HSY

Kurtturuusut hävitettävä kesäkuun alkuun mennessä

Jaa

Vieraslajikasvit kuten kurtturuusut, jättiputket, lupiinit sekä muut vieraslajikasvit on hyvä hävittää keväällä ennen kasvien siementen kehittymistä. Kansallisen vieraslajilainsäädännön mukaan kurtturuusun kasvatuskielto astuu voimaan 1.6.2022, mikä velvoittaa kaikkia kiinteistön omistajia hävittämään niiden esiintymät tai vähintään rajoittamaan leviämistä. Vieraslajikasvit voi lajitella huolellisesti kiinteistöillä, toimittaa HSY:n Sortti-asemille tai suurempina kuormina suoraan Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen.

Kurtturuusu on haitallinen vieraslaji, jonka kasvatuskielto astuu Suomessa voimaan 1.6.2022. Kuva: Johanna Kolehmainen / CreativeCommons
Kurtturuusu on haitallinen vieraslaji, jonka kasvatuskielto astuu Suomessa voimaan 1.6.2022. Kuva: Johanna Kolehmainen / CreativeCommons

Vieraslajikasvit ovat ihmisen mukana Suomeen kulkeutuneita haitallisia kasveja, jotka syrjäyttävät alkuperäistä lajistoa. Ne leviävät tehokkaasti siemenien, jotkut myös juurien ja maavarsien, avulla. Etenkin monet uhanalaisiksi luokitellut lajit ovat vaarassa hävitä kokonaan vieraslajien syrjäyttäessä ne.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY toteuttaa osaltaan kansallista vieraslajistrategiaa, jonka tavoitteena on ehkäistä vieraslajien aiheuttamia haittoja ja tällä hetkellä erityisesti hävittää kurtturuusut Suomesta. Kurtturuusulla on pahimmillaan hehtaarien laajuisia kasvustoja, joiden poistaminen on erittäin haastavaa. Sen sijaan kurtturuususta jalostetut tarhakurtturuusut eivät ole sääntelyn piirissä.

Kurtturuusun kasvatuskielto astuu voimaan 1.6.2022. Se velvoittaa kiinteistön omistajia hävittämään kiinteistöllään olevat kurtturuusuesiintymät. Ellei esiintymien hävittäminen ole mahdollista, on rajoitettava kasvin leviämistä.

- HSY ja Uudenmaan ELY-keskus tarjoavat asukkaille ja kiinteistön omistajille neuvoja kurtturuusujen hävittämiseksi. Haitallisesta vieraslajista pyritään pääsemään eroon kaikkien tahojen yhteisenä ponnistuksena, vakuuttaa HSY:n toimintovastaava Aino Moisio.

Miten toimia, jos omalla pihalla tai lähiympäristössä kasvaa kurtturuusuja

Vieraslajikasvien hävittäminen on helpointa keväällä ja alkukesästä taimien ollessa vielä pieniä. Tehokkain ja helpoin keino kurtturuusun hävittämiseksi on leikata maanpäälliset osat 3–4 kertaa kasvukauden aikana. Juuristoja ei tarvitse kaivaa pois, vaan maanpäällisten osien leikkaus ja lajittelu jätteeksi riittävät. 

Vieraslajikasvuston voi myös tukahduttaa peittämällä esiintymä muovilla tai mansikkakankaalla.

- Näin toimimalla estetään kasvin yhteyttäminen, jolloin se joutuu käyttämään juuristoonsa varastoituneita ravinteita. Lopulta ravinteet loppuvat juuristosta ja kasvi näivettyy pois, Moisio kertoo. 

Kurtturuusun leviämistä voi rajoittaa myös estämällä sen siementen kehittymisen. Kurtturuusun siemenet sijaitsevat kasvin marjoissa eli kiulukoissa, jotka kiinnostavat myös lintuja. Niitä ei siis saa päästää herkuttelemaan ruusunmarjoilla, sillä kasvi leviää lintujen mukana uusille alueille. 

Kurtturuusun osat täytyy lajitella huolellisesti: 

  • Kurtturuusun marjat (kiulukat), siemenet sekä kasvin juuristot ovat erittäin elinkykyisiä, joten ne kannattaa lajitella aina sekajätteeseen. 
  • Pelkät varret voi pieninä määrinä lajitella kiinteistön biojäteastiaan, tai sekajäteastiaan, jos kiinteistöllä ei vielä kerätä biojätettä. 
  • Leikattuja varsia ei pidä laittaa tuoreina kotikompostoriin, koska niissä maatuminen ei välttämättä ole riittävää ja varsien elinkyky saattaa säilyä. Asukkaiden omatoimisessa käsittelyssä vahva suositus on, että kurtturuusun irtileikatut kasvustot kompostoidaan vasta täydellisen kuivattamisen ja silppuamisen jälkeen. Kiulukoita ja juuria ei pidä kompostoida lainkaan. 
  • Puutarhajätettä sisältävät peräkärrykuormat voi tuoda HSY:n Sortti-asemille viiden euron kuormahintaan. Kurtturuusun kaikki osat (varret, kiulukat, siemenet ja juuret) lajitellaan sekajätelavalle, josta sieltä ne viedään jätevoimalaan hyödynnettäväksi energiana.
  • Suuret kuorma-autokuormat, kuten talkoolavat toimitetaan Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen Espooseen, jossa niiden sisältö haketetaan ja käytetään tukiaineena biojätteen käsittelyssä. Tuotaessa on mainittava, jos kuorma sisältää hävitettäviä vieraslajikasveja, jotta se voidaan ohjata oikeaan käsittelypaikkaan. Vastaanotto on maksullinen. 

Lisätietoja: 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kurtturuusu on haitallinen vieraslaji, jonka kasvatuskielto astuu Suomessa voimaan 1.6.2022. Kuva: Johanna Kolehmainen / CreativeCommons
Kurtturuusu on haitallinen vieraslaji, jonka kasvatuskielto astuu Suomessa voimaan 1.6.2022. Kuva: Johanna Kolehmainen / CreativeCommons
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tuotamme HSY:ssä kunnallisia vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä. Teemme kanssasi maailman kestävimmän kaupunkiseudun.                         

HSY – Puhtaasti parempaa arkea

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HSY

Ilman pienhiukkasten ja mustan hiilen leviäminen pääkaupunkiseudulla mallinnettu: liikenteen ja puunpolton päästöt korostuvat28.6.2022 08:36:29 EEST | Tiedote

Pienhiukkasten leviämistä ja pitoisuuksia selvitettiin mallinnuksen avulla pääkaupunkiseudulla. Mallinnuksen mukaan ilmanlaatu on pääkaupunkiseudulla pääsääntöisesti hyvä. Paikallisen liikenteen ja puunpolton päästöt sekä seudun ulkopuolelta kulkeutuvat ilmansaasteet nostavat kuitenkin ajoittain merkittävästi pienhiukkasten pitoisuuksia. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) ja Ilmatieteen laitoksen selvitys sisälsi myös hiukkasissa olevien mustahiili- sekä bentso(a)pyreenipäästöjen leviämismallinnuksen. Mustaa hiiltä mallinnettiin tiettävästi ensimmäistä kertaa kaupunkitasolla Suomessa.

HSY:n hallituksen päätökset 17.6.202217.6.2022 10:36:09 EEST | Tiedote

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallitus päätti muun muassa pyytää lausunnot Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeilta HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2023–2025. Hallitus päätti hyväksyä seuraavat hankesuunnitelmat: - Vantaan Annefred eteläinen vesihuollon hankesuunnitelma - Otaniemen painepiirin vedenjakelun varmistamisen hankesuunnitelma - Ilmala 2 vesitornin saneerauksen päivitetty hankesuunnitelma. Hallitus päätti seuraavat hankinnat: - urakoitsijaksi toteuttamaan Ala-Tikkurila - Hiekkaharju välille uusi runkovesijohto sekä kehittämään ja saneeraamaan alueen vesihuoltoa valittiin GRK Infra Oyj - urakoitsijaksi vesijohtojen menetelmäsaneeraukseen Espoossa ja Helsingissä vuosille 2022–2023 valittiin Putkistosaneeraus Eerola Oy - pääurakka rakentamaan Ylästöntien jätevedenpumppaamo tilataan Peab Industri Oy:ltä - urakoitsijaksi Vesimiehentien ja Forsbackantien vesihuollon saneeraukseen valittiin VM Suomalainen Oy - luistiventtiilit ja kar

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme