Kuntavaaleissa 930 ennakkoäänestyspaikkaa
Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 26. toukokuuta ja kestää poikkeuksellisesti kaksi viikkoa. Monipuolinen ennakkoäänestyspaikkojen tarjonta voi helpottaa kuntalaisten osallistumista kuntavaaleihin. Vuodesta 1972 käytössä ollut ennakkoäänestys on kasvattanut suosiotaan jatkuvasti ja on erityisesti eläkeläisten suosiossa. Vuoden 2017 kuntavaaleissa ennakkoon äänesti 26,6 prosenttia kaikista äänioikeutetuista ja 45,2 prosenttia äänioikeuttaan käyttäneistä.
Tyypillisimpiä ennakkoäänestyspaikkoja ovat kirjastot, kunnan- tai kaupunginvirastot ja kauppakeskukset. Epätavallisempia ennakkoäänestyspaikkoja ovat esimerkiksi uimahalli, paloasema tai teatteri.
Vuoden 2021 kuntavaaleissa on 930 ennakkoäänestyspaikkaa. Määrä on kasvanut jonkin verran edellisistä kuntavaaleista, jolloin ennakkoäänestyspaikkoja huhtikuussa 2017 oli yhteensä 893.
- Vallitsevan koronatilanteen vuoksi monet kunnat ovat ottaneet käyttöön ulkoäänestyspaikkoja turvallisen äänestämisen mahdollistamiseksi. Tämä selittää osaltaan äänestyspaikkojen määrän nousua, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Eniten äänestyspaikkoja on Helsingissä (37) ja Oulussa (23). Luvut perustuvat oikeusministeriön tietoihin ennakkoäänestyspaikoista. Keskimääräisesti kunnissa on kolme ennakkoäänestyspaikkaa, mutta tyypillisimmin kunnissa on yksi ennakkoäänestyspaikka.
- Mitä suurempi kunta on, sitä enemmän äänestyspaikkojen määrä nousee. Määrien vaihtelut kuntakokoluokkien sisällä voivat olla suuria, kertoo Pekola-Sjöblom.
Äänestää voi maalla, merellä ja varuskunnassa
Ennakkoon voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla, eli toisin kuin varsinaisena vaalipäivänä 13.6.2021 äänestäjän ei tarvitse olla kotipaikkakunnallaan äänestäessään ennakkoon. Tyypillisimmin kunnissa on yksi ennakkoäänestyspaikka. Ulkomailla ennakkoäänestää voi 104 äänestyspaikassa 74 maassa.
Yhteensä 58 kunnassa voi äänestää liikkuvassa äänestyspaikassa kuten liikkuvassa äänestysautossa tai yhteysaluksessa. Liikkuvia äänestyspaikkoja hyödyntävät kaikenkokoiset kunnat ympäri Suomen.
Eduskunnan hyväksymän tilapäisen lakimuutoksen myötä kuntavaaleissa äänestäminen on mahdollista myös varuskunnissa.
Missä ja milloin voi ennakkoäänestää?
Ennakkoäänestys on kotimaassa 26.5. - 8.6.2021 ja ulkomailla 2. - 5.6.2021.
Ennakkoäänestää voi missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Ajanjakso on kuitenkin lyhyempi osassa ennakkoäänestyspaikkoja. Äänestää voi vain oman kunnan ehdokasta. Ennakkoäänestyspaikkojen sijainnista ja aukioloajoista löytyy tiedot osoitteessa vaalit.fi.
Lisätietoja:
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634
Sirkka-Liisa Piipponen, erityisasiantuntija, p. 050 448 3366
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Selina SassilaViestintäkoordinaattori
Puh:050 465 4930selina.sassila@kuntaliitto.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Professoreilta vakava varoitus inhouse-lakiesityksen puutteista – perusteellinen eduskuntakäsittely tärkeää21.1.2026 20:14:25 EET | Tiedote
Kaksi Suomen johtavaa asiantuntijaa, yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki sekä valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen toteavat lausunnoissaan, että hankintalain uudistus ja etenkin sen ns. inhouse -yhtiöitä koskeva muutos on ongelmallinen perustuslain, kuntien itsehallinnon sekä taloudellisten vaikutusten arvioinnin kannalta. Ehdotettu 10 prosentin raja kohtelee kuntia eriarvoisesti. Suuret kaupungit täyttävät vaatimuksen helpommin, mutta pienille ja keskisuurille kunnille se on usein mahdotonta, mikä heikentää niiden itsehallintoa ja toimintakykyä suhteettomasti. Erityisen kestämätöntä on kuntien ja hyvinvointialueiden erilainen kohtelu. – Hallitus on puskenut lakiuudistusta eteenpäin, vaikka käytännössä kaikki muut tahot paitsi elinkeinoelämä on vastustanut sitä. Vielä marraskuussa lainsäädännön arviointineuvosto löysi useita olennaisia puutteita esitysluonnoksesta, ja useat ministeriöt sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto ovat esittäneet huolensa uudistuksesta, Kuntalii
Finlands aktivaste kommun är Sotkamo15.1.2026 19:27:07 EET | Pressmeddelande
Finlands aktivaste kommun år 2025 är Sotkamo. Vinnarkommunen fick under Idrottsgalan ta emot den ansedda Uno-pokalen. Kommunerna arbetar målmedvetet för att göra det möjligt för alla att röra på sig oberoende av ålder. Att stödja motion och en aktiv livsstil hör till kommunernas centrala välfärdsuppgifter. Priset överräcktes av Tammerfors borgmästare, Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen tillsammans med bowlaren Essi Pakarinen. ”Kommunernas arbete för att främja motion och idrott gäller alla kommuninvånare. Hur man rör på sig beror på dagliga val och omgivningen, sådana saker som kommunerna kan påverka. Finlands aktivaste kommun visar på ett fint sätt hur naturen kan bidra till aktivitet och välmående” säger Tammerfors borgmästare, Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen.
Suomen liikkuvin kunta on Sotkamo15.1.2026 19:27:07 EET | Tiedote
Suomen liikkuvin kunta 2025 on Sotkamo. Voittajakunta palkittiin arvostetulla Uno-pokaalilla Urheilugaalan lavalla. Palkinnon otti vastaan kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen, joka kiitti erityisesti kuntalaisia, seuroja ja yhteisöjä. Sotkamossa luonto ja liikunta ovat koko kunnan toiminnan ytimessä: ne kulkevat mukana strategiasta arjen tekoihin. Kunnan eri sektorit tekevät tiivistä yhteistyötä luontoliikunnan edistämiseksi. Paikallisessa opetussuunnitelmassa luonto mainitaan huikeat 555 kertaa. Luonto nähdään arjen liikuttajana, elinvoiman lähteenä ja hyvinvoinnin tukipilarina jokaiselle kuntalaiselle. Palkinnon ojensi Tampereen pormestari, Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Ilmari Nurminen yhdessä keilaaja Essi Pakarisen kanssa. “Kuntien työ liikkumisen edistämiseksi koskettaa jokaista kuntalaista. Liikkuminen syntyy arjen valinnoista ja ympäristöistä, ja juuri niihin kunnat voivat vaikuttaa. Suomen liikkuvin kunta näyttää hienosti, miten luontoa voidaan hyödyntää liikkumisen ja hyvin
Kommunförbundet anser att det inte är ändamålsenligt att införa tvåårig förskoleundervisning14.1.2026 11:36:55 EET | Pressmeddelande
Enligt Kommunförbundets bedömning ökar en utvidgning av förskoleundervisningen till två år kommunernas kostnader med cirka 150–200 miljoner euro per år. Kommunförbundet betonar att reformens konsekvenser även ska bedömas utifrån den kommunala ekonomins och servicesystemets hållbarhet. ”Det är fråga om en mycket betydande tilläggssatsning i en situation där kommunernas ekonomi redan är stram och befolkningsutvecklingen utmanar sättet att ordna de kommunala tjänsterna”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen. Som jämförelse är de kalkylerade kostnaderna för utvidgningen av läroplikten cirka 129 miljoner euro per år. Enligt Kommunförbundets beräkningar uppgår den totala kostnaden för förskoleundervisning för en åldersklass till cirka 450 miljoner euro per år, vilket innebär en besparing på uppskattningsvis 250–300 miljoner euro inom småbarnspedagogiken. Nettoeffekten för kommunerna är dock klart ökade utgifter.
Kuntaliitto ei pidä kaksivuotisen esiopetuksen käyttöönottoa järkevänä14.1.2026 11:36:55 EET | Tiedote
Kuntaliiton ensiarvion mukaan esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi lisäisi kuntien kustannuksia noin 150–200 miljoonaa euroa vuodessa. ”Kyse olisi erittäin merkittävästä lisäpanostuksesta tilanteessa, jossa kuntien talous on jo valmiiksi tiukka ja väestökehitys haastaa kuntien palveluiden järjestämisen tapaa”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa. Vertailun vuoksi oppivelvollisuuden laajentamisen laskennalliset kustannukset ovat noin 129 miljoonaa euroa vuodessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme