Kumpulan kasvitieteellinen puutarha juhlii ensimmäistä avointa vuosikymmentään
– Kumpula edustaa kasvitieteellisten puutarhojen piirissä uutta ajattelua. Istutukset on järjestetty maantieteellisesti, eikä kasvien sukulaisuussuhteiden mukaan. Tutkimuksen kannalta merkittävintä on, että maantieteellisten osastojen kaikki kasvikannat on kerätty luonnosta ja keruupaikat tunnetaan tarkasti. Kasvit edustavat siis luonnonpopulaatioita, mikä mahdollistaa niiden käytön esimerkiksi evoluutiohistorian tutkimuksessa, kertoo puutarhan avaamisprojektia vetänyt, nykyään Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen johtajana toimiva Leif Schulman.
Kumpulan kartanon historia alkaa jo 1400-luvun lopulta. Aikojen saatossa kartanon omistajat ovat vaihtuneet. Helsingin yliopistolle alue siirtyi vuonna 1977, ja vuonna 1987 sinne perustettiin kasvitieteellinen puutarha. Vuosia kestäneiden rakennus- ja istutustöiden jälkeen Kumpulan kasvitieteellinen puutarha avattiin yleisölle vuonna 2009, aivan Kumpulan yliopistokampuksen kupeeseen.
Juhlaviikolla 11.–15.6. puutarhassa on yleisöopastuksia päivittäin tiistaista lauantaihin klo 12, 14 ja 17. Oppaan johdolla pääsee kasvimatkalle Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kasvimaantieteelliseen osioon ja voi tutustua kasveihin Keski-Euroopasta aina Kaukoitään asti. Matkamuistoksi saa käytännön vinkkejä kestävään puutarhan hoitoon. Suomenkieliset yleisöopastukset sisältyvät pääsymaksun hintaan. Lunastathan puutarhan pääsylipun kahvilasta ennen opastuksen alkua. Opastukset alkavat kahvilan edustalta.
Opastusten yhteydessä on jaossa Kumpulan kartanon kupeessa kasvavan komean tammen taimia 200 ensimmäiselle vierailijalle (yksi taimi/vieras).
Juhlaviikolla Luomuksen meteoriitti-, mineraali- ja fossiilikokoelmat ovat avoinna yleisölle keskiviikkona ja pe–su klo 13–18. Kumpulan historiallisessa kartanorakennuksessa on esillä jo 1700-luvulta alkaen kartutetun kansalliskokoelman erikoisuuksia, kuten suomalaisia jalokiviä ja meteoriitteja sekä Ahvenanmaan fossiileja.
Juhlaviikon ohjelma sisältyy puutarhan pääsymaksun hintaan. Helsinki-päivänä ke 12.6. puutarhaan on vapaa pääsy. Tervetuloa!
Kasvitieteellisen puutarhan juuret ovat jo 1700-luvulla
Pietari Kalm, jonka mukaan Kumpulan kampuksella kulkeva tiekin on nimetty, opiskeli 1740-luvulla kasvitieteilijä Carl von Linnén oppilaana. Kalm jätti opintonsa kuitenkin kesken ja ryhtyi löytöretkeilijäksi. Tultuaan nimitetyksi Turun Akatemian talousopin professoriksi ja kasvitieteellisen puutarhan esimieheksi hän teki kasvinkeruumatkan Pohjois-Amerikkaan vuosina 1748–1751. Kalmin tuomat sadat kasvit eivät kuitenkaan kaksisesti menestyneet. Suomen oloissa selvisivät vain säleikkövilliviini, tuoksuvatukka ja aitaorapihlaja.
Kumpulan kasvitieteellinen puutarha jatkaa Pietari Kalmin jalanjäljillä, mutta nyttemmin tieteellisen tutkimuksen avulla pystytään ennustamaan, mitkä kasvit selviävät toisella puolella maapalloa ja mitkä eivät. Tuoreempien kasvinkeruumatkojen ja siemenvaihdon tulokset ovatkin paljon parempia kuin Kalmin aikana. Kotimaassamme pärjääviä, muualta kotoisin olevia lajeja tunnetaan satoja.
Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kuuden hehtaarin alue jakautuu maantieteelliseen osioon ja kulttuurikasvien kokoelmaan, jotka muodostavat yhdessä puutarhan ytimen, tieteellisen kasvikokoelman.
Puutarhan maantieteellinen osio esittelee kattavasti pohjoisen pallonpuoliskon lajistoa Suomesta Japaniin. Maantieteelliset osastot etenevät viuhkamaisesti lammelta kallioille, mistä syystä niissä kaikissa voidaan kasvattaa sekä vesi- ja rantakasveja että metsä- ja ketolajeja ja tutkia lajien selviytymistä Suomen ilmasto-oloissa. Eurooppa-osiossa nähdään myös Suomelle tyypillisiä suokasveja.
Kartanoalueen pitkä historia näkyy edelleen puutarhassa. Päärakennuksen ympärille levittäytyvän kartanopuutarhan koristekasvit ovat suurelta osin tyypillisiä 1800-luvun kartanomiljöön lajeja, ja rohdoskasvimaan mallina on käytetty Suomen ensimmäistä tieteellistä yrttitarhaa. Puutarhan hyötykasvimaa on näyttävimmillään syyskesällä. Hyötykasvipuutarhan kasvit esitellään maantieteellisen alkuperänsä mukaan ryhmiteltynä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ylipuutarhuri Pertti Pehkonen, pertti.pehkonen@helsinki.fi, 0294150031
Luomuksen johtaja Leif Schulman, leif.schulman@helsinki.fi, 02941 28884
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme