovat uudet kävijät, jotka siirtyvät valtakunnalliseen Finna.fi-palveluun muista hakupalveluista. 

– Finnaa hyödyntää 421 organisaatiota, joilla on yli 100 omaa, Finnan digitaalisella ratkaisulla toteutettua verkkopalvelua. Näistä verkkokirjastoista tai museoiden omista hakupalveluista löydetään yhä useammin valtakunnallisen Finna.fi-palvelun puolelle laajempien hakumahdollisuuksien pariin, taustoittaa Kansalliskirjastosta kehittämispäällikkö Erkki Tolonen

Toisena tekijänä käyntimäärien nousuun Tolonen näkee yhä kasvavat ja monipuolistuvat aineistot. 

– Museot ovat tuoneet valtavasti uusia kokoelmia verkkoon. Niiden ohella Finna.fi on karttunut uusilla tiedeaineistoilla, kuten suomalaisilla tiedelehdillä. 

Finna yhteiskunnalle arvokas tietovaranto  

Finna.fi-palvelun arvo on huomattu palvelua rahoittavassa opetus- ja kulttuuriministeriössä. 

­– Erityisen hienoa on, että kulttuuriperintöaineistojen yhteinen Finna-palvelu kehittyy jatkuvasti ja saa yhä uusia käyttäjiä. On tärkeää turvata tämän yhteiskunnalle arvokkaan tietovarannon säilyminen pitkälle tulevaisuuteen, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen ministeriön joulukuussa julkaistussa tiedotteessa.

Finna.fi:n kasvu jatkuu myös kuluvana vuonna, sillä palvelu tulee täydentymään lukuisilla uusien museoiden aarteilla.

TOP 10 Finna.fi:n suosituimpien aineistojen tarjoajat 2021:

1. Museovirasto
2. Kansalliskirjasto
3. Helsingin kaupunginmuseo
4. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
5. Kansallisarkisto
6. Suomen kansallismuseo
7. Museokeskus Vapriikki
8. Jyväskylän yliopisto
9. Suomen Metsämuseo Lusto
10. Turun Museokeskus

Avaintietoja Finna.fi-palvelusta vuodelta 2021:

• Koti Suomen tiede- ja kulttuuriaineistoille.
• Kehittäjänä Kansalliskirjasto yhdessä 421 arkiston, kirjaston ja museon kanssa.
• Käyntejä 3,8 miljoonaa.
• Sivukatseluita 18,2 miljoonaa.
• Tehtyjä hakuja 8,2 miljoonaa.
• 17,5 miljoonaa aineistoa, joista suoraan verkossa saatavilla 2,5 miljoonaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:
kehittämispäällikkö Erkki Tolonen, Kansalliskirjasto, puh. 050 576 2869, erkki.tolonen(at)helsinki.fi

Kuvat

Finna.fi on näyteikkuna yhteiseen kulttuuriperintöön. Kuvassa hiihtäjiä Pallastunturilla 1960-luvun lopulla. Kuva: Volker von Bonin/Museovirasto, historian kuvakokoelma. CC BY 4.0.
Finna.fi on näyteikkuna yhteiseen kulttuuriperintöön. Kuvassa hiihtäjiä Pallastunturilla 1960-luvun lopulla. Kuva: Volker von Bonin/Museovirasto, historian kuvakokoelma. CC BY 4.0.
Lataa
Kehittämispäällikkö Erkki Tolonen.
Kehittämispäällikkö Erkki Tolonen.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Finna.fi on hakupalvelu, josta löydät kulttuurin ja tieteen aarteet yhdellä haulla. Kaikille avoimet sisällöt tarjoavat arjen löytöretkiä, oppimisen mahdollisuuksia ja lähteitä tutkimukseen. Palvelua kehitetään Kansalliskirjastossa ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kansalliskirjasto vastaa kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta, säilyttämisestä ja käyttöön saattamisesta. Kirjasto toimii tutkimuskirjastona erityisesti humanistis-yhteiskuntatieteellisillä aloilla ja on merkittävä kulttuuriperintödatan käyttöön asettaja. Strategiansa mukaisesti Kansalliskirjasto edistää avointa tiedettä ja digitalisaatiota.

Kansalliskirjasto on osa Helsingin yliopistoa, yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälistä tiedeyhteisöä. Vuonna 1640 perustettu Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaiden monitieteisten tutkimusyliopistojen joukkoon.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Linnunradan musta aukko on pystytty kuvaamaan – Heino Falcke luennoi Helsingin yliopistossa16.5.2022 08:30:00 EEST | Tiedote

Professori Falcke kertoo Event Horizon -teleskoopin viimeisimmistä tuloksista, ja mustan aukon uusien kuvien tieteellisistä vaikutuksista. Exactumissa 30.5. klo 17 järjestettävän tapahtuman juontaa Helsingin yliopiston kosmologi Syksy Räsänen ja mukana keskustelemassa on myös fysiikan yliopistonlehtori Esko Keski-Vakkuri sekä erikoistutkija Kaj Wiik Turun yliopistosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme