Kuntaliiton Kaupunkipoliittisen ryhmän kannanotto: Kuntien verontilitysjärjestelmää on uudistettava ennakoitavammaksi - Kuntaliitto vaatii välittömiä toimenpiteitä
Kunnat ovat joutuneet kestämättömään tilanteeseen sen vuoksi, että kunnallisveron kertymien ennustaminen on tullut viime vuosina yhä haastavammaksi. Budjettien laatiminen, veroprosenteista päättäminen ja pidemmän aikavälin taloussuunnittelu ovat tämän vuoksi hyvin epävarmalla pohjalla.
Viime vuonna ongelmaksi koitui tilitysjärjestelmästä johtuvat suuret vero-oikaisut. Tämän lisäksi ennakonpalautukset olivat ennätyksellisen korkeita. Myös kuluvana vuonna kunnallisveroennustetta on jouduttu voimakkaasti alentamaan. Tänä vuonna ongelmana ovat olleet verotusjärjestelmään liittyvät tulorekisteri- ja verokorttiuudistus sekä verotuksen joustava valmistuminen, mikä on johtamassa arvion mukaan 600-700 miljoonan euron saamatta jääviin verotuloihin tänä vuonna. Tämä uhkaa johtaa muun muassa veroprosenttien korotuksiin, velkaantumisen kasvuun sekä vaikeuksiin lain edellyttämien tasapainotavoitteiden saavuttamisessa.
On kohtuutonta, että kunnat joutuvat nyt kärsimään pelkästään valtion vastuulla olevien järjestelmämuutosten seurauksista. Tähän on löydettävä nopeasti ratkaisuja.
Kunnat ahtaalla heittelevien verotuloennusteiden ja -kertymien takia
Kunnallisverojen tilitys perustuu lähtökohtaisesti arvioon. Pääomavero- ja ansioverotulot kannetaan ennakonkannossa kootusti ja tilitetään veronsaajille arvioidulla jako-osuuksilla. Tämä tarkoittaa sitä, että jo tilitettyjä verotuloja tullaan jälkikäteen oikaisemaan verotuksen valmistuttua. Oikaisuihin liittyvät riskit johtuvat suurilta osin pääomatuloverojen epävarmuudesta. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin voimakkaammin. Vero-oikaisut saattavat muuttaa kunnallisveron kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Kunnat, niiden palvelujen järjestäminen ja talouden hoitaminen ovat olleet heittelevän verotuloennusteen ja -kertymän kärsijöinä.
Etukäteen tiedossa oleva vuosikertymä parantaisi ennustettavuutta
Nykyjärjestelmän ongelmana on, että tieto oikaisuista saadaan liian myöhään ja ennustettavuus heikkenee. Ennustettavuutta voisi huomattavasti parantaa, jos etukäteen tiedettäisiin vuosikertymä, kuten toimitaan esimerkiksi valtionosuustilitysten kanssa. Ratkaisu tähän olisi esimerkiksi ennen tilivuotta laadittu kuntakohtainen kunnallisveron kertymäennuste, jolla tilitykset suoritettaisiin kunnille kuukausittain. Suoritetut tilitykset oikaistaisiin todellisen kertymän mukaisiksi vuosi tilivuoden jälkeen. Tällainen ratkaisu takaisi kunnille talouden ja toiminnan järjestämistä paremmin palvelevan tasaisen vuosittaisen verotulovirran ja valtio yhtenä suurena toimijana kantaisi järjestelmään liittyvät ulkoiset ja sisäiset riskit.
Kaupunkipoliittinen ryhmä vaatii kannanottonaan kuntien verontilitysjärjestelmään uudistuksia, jotka parantaisivat ennustamista ja loisivat kunnille luotettavan, tasaisemman vuosittaisen verotulojen kertymisen mallin. Järjestelmän kehittäminen on käynnistettävä välittömästi ja Kuntaliiton asiantuntijoiden mukanaolo valmistelussa on välttämätöntä. Tavoitteena tulee olla uusi verotilityksen malli, jolla kuntien tasainen verotulo voidaan laskea kunnille jo vuoden 2021 talousarvioita suunniteltaessa. Verotilityksiin liittyvien uudistusten valmistelua tulisi tehdä enemmän yhteistyössä myös veronsaajien kanssa.
Kaupunkipoliittinen työryhmä on Kuntaliiton koordinoima työryhmä, johon kuuluu 21 Suomen suurinta kaupunkia sekä kaksi maakuntakeskusta.
Lisätietoja:
Timo Reina, varatoimitusjohtaja, p. 09 771 2700
Ilari Soosalu, johtaja, kuntatalous, p. 050 371 2999
Yhteyshenkilöt
Maira Kettunenviestintäjohtaja
Puh:+358 50 3577 197maira.kettunen@kuntaliitto.fiTietoja julkaisijasta

Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin: lakihankkeiden lausuntoaikoja pidennettävä kesälomakaudella26.6.2025 12:10:12 EEST | Tiedote
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin, jotta lakihankkeiden lausuntokierroksia ei ajoitettaisi kesälomien ajaksi. Kunnille ei jää kesäkaudella aikaa valmistella ja jättää lausuntoja niitä koskeviin lakeihin ja asetuksiin.
Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S
Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.
Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote
Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.
Vasa är Årets klimatkommun 202522.5.2025 14:40:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet premierade Vasa stad med titeln Årets klimatkommun vid Kommunernas klimatkonferens i Åbo 22.5.2025. Kommunförbundet delar ut priset vartannat år. Urvalskriterierna baserar sig på resultaten av kommunernas arbete för att uppnå koldioxidneutralitet. Den premierade kommunen ska kommunicera på ett effektfullt och ansvarsfullt sätt, vara engagerad i förändringen och få konkreta resultat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme