Kunnat odottavat kehysriihen päätöksiltä vakautta ja toimintaedellytysten turvaamista kriisien keskellä
Koronan ennaltaehkäisy ja hoito edellyttävät kunnilta yhä voimavaroja, minkä lisäksi koronan aiheuttama hoito- ja palveluvelka on kunnissa mittava. Venäjän häikäilemätön hyökkäys Ukrainaan on jatkanut kriisien ja epävarmuuden aikaa, joka heijastuu monin tavoin myös kuntien toimintaan ja talouteen. Samaan aikaan kuntien toimintaympäristö on ennen kokemattomassa muutoksessa sote-uudistuksen ja työllisyyden hoidon vastuiden siirtymisen myötä.
– Kunnat tarvitsevat tässä tilanteessa valtiolta vakautta lisääviä päätöksiä. Kuntien on systemaattisesti kasvatettava puskureitaan, lisättävä muutoskyvykkyyttään ja säilytettävä varautumis- ja reagointiherkkyys muutosten ja kriisien yllättäessä, hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen sanoo.
Sote- ja pelastustoimen palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen ensi vuonna kunnista hyvinvointialueille merkitsee kaikkien aikojen mittavinta julkisen sektorin rahojen, henkilöstön, omaisuuksien ja sopimusten uudelleenjärjestelyä. Valtavan työmäärän edellyttävä uudistus on talousvaikutuksiltaan yhä epäselvä.
Myös työ- ja elinkeinopalvelujen järjestämisvastuun siirtyminen kunnille vuonna 2024 vaikeuttaa tulevaisuuden ennakointia osaltaan. Uudistusten keskellä pula ammattitaitoisesta työvoimasta on huutava.
– Valtion kuntapolitiikan vakaus ja ennakoitavuus sekä sitoumuksista kiinni pitäminen ovat tässä tilanteessa entistäkin tärkeämpiä. Valtio ei saa omilla toimillaan lisätä kuntatalouden turbulenssia, vaan sen tulee finanssipolitiikan pääperiaatteiden mukaan vastata suhdannevaihteluiden tasaamisesta, toimitusjohtaja Minna Karhunen korostaa.
Keskeisimmät tavoitteemme kehysriiheen:
- Ukrainasta sotaa Suomeen pakanevien määrä kasvaa voimakkaasti. Tästä aiheutuvat kustannukset ja muut talousvaikutukset eivät saa jäädä yksittäisten kuntien harteille, vaan ne on korvattava. Kunnille on viipymättä korvattava tilapäisen suojelun hakijoiden majoittaminen ja vastaanottopalveluiden tarjoaminen muuten kuin vastaanottokeskuksissa.
- On välttämätöntä, että kuntien varautumista muun muassa kyberturvallisuuden, kriittisen infran kuten, vesi- ja energiahuollon, ja muun huoltovarmuuden sekä väestönsuojelun riskeihin vahvistetaan valtion ja kuntien yhteisin voimavaroin.
- Koronapandemian jatkumisesta syntyvät menot tulee korvata kunnille täysimääräisesti. Koronasta aiheutuvat talousvaikutukset on korvattava myös opetus- ja kulttuuritoimessa. Lisäksi täsmätukea tarvitaan joukkoliikenteessä.
- Valtion on pidettävä kiinni lakisääteisistä sitoumuksista ja velvoitteista. Valtionosuuksien indeksikorotukset ja muut lainsäädännön edellyttämät tarkistukset tulee tehdä lain edellyttämättä tavalla.
- Vuoden 2023 kunnan peruspalvelujen valtionosuuden määrässä syksyllä 2021 havaittu korjaustarve, noin 340 miljoonaa euroa, tulee huomioida kuntien valtionosuuksissa teknisenä, kehystasoa automaattisesti korottavana korjauksena.
- Resurssit kuntien perustehtäviin on turvattava.
- Julkisen sektorin menopaineita ei tule kasvattaa laajentamalla julkisen sektorin sääntelyä, tehtäviä ja velvoitteita. Menopaineita ei tule lisätä myöskään tiukentamalla palveluihin liittyviä mitoituksia.
- Mahdollisten päätösperäisten vero- ja maksuperustemuutosten aiheuttamat menetykset on kompensoitava kunnille.
- Pitkään valmisteltu kiinteistöverouudistus on saatava maaliin tällä vaalikaudella.
- Sote- ja TE-palvelu-uudistuksen muutoskustannukset kunnille on korvattava täysimääräisesti. Uudistuksen valmisteluun on varattava riittävät resurssit.
- Osaavan työvoiman saatavuuden helpottamiseksi on käynnistettävä kevään kuluessa valmistelu työvoiman saatavuuden kohentamiseksi. Toimenpiteiden tulisi kattaa ainakin koulutusjärjestelmän uudistuksia ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluihin, työperäisen maahanmuuton sujuvoittamista sekä kunta-alan vetovoiman parantamista.
- Liikennehankkeiden yhteisrahoitusmallin yleisperiaatteet tulee neuvotella ennen seuraava MAL-sopimuskierrosta valtion ja MAL-kaupunkiseutujen kuntien kesken. Liikenne 12 -suunnitelman rahoitusraami on vaikuttavuuteen nähden liian matala. MAL-sopimusten jatko sekä valtion rahoituksen riittävä taso on turvattava.
- Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen valtiontuet on nostettava Fossiilittoman liikenteen tiekartassa määritellylle tasolle vuodesta 2023 lähtien.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen, 050 547 5590, joona@joonarasanen.fi
Toimitusjohtaja Minna Karhunen, 09 771 2000, minna.karhunen@kuntaliitto.fi
Varatoimitusjohtaja Timo Reina, 09 771 2700, timo.reina@kuntaliitto.fi
Pääekonomisti Minna Punakallio, 040 751 5175, minna.punakallio@kuntaliitto.fi
Liitteet
Tietoja julkaisijasta

Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin: lakihankkeiden lausuntoaikoja pidennettävä kesälomakaudella26.6.2025 12:10:12 EEST | Tiedote
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin, jotta lakihankkeiden lausuntokierroksia ei ajoitettaisi kesälomien ajaksi. Kunnille ei jää kesäkaudella aikaa valmistella ja jättää lausuntoja niitä koskeviin lakeihin ja asetuksiin.
Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S
Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.
Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote
Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.
Vasa är Årets klimatkommun 202522.5.2025 14:40:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet premierade Vasa stad med titeln Årets klimatkommun vid Kommunernas klimatkonferens i Åbo 22.5.2025. Kommunförbundet delar ut priset vartannat år. Urvalskriterierna baserar sig på resultaten av kommunernas arbete för att uppnå koldioxidneutralitet. Den premierade kommunen ska kommunicera på ett effektfullt och ansvarsfullt sätt, vara engagerad i förändringen och få konkreta resultat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme