Kuntavaaleissa 930 ennakkoäänestyspaikkaa
Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 26. toukokuuta ja kestää poikkeuksellisesti kaksi viikkoa. Monipuolinen ennakkoäänestyspaikkojen tarjonta voi helpottaa kuntalaisten osallistumista kuntavaaleihin. Vuodesta 1972 käytössä ollut ennakkoäänestys on kasvattanut suosiotaan jatkuvasti ja on erityisesti eläkeläisten suosiossa. Vuoden 2017 kuntavaaleissa ennakkoon äänesti 26,6 prosenttia kaikista äänioikeutetuista ja 45,2 prosenttia äänioikeuttaan käyttäneistä.
Tyypillisimpiä ennakkoäänestyspaikkoja ovat kirjastot, kunnan- tai kaupunginvirastot ja kauppakeskukset. Epätavallisempia ennakkoäänestyspaikkoja ovat esimerkiksi uimahalli, paloasema tai teatteri.
Vuoden 2021 kuntavaaleissa on 930 ennakkoäänestyspaikkaa. Määrä on kasvanut jonkin verran edellisistä kuntavaaleista, jolloin ennakkoäänestyspaikkoja huhtikuussa 2017 oli yhteensä 893.
- Vallitsevan koronatilanteen vuoksi monet kunnat ovat ottaneet käyttöön ulkoäänestyspaikkoja turvallisen äänestämisen mahdollistamiseksi. Tämä selittää osaltaan äänestyspaikkojen määrän nousua, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Eniten äänestyspaikkoja on Helsingissä (37) ja Oulussa (23). Luvut perustuvat oikeusministeriön tietoihin ennakkoäänestyspaikoista. Keskimääräisesti kunnissa on kolme ennakkoäänestyspaikkaa, mutta tyypillisimmin kunnissa on yksi ennakkoäänestyspaikka.
- Mitä suurempi kunta on, sitä enemmän äänestyspaikkojen määrä nousee. Määrien vaihtelut kuntakokoluokkien sisällä voivat olla suuria, kertoo Pekola-Sjöblom.
Äänestää voi maalla, merellä ja varuskunnassa
Ennakkoon voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla, eli toisin kuin varsinaisena vaalipäivänä 13.6.2021 äänestäjän ei tarvitse olla kotipaikkakunnallaan äänestäessään ennakkoon. Tyypillisimmin kunnissa on yksi ennakkoäänestyspaikka. Ulkomailla ennakkoäänestää voi 104 äänestyspaikassa 74 maassa.
Yhteensä 58 kunnassa voi äänestää liikkuvassa äänestyspaikassa kuten liikkuvassa äänestysautossa tai yhteysaluksessa. Liikkuvia äänestyspaikkoja hyödyntävät kaikenkokoiset kunnat ympäri Suomen.
Eduskunnan hyväksymän tilapäisen lakimuutoksen myötä kuntavaaleissa äänestäminen on mahdollista myös varuskunnissa.
Missä ja milloin voi ennakkoäänestää?
Ennakkoäänestys on kotimaassa 26.5. - 8.6.2021 ja ulkomailla 2. - 5.6.2021.
Ennakkoäänestää voi missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Ajanjakso on kuitenkin lyhyempi osassa ennakkoäänestyspaikkoja. Äänestää voi vain oman kunnan ehdokasta. Ennakkoäänestyspaikkojen sijainnista ja aukioloajoista löytyy tiedot osoitteessa vaalit.fi.
Lisätietoja:
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634
Sirkka-Liisa Piipponen, erityisasiantuntija, p. 050 448 3366
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Selina SassilaViestintäkoordinaattori
Puh:050 465 4930selina.sassila@kuntaliitto.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliiton Talousbarometri: Kuntien taloudellinen liikkumavara pienenee tulevina vuosina15.9.2025 11:13:47 EEST | Tiedote
Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan kuntien liikkumavara on kapenemassa merkittävästi seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa vastaajista (lähes 80 %) arvioi kuntansa taloudellisen liikkumavaran pienenevän tulevina vuosina. Erityisen pienenä liikkumavara nähdään asukasmäärältään kaikkein pienimmissä kunnissa. Kuntaliiton Talousbarometri toteutettiin 3.–8. syyskuuta ja siihen vastasi 193 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 292 kuntaa.
Klyftan mellan kommunernas skattesatser hotar blir enorm– Kommunförbundets Karhunen: Finland har inte råd med nuvarande tjänster och strukturer13.9.2025 08:43:27 EEST | Pressmeddelande
Den demografiska förändringen, dvs. den minskande nativiteten, befolkningens stigande ålder, den koncentrerade invandringen och urbaniseringen, försvårar på ett aldrig tidigare skådat sätt kommunernas möjligheter att tillhandahålla tjänster för invånarna. Förändringen är oundviklig och kännbar både i kommuner som förlorar befolkning och i snabbt växande städer, enligt en utredning beställd av Kommunförbundet. Om inget görs kan skillnaden mellan den lägsta och högsta kommunalskattesatsen i framtiden vara nästan 19 procentenheter.
Erot kuntien veroprosenteissa uhkaavat revetä ennennäkemättömiin lukemiin - Kuntaliiton Karhunen: Suomella ei ole varaa nykyisiin palveluihin eikä rakenteisiin13.9.2025 08:20:46 EEST | Tiedote
Väestönmurros eli syntyvyyden lasku, ikääntyminen, keskittyvä maahanmuutto ja kaupungistuminen vaikeuttavat ennennäkemättömällä tavalla kuntien mahdollisuuksia järjestää palveluita kuntalaisille. Muutos on vääjäämätön ja merkittävä niin väestöään menettävissä kunnissa kuin vauhdikkaasti kasvavissa kaupungeissakin, selviää Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä. Jos mitään ei tehdä, ero matalimman ja korkeimman kuntaveroprosentin välillä voi tulevaisuudessa olla lähes 19 prosenttiyksikköä.
Kyselytulos: Kunnissa panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin – tueksi tarvittaisiin vahvemmin hyvinvointialueet11.9.2025 07:11:17 EEST | Tiedote
Kunnat ovat panostaneet merkittävästi lasten ja nuorten hyvinvointiin palkkaamalla omaa, ei-lakisääteistä henkilöstöä varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, perusopetukseen ja lukioihin, vaikka laki ei siihen velvoita, selviää Kuntaliiton tuoreesta kyselytutkimuksesta. – Kuntien lisäsatsaukset kertovat aidosta tahdosta tukea lapsia, nuoria ja perheitä. Huolemme kuitenkin on, että hyvinvointialueiden vastuulla olevia tehtäviä sysätään kunnille, Kuntaliiton koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki painottaa. Koulun opetushenkilöstö toteuttaa työssään yhteisöllistä opiskeluhuoltoa yhteistyössä hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa.
Kommunerna satsar på barns och ungas välmående – välfärdsområdena behövs som stöd11.9.2025 07:10:56 EEST | Pressmeddelande
Kommunerna har satsat mycket på barns och ungas välmående genom att anställa egen, icke–lagstadgad personal inom småbarnspedagogiken, förskoleundervisningen, den grundläggande utbildningen och gymnasierna. Enligt Kommunförbundets utredningar våren 2025 har nästan alla kommuner som svarat investerat egna resurser i barns och ungas välmående, även om lagen inte förpliktar till det. – Kommunernas tilläggssatsningar vittnar om en genuin vilja att stödja barn, unga och familjer. Vi är dock oroade för att uppgifter som välfärdsområdena har ansvar för skyfflas över på kommunerna, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet Skolans undervisningspersonal arbetar med generellt inriktad elevhälsa i samarbete med yrkesutbildade personer inom välfärdsområdet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme