Kuluttajat eivät luota taloutensa kehittyvän suotuisasti – ostoaikeet heikommat kuin koskaan aikaisemmin

Peräti 75 % kuluttajista oli sitä mieltä, että Suomen taloustilanne on tällä hetkellä huonompi kuin vuosi sitten, ja vain 7 % näki sen parempana. Kuluttajista jopa 28 % arvioi, että heidän oman taloutensa tila on nyt huonompi kuin vuosi sitten. Vain 22 % kuluttajista piti omaa talouttaan heinäkuussa viimevuotista vahvempana.

”Yleensä kuluttajilla Suomessa on hyvin vakaa usko omaan talouteensa ja sen myönteiseen kehitykseen jatkossakin, joten kuluttajien näkemys omasta taloudestaan on tällä hetkellä hyvin pessimistinen. Koronapandemialla oli selviä työllisyysvaikutuksia. Venäjän hyökkäys vaikutti inflaation ja lainakorkojen nousuun. Inflaation osalta näkyvintä on tietysti ollut sähkön, polttoaineiden ja joidenkin elintarvikkeiden raju kallistuminen, millä on suoria vaikutuksia kuluttajien talouteen. Silti edelleen omaa rahatilannetta pidetään melko hyvänä eikä työttömyyden uhkaa koeta”, sanoo yliaktuaari Pertti Kangassalo.

Yli puolet eli 58 % kuluttajista arvioi maamme talouden huononevan. Heinäkuussa vain 13 % kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Oman taloutensa kohentumiseen luotti heinäkuussa 22 % kuluttajista mutta jo selvästi useampi eli 31 % pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.
”Normaaliaikana, vielä viime talvenakin, oman talouden kohentumiseen on luottanut lähes 30 % kuluttajista ja heikkenemistä yleensä pelännyt vain noin joka kymmenes. Nyt eletään poikkeuksellisia heikon taloususkon ja varovaisuuden aikoja”, kertoo Pertti Kangassalo.

Huono ajankohta tavaroiden ostamiselle

Heinäkuuta pidettiin jokseenkin huonoimpana aikana koskaan ostaa kestotavaroita. Kuluttajista vain 14 %:n mielestä ajankohta oli otollinen hankinnoille.

Kuluttajilla oli heinäkuussa hyvin vähän aikeita käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan seuraavan vuoden aikana. Ostoaikeet vähenivät kesäkuuhun ja selvemmin vuodentakaiseen verrattuna. Heinäkuussa kuluttajista 44 % aikoi vähentää ja 10 % aikoi lisätä rahankäyttöä kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana.
”Koronakriisi vähensi muun muassa kuluttamista, matkailua, ulkona syömistä pari vuotta sitten. Taustalla vaikuttivat erilaiset sulkutoimet ja lomautukset, joillakin jopa pysyvämpi työttömyys. Venäjän hyökkäys ei vielä keväällä juuri kolauttanut työllisyyttä eikä kulutusta, mutta omaan talouteen suoraan vaikuttava epävarmuuden tunnelma sekä hintojen ja korkojen kiihtyvä nousu näyttää nyt tehneen kuluttamisesta epäsuosittua”, mainitsee Kangassalo.

Auton ostoa seuraavan vuoden aikana harkittiin heinäkuussa vähemmän kuin keskimäärin pitkällä ajalla. Sama pätee asunnon osto- tai rakentamisaikeisiin vuoden sisällä. Asunnon peruskorjausta koskevat suunnitelmat vähenivät nekin heinäkuussa keskimääräiselle tasolle. Asunnon ostoa harkitsi enää vain 12 % kuluttajista. Kuluttajista 18 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Kuluttajat uskovat inflaation nousevan edelleen

Heinäkuussa kuluttajien arvio kyselyhetken inflaatiosta nousi mittaushistorian korkeimmaksi. Sen sijaan odotus inflaatiosta vuoden kuluttua laski hieman kesäkuun ennätyslukemasta. Kuluttajat arvioivat heinäkuussa, että kuluttajahinnat ovat nousseet 7,1 % viime vuoden heinäkuusta ja nousevat 6,1 % seuraavan vuoden aikana.
”Ihmiset ovat huomanneet varsinkin sähkön, bensan ja ruuan hintojen nousun. Elämisestä on aiempaan verrattuna tullut todella kallista etenkin omakotitalossa asuvalle ja paljon autoilevalle taloudelle. Tulevaa inflaatiota koskevien arvioiden nousu pysähtyi heinäkuussa – ehkäpä kuluttajat jo ennakoivat, että hintojen nousuvauhti alkaisi hieman helpottaa”, sanoo Pertti Kangassalo kuluttajien luottamuksen tuloksista.
Kuluttajista 84 % oli sitä mieltä, että hinnat ovat nousseet vuodessa paljon tai melko paljon, ja 69 % odotti hintojen nousevan vähintään samaa vauhtia myös tulevina kuukausina.