Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliiton Kaupunkipoliittisen ryhmän kannanotto: Kuntien verontilitysjärjestelmää on uudistettava ennakoitavammaksi - Kuntaliitto vaatii välittömiä toimenpiteitä

Jaa
Kaupunkipoliittinen ryhmä vaatii kannanottonaan kuntien verontilitysjärjestelmään uudistuksia, jotka parantaisivat ennustamista ja loisivat kunnille luotettavan, tasaisemman vuosittaisen verotulojen kertymisen mallin. Järjestelmän kehittäminen on käynnistettävä välittömästi ja Kuntaliiton asiantuntijoiden mukanaolo valmistelussa on välttämätöntä. Tavoitteena tulee olla uusi verotilityksen malli, jolla kuntien tasainen verotulo voidaan laskea kunnille jo vuoden 2021 talousarvioita suunniteltaessa. Verotilityksiin liittyvien uudistusten valmistelua tulisi tehdä enemmän yhteistyössä myös veronsaajien kanssa.

Kunnat ovat joutuneet kestämättömään tilanteeseen sen vuoksi, että kunnallisveron kertymien ennustaminen on tullut viime vuosina yhä haastavammaksi. Budjettien laatiminen, veroprosenteista päättäminen ja pidemmän aikavälin taloussuunnittelu ovat tämän vuoksi hyvin epävarmalla pohjalla.

Viime vuonna ongelmaksi koitui tilitysjärjestelmästä johtuvat suuret vero-oikaisut. Tämän lisäksi ennakonpalautukset olivat ennätyksellisen korkeita. Myös kuluvana vuonna kunnallisveroennustetta on jouduttu voimakkaasti alentamaan. Tänä vuonna ongelmana ovat olleet verotusjärjestelmään liittyvät tulorekisteri- ja verokorttiuudistus sekä verotuksen joustava valmistuminen, mikä on johtamassa arvion mukaan 600-700 miljoonan euron saamatta jääviin verotuloihin tänä vuonna. Tämä uhkaa johtaa muun muassa veroprosenttien korotuksiin, velkaantumisen kasvuun sekä vaikeuksiin lain edellyttämien tasapainotavoitteiden saavuttamisessa.

On kohtuutonta, että kunnat joutuvat nyt kärsimään pelkästään valtion vastuulla olevien järjestelmämuutosten seurauksista. Tähän on löydettävä nopeasti ratkaisuja.

Kunnat ahtaalla heittelevien verotuloennusteiden ja -kertymien takia

Kunnallisverojen tilitys perustuu lähtökohtaisesti arvioon. Pääomavero- ja ansioverotulot kannetaan ennakonkannossa kootusti ja tilitetään veronsaajille arvioidulla jako-osuuksilla. Tämä tarkoittaa sitä, että jo tilitettyjä verotuloja tullaan jälkikäteen oikaisemaan verotuksen valmistuttua. Oikaisuihin liittyvät riskit johtuvat suurilta osin pääomatuloverojen epävarmuudesta. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin voimakkaammin. Vero-oikaisut saattavat muuttaa kunnallisveron kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Kunnat, niiden palvelujen järjestäminen ja talouden hoitaminen ovat olleet heittelevän verotuloennusteen ja -kertymän kärsijöinä.

Etukäteen tiedossa oleva vuosikertymä parantaisi ennustettavuutta

Nykyjärjestelmän ongelmana on, että tieto oikaisuista saadaan liian myöhään ja ennustettavuus heikkenee. Ennustettavuutta voisi huomattavasti parantaa, jos etukäteen tiedettäisiin vuosikertymä, kuten toimitaan esimerkiksi valtionosuustilitysten kanssa. Ratkaisu tähän olisi esimerkiksi ennen tilivuotta laadittu kuntakohtainen kunnallisveron kertymäennuste, jolla tilitykset suoritettaisiin kunnille kuukausittain. Suoritetut tilitykset oikaistaisiin todellisen kertymän mukaisiksi vuosi tilivuoden jälkeen. Tällainen ratkaisu takaisi kunnille talouden ja toiminnan järjestämistä paremmin palvelevan tasaisen vuosittaisen verotulovirran ja valtio yhtenä suurena toimijana kantaisi järjestelmään liittyvät ulkoiset ja sisäiset riskit.

Kaupunkipoliittinen ryhmä vaatii kannanottonaan kuntien verontilitysjärjestelmään uudistuksia, jotka parantaisivat ennustamista ja loisivat kunnille luotettavan, tasaisemman vuosittaisen verotulojen kertymisen mallin. Järjestelmän kehittäminen on käynnistettävä välittömästi ja Kuntaliiton asiantuntijoiden mukanaolo valmistelussa on välttämätöntä. Tavoitteena tulee olla uusi verotilityksen malli, jolla kuntien tasainen verotulo voidaan laskea kunnille jo vuoden 2021 talousarvioita suunniteltaessa. Verotilityksiin liittyvien uudistusten valmistelua tulisi tehdä enemmän yhteistyössä myös veronsaajien kanssa.

Kaupunkipoliittinen työryhmä on Kuntaliiton koordinoima työryhmä, johon kuuluu 21 Suomen suurinta kaupunkia sekä kaksi maakuntakeskusta.

Lisätietoja:

Timo Reina, varatoimitusjohtaja, p. 09 771 2700

Ilari Soosalu, johtaja, kuntatalous, p. 050 371 2999

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Utredning: Upphandlingslagsreform kan kosta kommunerna hundratals miljoner – oron stor för försörjningsberedskap och cybersäkerhet20.10.2025 11:31:50 EEST | Pressmeddelande

Om ändringen som gäller kommunernas in house-bolag i samband med revideringen av upphandlingslagen träder i kraft enligt regeringsprogrammet, kommer det att medföra merkostnader för kommunerna på cirka 600 miljoner euro. Det här framgår av en utredning som FCG gjort för Kommunförbundet, där kommunerna har bedömt hurdana omställningskostnader den eventuella lagreformen skulle medföra.

Selvitys: Hankintalain uudistamisesta satojen miljoonien kustannukset kunnille – Huoli huoltovarmuudesta ja kyberturvallisuudesta nousee20.10.2025 10:12:28 EEST | Tiedote

Jos hankintalain uudistukseen liittyvä kuntien in house -yhtiöitä koskeva muutos tulee voimaan hallitusohjelmakirjauksen mukaisena, kunnille koituu uudistuksesta noin 600 miljoonan euron lisäkustannukset. Tämä käy ilmi FCG:n Kuntaliitolle tekemästä selvityksestä, jossa kunnat arvioivat mahdollisen lakiuudistuksen muutoskustannusvaikutuksia.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijat viihtyvät opinnoissaan jopa paremmin kuin lukiolaiset ja peruskoululaiset13.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Neljä viidestä ammatillisen koulutuksen opiskelijasta kertoo pitävänsä koulunkäynnistä, selviää vastikään julkaistusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselystä. Osuus on kyselyssä mukana olevista koulutusmuodoista selvästi korkein, ohi perusopetuksen ja lukion. Tulokset kääntävät päälaelleen sitkeän käsityksen siitä, että ammatilliseen hakeutuisivat vähemmän motivoituneet nuoret. Samaa suuntaa osoittaa myös Kuntaliiton tuore selvitys, jonka mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijat kokevat vaikutusmahdollisuutensa ja kouluarjen työrauhan paremmiksi kuin muut toisen asteen opiskelijat.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye