Kun yhdyntä tekee kipeää – uutta tietoa vulvodyniasta
Ulkosynnyttimien kiputilan eli vulvodynian yleisimmässä muodossa emättimen aukkoa välittömästi ympäröivän alueen, niin sanotun emättimen eteisen (vestibulum) limakalvon tuntohermotus on muuttunut siten, että kevytkin kosketus aiheuttaa voimakasta kipua. Tyypillinen oire on voimakas yhdyntäkipu. Tästä vestibulodyniaksi kutsutusta ongelmasta kärsivät pääasiassa nuorempien ikäluokkien naiset; esiintyvyys on 8-12 prosenttia.
Vulvodynia kaikissa muodoissaan heikentää huomattavasti naisen elämänlaatua, vaikeuttaa parisuhteita ja pahimmillaan estää sukupuolielämän kokonaan. Se on kuitenkin yhä huonosti tunnettu oirekokonaisuus, joten suurella osalla potilaista diagnoosia ei osata tehdä ajoissa ja hoitoon pääsy viivästyy.
Osa potilaista hyötyy konservatiivisista hoidoista: limakalvojen hyvästä hoidosta, hiivatulehduskierteen katkaisemisesta, lantionpohjan lihasten fysioterapiasta, seksuaaliterapiasta sekä kipulääkityksestä. Jos konservatiivinen hoito ei auta, voidaan turvautua vestibulumin limakalvon kirurgiseen poistoon eli vestibulektomiaan.
Väitöstutkimuksessaan naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Päivi Tommola selvitti vestibulektomian turvallisuutta ja tehoa sekä vertasi vaikeaoireisten, pelkällä konservatiivisella hoidolla pärjänneiden ja leikkaushoitoon päätyneiden potilaiden tyytyväisyyttä 4,5 vuoden kuluttua hoidosta. Tommola tutki myös, onko vestibulodyniasta kärsivillä potilailla ja terveillä verrokeilla eroavuutta immuunisolujen ja tuntohermosäikeiden esiintymisessä vestibulumin limakalvolla. Tutkimusaineistona olivat HYKS:n naistenklinikan vulvapoliklinikalla vuosina 1995 - 2007 eri tavoin hoidetut 97 potilasta sekä heistä 27:ltä leikkauksessa otetut kudosnäytteet.
Sekä konservatiivisesti hoidetuista että leikkaushoidossa olleista potilaista noin kolmannes kertoi hoidon tehonneen täydellisesti ja 90 prosenttia kertoi hyötyneensä hoidosta ainakin jossain määrin. Kirurginen hoito osoittautui turvalliseksi hoitomuodoksi niille potilaille, jotka eivät saaneet riittävää apua konservatiivisesta hoidosta; vähäisiä välittömiä haittatapahtumia esiintyi 21 prosentilla leikatuista potilaista.
Kudostutkimus osoitti, että vestibulumin limakalvolla on kehon immuunipuolustusjärjestelmään kuuluvaa imukudosta, joka vestibulodyniasta kärsivillä potilailla on aktivoitunut. Tuntohermoja oli limakalvon pinnassa enemmän potilailla kuin terveillä verrokeilla, ja tämä lisääntynyt hermotiheys näytti liittyvän imukudoksen aktivoitumiseen.
– Tulokset viittaavat vahvasti siihen, että emättimen eteisen limakalvon tulehduspuolustuksen aktivoituminen ja hälytystila liittyvät kipuaistimuksen herkistymiseen ja vestibulodynian kehittymiseen, Tommola toteaa.
Päivi Tommola on työskennellyt naistentautien ja synnytysten erikoislääkärinä lähes kaksikymmentä vuotta. Kipinän väitöstutkimukseen hän sai kohdatessaan työssään lisääntyvässä määrin vulvodyniapotilaita.
– Huomasin kuinka vähän tästä hankalasta sairaudesta tiedetään ja kuinka haasteellista sen hoito ohuella tietopohjalla on, hän kertoo.
Erikoislääkäri Päivi Tommola väittelee 9.6.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Etiopathogenesis and Treatment of Localized Provoked Vulvodynia" (Emättimen eteisen kosketuskivun syntymekanismista ja hoidosta ). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Naistenklinikka, Seth Wichmann -sali, Haartmaninkatu 2 . Vastaväittäjänä on professori Juha Mäkinen, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Juha Tapanainen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/182404
Väittelijän yhteystiedot:
Sähköposti: paivi.tommola@kolumbus.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme