Kunnat odottavat kehysriihen päätöksiltä vakautta ja toimintaedellytysten turvaamista kriisien keskellä
24.3.2022 15:30:30 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Koronan ennaltaehkäisy ja hoito edellyttävät kunnilta yhä voimavaroja, minkä lisäksi koronan aiheuttama hoito- ja palveluvelka on kunnissa mittava. Venäjän häikäilemätön hyökkäys Ukrainaan on jatkanut kriisien ja epävarmuuden aikaa, joka heijastuu monin tavoin myös kuntien toimintaan ja talouteen. Samaan aikaan kuntien toimintaympäristö on ennen kokemattomassa muutoksessa sote-uudistuksen ja työllisyyden hoidon vastuiden siirtymisen myötä.
– Kunnat tarvitsevat tässä tilanteessa valtiolta vakautta lisääviä päätöksiä. Kuntien on systemaattisesti kasvatettava puskureitaan, lisättävä muutoskyvykkyyttään ja säilytettävä varautumis- ja reagointiherkkyys muutosten ja kriisien yllättäessä, hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen sanoo.
Sote- ja pelastustoimen palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen ensi vuonna kunnista hyvinvointialueille merkitsee kaikkien aikojen mittavinta julkisen sektorin rahojen, henkilöstön, omaisuuksien ja sopimusten uudelleenjärjestelyä. Valtavan työmäärän edellyttävä uudistus on talousvaikutuksiltaan yhä epäselvä.
Myös työ- ja elinkeinopalvelujen järjestämisvastuun siirtyminen kunnille vuonna 2024 vaikeuttaa tulevaisuuden ennakointia osaltaan. Uudistusten keskellä pula ammattitaitoisesta työvoimasta on huutava.
– Valtion kuntapolitiikan vakaus ja ennakoitavuus sekä sitoumuksista kiinni pitäminen ovat tässä tilanteessa entistäkin tärkeämpiä. Valtio ei saa omilla toimillaan lisätä kuntatalouden turbulenssia, vaan sen tulee finanssipolitiikan pääperiaatteiden mukaan vastata suhdannevaihteluiden tasaamisesta, toimitusjohtaja Minna Karhunen korostaa.
Keskeisimmät tavoitteemme kehysriiheen:
- Ukrainasta sotaa Suomeen pakanevien määrä kasvaa voimakkaasti. Tästä aiheutuvat kustannukset ja muut talousvaikutukset eivät saa jäädä yksittäisten kuntien harteille, vaan ne on korvattava. Kunnille on viipymättä korvattava tilapäisen suojelun hakijoiden majoittaminen ja vastaanottopalveluiden tarjoaminen muuten kuin vastaanottokeskuksissa.
- On välttämätöntä, että kuntien varautumista muun muassa kyberturvallisuuden, kriittisen infran kuten, vesi- ja energiahuollon, ja muun huoltovarmuuden sekä väestönsuojelun riskeihin vahvistetaan valtion ja kuntien yhteisin voimavaroin.
- Koronapandemian jatkumisesta syntyvät menot tulee korvata kunnille täysimääräisesti. Koronasta aiheutuvat talousvaikutukset on korvattava myös opetus- ja kulttuuritoimessa. Lisäksi täsmätukea tarvitaan joukkoliikenteessä.
- Valtion on pidettävä kiinni lakisääteisistä sitoumuksista ja velvoitteista. Valtionosuuksien indeksikorotukset ja muut lainsäädännön edellyttämät tarkistukset tulee tehdä lain edellyttämättä tavalla.
- Vuoden 2023 kunnan peruspalvelujen valtionosuuden määrässä syksyllä 2021 havaittu korjaustarve, noin 340 miljoonaa euroa, tulee huomioida kuntien valtionosuuksissa teknisenä, kehystasoa automaattisesti korottavana korjauksena.
- Resurssit kuntien perustehtäviin on turvattava.
- Julkisen sektorin menopaineita ei tule kasvattaa laajentamalla julkisen sektorin sääntelyä, tehtäviä ja velvoitteita. Menopaineita ei tule lisätä myöskään tiukentamalla palveluihin liittyviä mitoituksia.
- Mahdollisten päätösperäisten vero- ja maksuperustemuutosten aiheuttamat menetykset on kompensoitava kunnille.
- Pitkään valmisteltu kiinteistöverouudistus on saatava maaliin tällä vaalikaudella.
- Sote- ja TE-palvelu-uudistuksen muutoskustannukset kunnille on korvattava täysimääräisesti. Uudistuksen valmisteluun on varattava riittävät resurssit.
- Osaavan työvoiman saatavuuden helpottamiseksi on käynnistettävä kevään kuluessa valmistelu työvoiman saatavuuden kohentamiseksi. Toimenpiteiden tulisi kattaa ainakin koulutusjärjestelmän uudistuksia ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluihin, työperäisen maahanmuuton sujuvoittamista sekä kunta-alan vetovoiman parantamista.
- Liikennehankkeiden yhteisrahoitusmallin yleisperiaatteet tulee neuvotella ennen seuraava MAL-sopimuskierrosta valtion ja MAL-kaupunkiseutujen kuntien kesken. Liikenne 12 -suunnitelman rahoitusraami on vaikuttavuuteen nähden liian matala. MAL-sopimusten jatko sekä valtion rahoituksen riittävä taso on turvattava.
- Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen valtiontuet on nostettava Fossiilittoman liikenteen tiekartassa määritellylle tasolle vuodesta 2023 lähtien.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen, 050 547 5590, joona@joonarasanen.fi
Toimitusjohtaja Minna Karhunen, 09 771 2000, minna.karhunen@kuntaliitto.fi
Varatoimitusjohtaja Timo Reina, 09 771 2700, timo.reina@kuntaliitto.fi
Pääekonomisti Minna Punakallio, 040 751 5175, minna.punakallio@kuntaliitto.fi
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunikationsenkät: Kommunerna är tvungna att fylla det nyhetstomrum som de lokala medierna lämnar efter sig19.11.2026 14:50:00 EET | Pressmeddelande
Sammanlagt 73 procent av de kommuner och städer som svarade på Kommunförbundets kommunikationsenkät bedömer att förändringarna inom de lokala och regionala medierna har påverkat den egna kommunens kommunikation. När de lokala och regionala medierna förändras ökar trycket på utöka kommunernas egen kommunikation. De som besvarade enkäten uppger att förändringarna framför allt leder till att kommunens egen kommunikation i sociala medier och på webben ökar samt att det finns ett behov av att producera mer eget innehåll.
Kuntien viestinnän kysely: Kunnat joutuvat paikkaamaan paikallisen median uutistyhjiötä19.11.2026 14:50:00 EET | Tiedote
Kaikkiaan 73 prosenttia Kuntaliiton viestintäkyselyyn vastanneista kunnista ja kaupungeista arvioi, että paikallisen ja maakunnallisen median murros on vaikuttanut oman kunnan viestintään. Muutokset paikallisessa ja alueellisessa mediassa kasaavat paineita kuntien oman viestinnän lisäämiseen: kyselyyn vastanneiden mukaan paikallis- ja maakuntamedian murros merkitsee etenkin kunnan oman some- ja verkkoviestinnän kasvua sekä tarvetta tuottaa enemmän omia sisältöjä.
Kommunalskattesatsen stiger för 365 000 finländare: Datacentren och den gröna omställningen gynnar få kommuner18.11.2026 11:20:18 EET | Pressmeddelande
Kommunerna har fattat beslut om sina inkomst- och fastighetsskattesatser för 2027. Inkomstskattesatsen höjs i 29 kommuner och sänks i 11. I de kommuner som höjer inkomstskattesatsen bor sammanlagt 365 053 finländare. I 268 kommuner är inkomstskattesatsen oförändrad.
Kunnallisveroprosentti nousee 365 000 suomalaisella: Datakeskus- ja vihreän siirtymän hankkeet hyödyttävät vielä harvoja kuntia18.11.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Kunnat ovat päättäneet tulo- ja kiinteistöveroprosenteistaan vuodelle 2027. Koko Suomessa tuloveroprosenttia nostaa 29 kuntaa ja laskee 11 kuntaa. Tuloveroprosenttiaan korottavissa kunnissa asuu 365 053 suomalaista. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 268 kunnassa.
Kuntaliitto: Peruskoulun ongelmat eivät ratkea uusilla kokeilla ja rekistereillä6.11.2026 14:20:41 EET | Tiedote
Eduskunta hyväksyi perjantaina tarkastusvaliokunnan esittämät lausumat perusopetuksen oppimistulosten ja arvioinnin kehittämisestä. Kuntaliitto haastaa pohtimaan, mihin peruskoulun kehittämisen voimavarat pitäisi nyt ensisijaisesti suunnata. Uusien koe- ja rekisterijärjestelmien valmisteluun vai jo käynnissä olevien uudistusten onnistumiseen?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme