Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliiton Kaupunkipoliittisen ryhmän kannanotto: Kuntien verontilitysjärjestelmää on uudistettava ennakoitavammaksi - Kuntaliitto vaatii välittömiä toimenpiteitä

10.9.2019 12:39:57 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa
Kaupunkipoliittinen ryhmä vaatii kannanottonaan kuntien verontilitysjärjestelmään uudistuksia, jotka parantaisivat ennustamista ja loisivat kunnille luotettavan, tasaisemman vuosittaisen verotulojen kertymisen mallin. Järjestelmän kehittäminen on käynnistettävä välittömästi ja Kuntaliiton asiantuntijoiden mukanaolo valmistelussa on välttämätöntä. Tavoitteena tulee olla uusi verotilityksen malli, jolla kuntien tasainen verotulo voidaan laskea kunnille jo vuoden 2021 talousarvioita suunniteltaessa. Verotilityksiin liittyvien uudistusten valmistelua tulisi tehdä enemmän yhteistyössä myös veronsaajien kanssa.

Kunnat ovat joutuneet kestämättömään tilanteeseen sen vuoksi, että kunnallisveron kertymien ennustaminen on tullut viime vuosina yhä haastavammaksi. Budjettien laatiminen, veroprosenteista päättäminen ja pidemmän aikavälin taloussuunnittelu ovat tämän vuoksi hyvin epävarmalla pohjalla.

Viime vuonna ongelmaksi koitui tilitysjärjestelmästä johtuvat suuret vero-oikaisut. Tämän lisäksi ennakonpalautukset olivat ennätyksellisen korkeita. Myös kuluvana vuonna kunnallisveroennustetta on jouduttu voimakkaasti alentamaan. Tänä vuonna ongelmana ovat olleet verotusjärjestelmään liittyvät tulorekisteri- ja verokorttiuudistus sekä verotuksen joustava valmistuminen, mikä on johtamassa arvion mukaan 600-700 miljoonan euron saamatta jääviin verotuloihin tänä vuonna. Tämä uhkaa johtaa muun muassa veroprosenttien korotuksiin, velkaantumisen kasvuun sekä vaikeuksiin lain edellyttämien tasapainotavoitteiden saavuttamisessa.

On kohtuutonta, että kunnat joutuvat nyt kärsimään pelkästään valtion vastuulla olevien järjestelmämuutosten seurauksista. Tähän on löydettävä nopeasti ratkaisuja.

Kunnat ahtaalla heittelevien verotuloennusteiden ja -kertymien takia

Kunnallisverojen tilitys perustuu lähtökohtaisesti arvioon. Pääomavero- ja ansioverotulot kannetaan ennakonkannossa kootusti ja tilitetään veronsaajille arvioidulla jako-osuuksilla. Tämä tarkoittaa sitä, että jo tilitettyjä verotuloja tullaan jälkikäteen oikaisemaan verotuksen valmistuttua. Oikaisuihin liittyvät riskit johtuvat suurilta osin pääomatuloverojen epävarmuudesta. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin voimakkaammin. Vero-oikaisut saattavat muuttaa kunnallisveron kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Kunnat, niiden palvelujen järjestäminen ja talouden hoitaminen ovat olleet heittelevän verotuloennusteen ja -kertymän kärsijöinä.

Etukäteen tiedossa oleva vuosikertymä parantaisi ennustettavuutta

Nykyjärjestelmän ongelmana on, että tieto oikaisuista saadaan liian myöhään ja ennustettavuus heikkenee. Ennustettavuutta voisi huomattavasti parantaa, jos etukäteen tiedettäisiin vuosikertymä, kuten toimitaan esimerkiksi valtionosuustilitysten kanssa. Ratkaisu tähän olisi esimerkiksi ennen tilivuotta laadittu kuntakohtainen kunnallisveron kertymäennuste, jolla tilitykset suoritettaisiin kunnille kuukausittain. Suoritetut tilitykset oikaistaisiin todellisen kertymän mukaisiksi vuosi tilivuoden jälkeen. Tällainen ratkaisu takaisi kunnille talouden ja toiminnan järjestämistä paremmin palvelevan tasaisen vuosittaisen verotulovirran ja valtio yhtenä suurena toimijana kantaisi järjestelmään liittyvät ulkoiset ja sisäiset riskit.

Kaupunkipoliittinen ryhmä vaatii kannanottonaan kuntien verontilitysjärjestelmään uudistuksia, jotka parantaisivat ennustamista ja loisivat kunnille luotettavan, tasaisemman vuosittaisen verotulojen kertymisen mallin. Järjestelmän kehittäminen on käynnistettävä välittömästi ja Kuntaliiton asiantuntijoiden mukanaolo valmistelussa on välttämätöntä. Tavoitteena tulee olla uusi verotilityksen malli, jolla kuntien tasainen verotulo voidaan laskea kunnille jo vuoden 2021 talousarvioita suunniteltaessa. Verotilityksiin liittyvien uudistusten valmistelua tulisi tehdä enemmän yhteistyössä myös veronsaajien kanssa.

Kaupunkipoliittinen työryhmä on Kuntaliiton koordinoima työryhmä, johon kuuluu 21 Suomen suurinta kaupunkia sekä kaksi maakuntakeskusta.

Lisätietoja:

Timo Reina, varatoimitusjohtaja, p. 09 771 2700

Ilari Soosalu, johtaja, kuntatalous, p. 050 371 2999

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunernas skuldsättning hotar öka – förbättrad produktivitet en del av anpassningen30.3.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande

Publiceras måndagen den 30 mars kl. 02.00 Kommunernas ekonomiska läge ser för närvarande ganska ljust ut. Om 12 månader uppskattas läget dock bli sämre. Också kommunernas skuldsättning hotar att öka. De flesta kommuner anser att kommunens ekonomi behöver anpassas betydligt eller åtminstone måttligt. På längre sikt är kommunerna beredda att vidta anpassningsåtgärder genom att förbättra sin produktivitet. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets ekonomibarometer våren 2026.

Kuntien velkaantuminen uhkaa kiihtyä – tuottavuuden parantaminen osaksi kuntien omia sopeutustoimia30.3.2026 02:00:00 EEST | Tiedote

Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometri, julkaisuvapaa ma 30.3.2026 klo 02.00. Kuntien talouden tila näyttäytyy tällä hetkellä melko valoisana. Näkymät kuitenkin heikkenevät arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Myös kuntien velkaantuminen uhkaa nousta. Valtaosa kunnista tunnistaakin taloudessaan huomattavan tai kohtalaisen sopeutustarpeen. Pidemmällä aikavälillä kuntakenttä on valmis toteuttamaan sopeutustoimia tuottavuuttaan parantamalla. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometristä.

Skolskjutsar kostar kommunerna nästan 249 miljoner euro – i små kommuner skjutsas nästan hälften av eleverna19.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande

År 2024 använde kommunerna närmare 249 miljoner euro på skolskjutsar inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen. Omkring 105 000 elever får skolskjuts. Antalet elever som får skolskjuts har minskat med cirka 10 000 på tio år. Kommunförbundets enkät om skolskjutsar besvarades av 221 kommuner, så resultaten ger en utförlig bild av läget i fråga om skolskjutsar i Finland. ”Skolskjutsar är i många kommuner nödvändiga för att göra skoldagen möjlig. Skolskjutsarna säkerställer att eleverna kan komma till skolan på ett tryggt sätt oberoende av boningsort”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye