Kulttuuripolitiikan strateginen ohjaus on korostanut virkakunnan roolia
29.11.2022 09:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

YTM Olli Jakonen tutki väitöskirjassaan valtion kulttuuripolitiikan ohjausta ja rahoitusta virkakunnan vallankäytön näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena olivat kulttuuripolitiikan muutos ja muuttumattomuus, sitä ohjanneet tavoitteet sekä rahoituksen jakautuminen 2010-luvulla. Väitöksen tutkimuskohteina olivat luova talous, Taiteen edistämiskeskuksen perustaminen 2010-luvulla, virkakunnan vallankäyttö valtionavustuksissa ja kulttuurin rahoituksen jakautuminen vuonna 2019.
Jakosen tutkimuksessa selvisi, että kulttuuri sai koronaa edeltäneenä esimerkkivuonna 2019 valtionrahoitusta 1,3 miljardia euroa, mikä vastasi noin 2,5:ttä prosenttia valtion budjetista. Taiteenaloista eniten saivat esittävät taiteet (20 % rahoituksesta). Kansallinen tietopohja kulttuurin valtionrahoituksesta on ylipäätään hajanainen, mikä hankaloittaa sen nykytilan kehittämistä.
Jakonen havainnoi tutkimuksessaan, miten poliitikkojen sijaan kulttuurihallinnon virkakunta on monella tapaa keskeisessä asemassa kulttuurin ohjauksessa ja rahoituksessa. Hallinnon korporatistiset suhteet taidekenttään ovat edelleen merkittäviä. Hallinnon merkitys on jopa korostunut, kun kulttuuripolitiikkaan on omaksuttu uusia strategisen ohjauksen muotoja, arviointeja, mittaristoja ja tulosohjausta.
Veikkausvoittovarojen merkitys on ollut edelleen 2010-luvulla ratkaiseva kulttuurin rahoituksen ylläpitämisessä. Vuosikymmenten varrella rakentunut suomalaisen kulttuuripolitiikan järjestelmä yhdistää vanhaa ja uutta. Se ohjaa eri keinoin mosaiikkimaista toimijakenttää aina yksittäisistä taiteilijoista luovan alan yritysten ja kulttuuriyhdistysten kautta kansallisiin taidelaitoksiin. Lisäksi useat eri ministeriöt rahoittavat Suomessa kulttuuria omista lähtökohdistaan.
Jakosen väitöskirjatyön tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa esimerkiksi kulttuurin julkisen rahoituksen kehittämisessä. Valtion rahoitusta ja ohjausjärjestelyjä voidaan kehittää huomioimaan paremmin erilaisia kulttuurisia tarpeita. Väitöskirjatyö antaa myös kulttuurin parissa toimiville eväitä kulttuurin hallintoprosessien parempaan tuntemukseen ja mahdollisesti niihin vaikuttamiseen.
YTM Olli Jakosen väitöskirjatyön ”Kulttuuripolitiikkaa strategisessa valtiossa. Taiteen ja kulttuurin ohjaus ja rahoitus hallinnollisena politiikkana” tarkistustilaisuus on yliopiston vanhassa juhlasalissa (S212) lauantaina 3.12.2022 klo 12.00. Vastaväittäjänä dosentti Simo Häyrynen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Miikka Pyykkönen. Väitöstilaisuus on suomenkielinen.
Väitöskirja on luettavissa verkossa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9211-8
Taustatietoja
Olli Jakonen kirjoitti ylioppilaaksi Vääksyn yhteiskoulun lukiosta 2005. Hän valmistui Tampereen yliopistosta valtio-opin kandidaatiksi 2011 ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2013, pääaineenaan valtio-oppi ja kulttuuripolitiikka. Jakonen toimii päivätyönään tutkijana Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporessa. Väitöskirjatutkimusta ovat rahoittaneet Cupore ja Jyväskylän yliopisto.
Lisätietoja: Olli Jakonen, olaljako@gmail.com, +358407534470
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla5.2.2026 10:19:55 EET | Tiedote
Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa5.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
