Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliiton Kaupunkipoliittisen ryhmän kannanotto: Kuntien verontilitysjärjestelmää on uudistettava ennakoitavammaksi - Kuntaliitto vaatii välittömiä toimenpiteitä

Jaa
Kaupunkipoliittinen ryhmä vaatii kannanottonaan kuntien verontilitysjärjestelmään uudistuksia, jotka parantaisivat ennustamista ja loisivat kunnille luotettavan, tasaisemman vuosittaisen verotulojen kertymisen mallin. Järjestelmän kehittäminen on käynnistettävä välittömästi ja Kuntaliiton asiantuntijoiden mukanaolo valmistelussa on välttämätöntä. Tavoitteena tulee olla uusi verotilityksen malli, jolla kuntien tasainen verotulo voidaan laskea kunnille jo vuoden 2021 talousarvioita suunniteltaessa. Verotilityksiin liittyvien uudistusten valmistelua tulisi tehdä enemmän yhteistyössä myös veronsaajien kanssa.

Kunnat ovat joutuneet kestämättömään tilanteeseen sen vuoksi, että kunnallisveron kertymien ennustaminen on tullut viime vuosina yhä haastavammaksi. Budjettien laatiminen, veroprosenteista päättäminen ja pidemmän aikavälin taloussuunnittelu ovat tämän vuoksi hyvin epävarmalla pohjalla.

Viime vuonna ongelmaksi koitui tilitysjärjestelmästä johtuvat suuret vero-oikaisut. Tämän lisäksi ennakonpalautukset olivat ennätyksellisen korkeita. Myös kuluvana vuonna kunnallisveroennustetta on jouduttu voimakkaasti alentamaan. Tänä vuonna ongelmana ovat olleet verotusjärjestelmään liittyvät tulorekisteri- ja verokorttiuudistus sekä verotuksen joustava valmistuminen, mikä on johtamassa arvion mukaan 600-700 miljoonan euron saamatta jääviin verotuloihin tänä vuonna. Tämä uhkaa johtaa muun muassa veroprosenttien korotuksiin, velkaantumisen kasvuun sekä vaikeuksiin lain edellyttämien tasapainotavoitteiden saavuttamisessa.

On kohtuutonta, että kunnat joutuvat nyt kärsimään pelkästään valtion vastuulla olevien järjestelmämuutosten seurauksista. Tähän on löydettävä nopeasti ratkaisuja.

Kunnat ahtaalla heittelevien verotuloennusteiden ja -kertymien takia

Kunnallisverojen tilitys perustuu lähtökohtaisesti arvioon. Pääomavero- ja ansioverotulot kannetaan ennakonkannossa kootusti ja tilitetään veronsaajille arvioidulla jako-osuuksilla. Tämä tarkoittaa sitä, että jo tilitettyjä verotuloja tullaan jälkikäteen oikaisemaan verotuksen valmistuttua. Oikaisuihin liittyvät riskit johtuvat suurilta osin pääomatuloverojen epävarmuudesta. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin voimakkaammin. Vero-oikaisut saattavat muuttaa kunnallisveron kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Kunnat, niiden palvelujen järjestäminen ja talouden hoitaminen ovat olleet heittelevän verotuloennusteen ja -kertymän kärsijöinä.

Etukäteen tiedossa oleva vuosikertymä parantaisi ennustettavuutta

Nykyjärjestelmän ongelmana on, että tieto oikaisuista saadaan liian myöhään ja ennustettavuus heikkenee. Ennustettavuutta voisi huomattavasti parantaa, jos etukäteen tiedettäisiin vuosikertymä, kuten toimitaan esimerkiksi valtionosuustilitysten kanssa. Ratkaisu tähän olisi esimerkiksi ennen tilivuotta laadittu kuntakohtainen kunnallisveron kertymäennuste, jolla tilitykset suoritettaisiin kunnille kuukausittain. Suoritetut tilitykset oikaistaisiin todellisen kertymän mukaisiksi vuosi tilivuoden jälkeen. Tällainen ratkaisu takaisi kunnille talouden ja toiminnan järjestämistä paremmin palvelevan tasaisen vuosittaisen verotulovirran ja valtio yhtenä suurena toimijana kantaisi järjestelmään liittyvät ulkoiset ja sisäiset riskit.

Kaupunkipoliittinen ryhmä vaatii kannanottonaan kuntien verontilitysjärjestelmään uudistuksia, jotka parantaisivat ennustamista ja loisivat kunnille luotettavan, tasaisemman vuosittaisen verotulojen kertymisen mallin. Järjestelmän kehittäminen on käynnistettävä välittömästi ja Kuntaliiton asiantuntijoiden mukanaolo valmistelussa on välttämätöntä. Tavoitteena tulee olla uusi verotilityksen malli, jolla kuntien tasainen verotulo voidaan laskea kunnille jo vuoden 2021 talousarvioita suunniteltaessa. Verotilityksiin liittyvien uudistusten valmistelua tulisi tehdä enemmän yhteistyössä myös veronsaajien kanssa.

Kaupunkipoliittinen työryhmä on Kuntaliiton koordinoima työryhmä, johon kuuluu 21 Suomen suurinta kaupunkia sekä kaksi maakuntakeskusta.

Lisätietoja:

Timo Reina, varatoimitusjohtaja, p. 09 771 2700

Ilari Soosalu, johtaja, kuntatalous, p. 050 371 2999

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliiton viestit EU-vaaleihin: Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja vihreässä siirtymässä onnistuminen ovat kohtalonkysymyksiä kuntien elinvoimaisuudelle18.4.2024 15:29:19 EEST | Tiedote

EU-vaaleissa ei määritellä pelkästään Euroopan suuntaa seuraavaksi viideksi vuodeksi vaan myös kuntien tulevaisuuskysymyksiä - siksi EU-vaalit ovat myös kuntavaalit! Kuntaliiton tavoitteena on, että kunnilla on kaikki mahdollisuudet toteuttaa vihreää ja digitaalista siirtymää, houkutella investointeja sekä vahvistaa EU:n tukemana elinvoimaa alueellaan. Tavoittelemme myös työperäisen maahanmuuton ja kotouttamisen voimakasta edistämistä, sillä työvoimapula rajoittaa yritystoiminnan kasvua ja vaikeuttaa julkisten palveluiden tuotantoa.

Ramförhandlingarna hörsammade kommunerna delvis – normerna måste luckras upp snabbt16.4.2024 18:38:49 EEST | Tiedote

Kommunförbundet och kommunerna är lättade över att regeringen vid ramförhandlingarna lovade kompensera åtminstone en del av den statsandelsnedskärning som staten stått i beråd att genomföra till följd av slutnotan för social- och hälsovårdsreformen. Om nedskärningen hade genomförts fullt ut, hade det inneburit att kommunernas statsandelar minskat permanent med 400 miljoner euro. En förbättring av kommunalskattens effektivitet ger på lång sikt också större spelrum i kommunernas ekonomi.

Kehysriihi vastasi kuntien huoliin osittain – normien keventämisessä edettävä ripeästi16.4.2024 16:52:45 EEST | Tiedote

Kuntaliitto ja kunnat ovat helpottuneita, että hallitus lupasi kehysriihessä kompensoida edes osan sote-uudistuksen loppulaskuun liittyvästä valtionrahoituksen leikkauksesta. Jos leikkaus olisi toteutunut täysimääräisesti, se olisi merkinnyt 400 miljoonan euron pysyvää vähenemistä kuntien valtionosuuksiin. Myös kunnallisverotuksen efektiivisyyden parannus tuo pitkällä aikavälillä kuntien taloudenhoitoon lisää liikkumavaraa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye