Kumpulan kasvitieteellinen puutarha juhlii ensimmäistä avointa vuosikymmentään
– Kumpula edustaa kasvitieteellisten puutarhojen piirissä uutta ajattelua. Istutukset on järjestetty maantieteellisesti, eikä kasvien sukulaisuussuhteiden mukaan. Tutkimuksen kannalta merkittävintä on, että maantieteellisten osastojen kaikki kasvikannat on kerätty luonnosta ja keruupaikat tunnetaan tarkasti. Kasvit edustavat siis luonnonpopulaatioita, mikä mahdollistaa niiden käytön esimerkiksi evoluutiohistorian tutkimuksessa, kertoo puutarhan avaamisprojektia vetänyt, nykyään Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen johtajana toimiva Leif Schulman.
Kumpulan kartanon historia alkaa jo 1400-luvun lopulta. Aikojen saatossa kartanon omistajat ovat vaihtuneet. Helsingin yliopistolle alue siirtyi vuonna 1977, ja vuonna 1987 sinne perustettiin kasvitieteellinen puutarha. Vuosia kestäneiden rakennus- ja istutustöiden jälkeen Kumpulan kasvitieteellinen puutarha avattiin yleisölle vuonna 2009, aivan Kumpulan yliopistokampuksen kupeeseen.
Juhlaviikolla 11.–15.6. puutarhassa on yleisöopastuksia päivittäin tiistaista lauantaihin klo 12, 14 ja 17. Oppaan johdolla pääsee kasvimatkalle Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kasvimaantieteelliseen osioon ja voi tutustua kasveihin Keski-Euroopasta aina Kaukoitään asti. Matkamuistoksi saa käytännön vinkkejä kestävään puutarhan hoitoon. Suomenkieliset yleisöopastukset sisältyvät pääsymaksun hintaan. Lunastathan puutarhan pääsylipun kahvilasta ennen opastuksen alkua. Opastukset alkavat kahvilan edustalta.
Opastusten yhteydessä on jaossa Kumpulan kartanon kupeessa kasvavan komean tammen taimia 200 ensimmäiselle vierailijalle (yksi taimi/vieras).
Juhlaviikolla Luomuksen meteoriitti-, mineraali- ja fossiilikokoelmat ovat avoinna yleisölle keskiviikkona ja pe–su klo 13–18. Kumpulan historiallisessa kartanorakennuksessa on esillä jo 1700-luvulta alkaen kartutetun kansalliskokoelman erikoisuuksia, kuten suomalaisia jalokiviä ja meteoriitteja sekä Ahvenanmaan fossiileja.
Juhlaviikon ohjelma sisältyy puutarhan pääsymaksun hintaan. Helsinki-päivänä ke 12.6. puutarhaan on vapaa pääsy. Tervetuloa!
Kasvitieteellisen puutarhan juuret ovat jo 1700-luvulla
Pietari Kalm, jonka mukaan Kumpulan kampuksella kulkeva tiekin on nimetty, opiskeli 1740-luvulla kasvitieteilijä Carl von Linnén oppilaana. Kalm jätti opintonsa kuitenkin kesken ja ryhtyi löytöretkeilijäksi. Tultuaan nimitetyksi Turun Akatemian talousopin professoriksi ja kasvitieteellisen puutarhan esimieheksi hän teki kasvinkeruumatkan Pohjois-Amerikkaan vuosina 1748–1751. Kalmin tuomat sadat kasvit eivät kuitenkaan kaksisesti menestyneet. Suomen oloissa selvisivät vain säleikkövilliviini, tuoksuvatukka ja aitaorapihlaja.
Kumpulan kasvitieteellinen puutarha jatkaa Pietari Kalmin jalanjäljillä, mutta nyttemmin tieteellisen tutkimuksen avulla pystytään ennustamaan, mitkä kasvit selviävät toisella puolella maapalloa ja mitkä eivät. Tuoreempien kasvinkeruumatkojen ja siemenvaihdon tulokset ovatkin paljon parempia kuin Kalmin aikana. Kotimaassamme pärjääviä, muualta kotoisin olevia lajeja tunnetaan satoja.
Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kuuden hehtaarin alue jakautuu maantieteelliseen osioon ja kulttuurikasvien kokoelmaan, jotka muodostavat yhdessä puutarhan ytimen, tieteellisen kasvikokoelman.
Puutarhan maantieteellinen osio esittelee kattavasti pohjoisen pallonpuoliskon lajistoa Suomesta Japaniin. Maantieteelliset osastot etenevät viuhkamaisesti lammelta kallioille, mistä syystä niissä kaikissa voidaan kasvattaa sekä vesi- ja rantakasveja että metsä- ja ketolajeja ja tutkia lajien selviytymistä Suomen ilmasto-oloissa. Eurooppa-osiossa nähdään myös Suomelle tyypillisiä suokasveja.
Kartanoalueen pitkä historia näkyy edelleen puutarhassa. Päärakennuksen ympärille levittäytyvän kartanopuutarhan koristekasvit ovat suurelta osin tyypillisiä 1800-luvun kartanomiljöön lajeja, ja rohdoskasvimaan mallina on käytetty Suomen ensimmäistä tieteellistä yrttitarhaa. Puutarhan hyötykasvimaa on näyttävimmillään syyskesällä. Hyötykasvipuutarhan kasvit esitellään maantieteellisen alkuperänsä mukaan ryhmiteltynä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ylipuutarhuri Pertti Pehkonen, pertti.pehkonen@helsinki.fi, 0294150031
Luomuksen johtaja Leif Schulman, leif.schulman@helsinki.fi, 02941 28884
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme