Kuntaliitto ja Magma tiedottavat: Visio vuodelle 2030 vaatii uskoa tulevaisuuteen ja innovaatioita - EMBARGO 12.15

Vuonna 2030 ruotsin kieli on luonnollinen, rikkaudeksi mielletty osa Suomea. Peruspalveluja järjestetään ruotsin kielellä, ja myös ruotsinkieliset suomalaiset saavat hoitoa ja koulutusta äidinkielellään. Suomenruotsalaiset ovat innovatiivisia edelläkävijöitä ja ruotsin kielen katsotaan olevan voimavara yhteiskunnalle. Tältä näyttää suomenruotsalainen visio vuodelle 2030.

Visio on tulosta Suomen Kuntaliiton ja ajatuspaja Magman tulevaisuushankkeesta. Vision toteuttaminen edellyttää muun muassa asennemuutoksia ja aktiivista otetta. Suomenruotsalaisten on itse luotava oma tulevaisuutensa.

— Suomessa parhaillaan vallitsevalla uudistusaallolla tulee olemaan suuri vaikutus ruotsinkieliseen väestöön. Siksi halusimme luoda suomenruotsalaisia tulevaisuuskuvia. Visio ruotsin kielestä Suomessa antaa meille mahdollisuuden vetää yhtä köyttä. Yhteistyön avulla voimme esimerkiksi luoda uuden tyyppisiä ruotsinkielisiä palveluja ja lisätä ruotsinkielisen Suomen vetovoimaa, toteaa Kristina Wikberg , joka toimii Kuntaliiton ruotsinkielisen toiminnan johtajana.

Visio edellyttää konkreettisia toimenpiteitä. Ehdotusten joukossa on valtakunnallinen kielistrategia, ruotsinkielisten peruspalvelujen yhteensovittaminen yli kunta- ja hallintorajojen ja vahvemmin innovaatioita edistävä ilmapiiri ruotsinkielisessä Suomessa.

”Seisova pöytä” haaste suomenruotsalaisille

Hankkeen ”Suomenruotsalaisuus vuonna 2030” lähtökohtana ovat todelliset ja oletettavat muutokset elinympäristössämme, sekä Suomessa että koko maailmassa. Visio perustuu neljään tulevaisuuskuvaan, jotka käsittelevät eri teemoja: teknologinen kehitys, ilmasto- ja ympäristöasiat, monikulttuurisuus ja rahoituskriisi. Työprosessi on ollut avoin. Oman panoksensa antoivat muun muassa 300 laajaan kyselyyn vastannutta henkilöä.

— Kysely oli avoin kaikille. Halusimme asiantuntijoiden ohella saada mahdollisimman monen ruotsin kielestä kiinnostuneen suomalaisen näkökannan. Tavoitteena oli kerätä vaikutteita, toiveita ja uhkakuvia, jotta saisimme monipuolisen kuvan suomenruotsalaisista, kertoo ajatuspaja Magman tutkimusvastaava Björn Sundell .

Tulevaisuuskuvat ovat vaihtoehtoisia skenaarioita, joita kuvaavissa esseissä lukija saa kokea päivän kussakin ympäristössä vuonna 2030. Tulevaisuuskuvassa A kansalaiset ovat aktiivisia ja innovatiivisia, hyödyntävät mielellään uutta tekniikkaa ja näkevät muutoksissa mahdollisuuksia. Tulevaisuuskuva B, jossa ympäristö on pääosassa, korostaa sekä maailmanlaajuisten panostusten että individualismin vaikutuksia. Tulevaisuuskuva C käsittelee ”seisovaa pöytää”: yksilö poimii parhaat palat kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla yhteisön kustannuksella.

— Seisovan pöydän tulevaisuuskuvassa monikulttuurisuuden vaikutus kasvaa. Suomenruotsalaisille se tietää kilpailua. Meidän täytyy puolustaa paikkaamme monikulttuurisessa Suomessa ja tuoda aktiivisemmin esiin kulttuuriamme ja perinteitämme. Etunamme on, että suomenruotsalaisten on helppo sopeutua monikulttuurisuuteen, Wikberg korostaa.

Tulevaisuuskuva D on synkein vaihtoehto ristiriitaisine elinympäristöineen. Kansallisvaltiot käpertyvät kuoreensa, yhteiskunnallinen ilmapiiri kiristyy ja suomenruotsalaisuus uhkaa kuolla sukupuuttoon.

Työkaluja lukijoiden havahduttamiseen

Tulevaisuuskuvahankkeen tulokset esitellään julkaisussa Suomenruotsalaisuus vuonna 2030. Hankkeeseen osallistuneet toimijat eivät kuitenkaan pidä raporttia prosessin lopputuotteena, vaan toivovat, että se synnyttää ihmisiä osallistavaa keskustelua.

— Toivomme, että raportista tulee käytännön työkalu koko ruotsinkielisessä Suomessa ja että sitä käytetään ruotsin kieltä ylläpitävässä ja edistävässä työssä maassamme. Lukijoiden on itse havahduttava, vedettävä johtopäätöksensä ja tämän jälkeen muodostettava oma suomenruotsalaisuutta ja ruotsin kieltä tukeva strategiansa, painottaa Björn Sundell.

Käytännön työ on toteutettu yhteistyössä konsultointiyritys Synocuksen kanssa. Työ tehtiin skenaariomenetelmän avulla. Hanke toteutettiin vuonna 2009 ja sen rahoittivat Suomen Kuntaliitto, ajatuspaja Magma ja Svenska Kulturfonden. Raportti on saatavissa pdf-muodossa Kuntaliiton ja Magman verkkosivustolla.

Lisätietoja:
Kristina Wikberg, ruotsinkielisen toiminnan johtaja, Suomen Kuntaliitto, puh. 050 378 0466
Björn Sundell, tutkimusvastaava, Ajatuspaja Magma, puh. 050 594 7550