Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen aloille 23 uutta akatemiatutkijaa

Akatemiatutkijarahoituksella toimikunta tukee tutkijanuran keskivaiheessa olevia lahjakkaita tutkijoita. Rahoituspäätöksissä huomioitiin erityisesti sellaiset akatemiatutkijat, joiden tutkimussuunnitelmassa korkea laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja tieteen uudistumiseen.

Toimikunta käyttää akatemiatutkijoiden rahoitukseen noin 10 miljoonaa euroa. Rahoituskausi on viisivuotinen. Akatemiatutkijahakemuksista rahoitettiin nyt lähes 12 prosenttia hakemuksista. Osa päätöksistä tehdään myöhemmin Venäjä- tai Valko-Venäjä-yhteyksiin liittyvien selvitysten takia. Rahoitetuista akatemiatutkijoista noin 70 prosenttia on naisia, ja hakijoista heitä oli 61 prosenttia.

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja, professori Petri Karosen mukaan akatemiatutkijan rahoitusmuodolla tuetaan etevimpien tutkijoiden pätevöitymistä professoritasoisiin tutkijatehtäviin. ”Kilpailu rahoituksesta oli tänäkin vuonna tiukkaa ja vaikka toimikunta pystyi rahoittamaan hieman tavallista useampaa kansainvälisissä vertaisarvioinneissa ensiluokkaisesti menestynyttä hanketta, jäi silti monia erinomaisia akatemiatutkijahankkeita valitettavasti rahoittamatta”, toteaa Karonen.

Toimikunta rahoitti useita tieteellisesti korkeatasoisia akatemiatutkijoita, esimerkiksi:

Taija Kaarlenkaski Itä-Suomen yliopistosta tarkastelee maidontuotannon ja -kulutuksen merkitysten muutoksia Suomessa 1950-luvulta nykypäivään. Maidonkulutus on ollut Suomessa vuosikymmeniä maailman korkein, ja maidon ja naudanlihan tuotanto on ollut merkittävä osa maataloutta. Viime aikoina maidontuotantoon liittyvä keskustelu on kuitenkin muuttunut kriittisemmäksi, kun maitotalous on tunnistettu merkittäväksi ympäristö- ja eläinten hyvinvointiin liittyvien ongelmien lähteeksi. Kaarlenkasken tutkimus tuottaa historialliseen tarkasteluun pohjautuvaa uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää ruoantuotannosta ja -kulutuksesta sekä näihin liittyvistä identiteeteistä käytävässä tieteellisessä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Vesa Putkinen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta (TYKS) selvittää tutkimuksessaan musiikin kuuntelun ja laulamisen tuottamien tunteiden neurokemiallista ja hermostollista perustaa. Musiikki herättää vahvoja tunteita, vaikka sillä ei ole ilmeistä kehitysopillista toimintoa eikä se viestitä vaarasta tai hyödystä yksilölle. Psykologian ja neurotieteiden tutkimusalaan kuuluva tutkimus hyödyntää kuvantamista, farmakologisia kokeita sekä koneoppimista. Hanke tuottaa ensimmäistä aivokuvantamisaineistoa opioidijärjestelmän roolista musiikin synnyttämissä tunteissa ja valottaa musiikin herättämien ja muiden tunteiden välistä suhdetta.

Michael Ungeheuer Aalto-yliopistosta tutkii sijoittajien päätöksentekoa ja sitä, kuinka ihmiset voisivat tehdä parempia sijoitusvalintoja. Ungeheuerin tutkimukseen kuuluu esimerkiksi laboratorio-olosuhteissa suoritettavia kokeita, joissa pyritään tunnistamaan sijoittajien päätöksiin varsinaisesti vaikuttavia tekijöitä kontrolloimalla koehenkilöiden päätöksentekoympäristöä. Ungeheuerin taloustieteen alaan kuuluvassa tutkimuksessa hyödynnetäänkin myös käyttäytymistieteellistä tietoa. Tutkimuksen tulokset voivat tukea finanssialan palvelu- ja tuotekehitystä.

Lisätietoja

• Rahoituspäätökset
• Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen rahoituksen kriteereitä
• Suomen Akatemian Venäjä-yhteistyön ohjeet
• tiedeasiantuntija Sonja Kuosmanen, p. 029 533 5025
• tiedeasiantuntija Katja Marjanen, p. 029 533 5079
• tiedeasiantuntija Janne Niemi, p. 029 533 5014
• KY-toimikunta järjestää syyskuun hakuja koskevan palautetilaisuuden kesäkuussa. Hakijat kutsutaan tilaisuuteen sähköpostitse.

Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)aka.fi.