Suomen Akatemia

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen akatemiahankkeissa painottuu tieteen uudistuminen

Jaa

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen 73 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä 81 osahanketta. Näiden päätösten perusteella toimikunta rahoittaa akatemiahankkeita 35 miljoonalla eurolla. Akatemiahanke on toimikunnan tärkein rahoitusmuoto tutkimuksen vaikuttavuuden ja uudistumisen varmistamiseksi.

* Konsortioiden osahankkeet mukaan lukien rahoitettuja hankkeita yhteensä 81
** Konsortioiden osahankkeet mukaan lukien 479 hakemusta
* Konsortioiden osahankkeet mukaan lukien rahoitettuja hankkeita yhteensä 81 ** Konsortioiden osahankkeet mukaan lukien 479 hakemusta

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen 73 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä 81 osahanketta. Näiden päätösten perusteella toimikunta rahoittaa akatemiahankkeita 35 miljoonalla eurolla. Akatemiahanke on toimikunnan tärkein rahoitusmuoto tutkimuksen vaikuttavuuden ja uudistumisen varmistamiseksi.

Tutkimussuunnitelman korkean tieteellisen laadun ohella toimikunta priorisoi rahoituspäätöksissään erityisesti sellaisia akatemiahankkeita, joissa korkea laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja/tai tieteen uudistumiseen. Toimikunnan mukaan on tärkeää, että akatemiahankkeissa työskentelee eri tutkijanuran vaiheessa olevia tutkijoita. Pääpaino on kuitenkin väitöksen jälkeisen tutkijanuran edistämisessä.

Syksyn 2018 haussa Akatemialla oli käytössä valtion lisäbudjetista osoitettu 25 miljoonaan euron lisärahoitus nuoren tutkijasukupolven tutkijanuran edistämiseen. Akatemia päätti jakaa tämän rahoituksen akatemiahankkeissa. Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan valitsemista hankkeista nuorelle tutkijasukupolvelle varatusta erityisestä valtuudesta rahoitettiin 14 hanketta.

"Nuoren tutkijasukupolven akatemiahankkeisiin varatun rahoituksen ansiosta akatemiahankerahoituksen hakijoista voitiin rahoittaa 18 prosenttia. Nuoren tutkijasukupolven hakijat menestyivät erinomaisesti akatemiahankehaussa. Suurin osa nyt rahoitetuista nuoren tutkijasukupolven hankkeista olisi saanut rahoitusta myös ilman lisärahoitusta. Sukupuolten välinen tasa-arvo on kohentunut moniin aiempiin hakukierroksiin verrattuna”, sanoo kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Sami Pihlström.

”Tällä kertaa hakemuksia arvioitiin aiempaa laajemmissa ja monitieteisemmissä paneeleissa, ja toimikunta pohtii arviointikäytäntöjen kehittämistä saamansa palautteen perusteella", Sami Pihlström toteaa. Arvioitsijoilta kootun palautteen perusteella KY-toimikunnan paneeleihin osallistuneet asiantuntijat kokivat, että paneeleissa arvioitavat tutkimussuunnitelmat olivat hyvin heidän asiantuntemuksensa piirissä ja heidän mielestään paneelikokonaisuudet toimivat tarkoituksenmukaisesti.  

Esimerkkejä yhteiskunnallisesti vaikuttavista rahoitetuista akatemiahankkeista:

Anu Korhonen Helsingin yliopistosta johtaa Pohjoiset painajaiset 1400-2020 -tutkimushanketta, joka ylittää tieteiden välisiä rajoja ja on uusi avaus suomalaisten menneisyyden ja nykyisyyden ymmärtämiseen. Tämä hanke kulkee valtavirran ulkopuolella nostaessaan esiin unien näkemisen kulttuuriset ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet. Hankkeen päätavoitteena on tutkia, mistä suomalaiset ovat eri aikoina nähneet painajaisia ja ovatko ne muuttuneet tai ovatko ne toistuvia. Hankkeen tulokset tarjoavat aikaisempaa syvällisemmän näkökulman painajaisuniin. Tutkimus painottuu Suomeen mutta tuo esiin väestön heterogeenisuuden.

Johannes Riquet Tampereen yliopistosta paneutuu akatemiahankkeessaan arktisen maantieteen poetiikkaan ja politiikkaan nykyfiktioissa ja nykytaiteessa aikaisemman arktisen kertomusperinteen ja keskustelun valossa. Kioton ilmastosopimuksen solmimisen jälkeen arktiset alueet ovat olleet painokkaan julkisen keskustelun kohteena. Hankkeessa tutkitaan nykykulttuurin tapoja keksiä uudelleen vakiintuneita arktisen maiseman ja maantieteen esitystapoja.

Timo Kaartisen (Helsingin yliopisto) akatemiahankkeessa tarkastellaan modernien uskonnollisten liikkeiden väitteitä, joiden mukaan ne tuottavat etiikkaa. Sitä syntyy sellaisten kurinalaisten hyveiden, sääntöjen ja tottumusten harjoittamisessa, jotka eroavat selvästi jokapäiväisen elämän eettisistä ongelmista ja valinnoista. Hankkeen globaali ja vertaileva näkökulma pyrkii erottamaan eettisen impulssin vaihtoehtoisia lähteitä uskonnosta, yhteiskuntaa koskevista mielikuvista ja toisten ihmisten arkipäiväisestä huomioimisesta.

Lisätietoja:

Suomen Akatemian viestintä
verkkotiedottaja
Vesa Varpula
p. 029 533 5131
etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Kuvat

* Konsortioiden osahankkeet mukaan lukien rahoitettuja hankkeita yhteensä 81
** Konsortioiden osahankkeet mukaan lukien 479 hakemusta
* Konsortioiden osahankkeet mukaan lukien rahoitettuja hankkeita yhteensä 81 ** Konsortioiden osahankkeet mukaan lukien 479 hakemusta
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2019 rahoitamme tutkimusta 458 miljoonalla eurolla. Osa rahoituksesta tulee veikkausvoittovaroista. Akatemia toimii  opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuutta ja -taloutta tukevaan tutkimukseen neljä miljoonaa euroa17.12.2019 12:11:05 EETTiedote

Tandem Forest Values (TFV) -haussa myönnettiin hieman yli neljä miljoonaa euroa yhdeksälle suomalais-ruotsalaiselle tutkimuskonsortiolle, joissa on yhteensä 26 osahanketta. Suomen osuus rahoituksesta on 2,1 miljoonaa ja Ruotsin kaksi miljoonaa euroa. TFV-ohjelma vahvistaa Suomen ja Ruotsin metsävaroihin, puupohjaisten tuotteiden arvoketjuun ja puurakentamiseen liittyvää tutkimusyhteistyötä. Haku on jatkoa Ruotsin Suomelle antamaan tutkimusyhteistyöhön liittyvään 100-vuotislahjaan. TFV-ohjelma vahvistaa tutkimusrahoittajien ja tutkijoiden välistä yhteistyötä maiden kesken.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme