Kutsu medialle: Mitä tapahtui Nokiasta irtisanotuille?
12.1.2021 14:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
• Miten ex-nokialaiset ovat työllistyneet?
• Mille toimialoille ja minkä kokoisiin yrityksiin heitä on työllistynyt?
• Millaisia eroja työllistymisessä eri työntekijäryhmien välillä on?
Suomen talous koki valtavan rakennemuutoksen vuoden 2008 jälkeen, kun lippulaiva Nokia ajautui irtisanomaan henkilöstöään matkapuhelinten kysynnän laskiessa. Nokian kriisivuosina 2009–2014 sen Suomen yksiköistä lähti kaikkiaan yli 21 300 henkilöä, joiden joukossa oli niin tuotantotyöntekijöitä, markkinoinnin ja myynnin asiantuntijoita kuin ylintä johtoakin. Suomen työmarkkinoille tuli lyhyessä ajassa tuhansia uusia työnhakijoita. Tällaisessa tilanteessa kansantalouden ja yhteiskunnan kannalta oleellista on, kuinka irtisanotut työntekijät työllistyvät ja löytävät uuden työpaikan.
Tuoreen tutkimuksen tulokset julkistetaan maanantaina 18.1. klo 10 ja tuloksia käydään tarkemmin läpi Zoom-webinaarissa. Tervetuloa!
Aika: Maanantaina 18.1.2021 klo 10–11
Paikka: Zoom
Tilaisuuden alustava ohjelma:
10.00–10.05 Tilaisuuden avaus / Viestintäjohtaja Tytti Sulander, ETLA
10.05–10.10 Tervetuloa / Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, ETLA
10.10–10.40 ICT-alan rakennemuutos – Mihin ex-nokialaiset päätyivät? / Tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, ETLA
10.40–11.00 Keskustelua ja kysymyksiä
Webinaariin voit osallistua oheisen linkin kautta:
https://us02web.zoom.us/j/89072238667?pwd=dFZLTnNMa1d4T2Y2NEVScjB1VGF2Zz09
Meeting ID: 890 7223 8667
Passcode: 7035315442
ICT-alan rakennemuutos – Mihin ex-nokialaiset päätyivät? on osa pidempää talouskasvun uudistamista innovaatioiden avulla koskevaa tutkimushanketta, jonka on rahoittanut Business Finland. Koko nyt julkaistava tutkimus on luettavissa vapaasti Etlan nettisivuilla 18.1. klo 10.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiTietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Pohjoismaisissa arvoketjuissa piilee huomattava altistuminen Euroopan ulkopuolelle7.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiden välisessä kaupassa piilee merkittävä ja näkymätön riippuvuus Euroopan ulkopuolisista maista, paljastaa tänään julkaistu Etla-tutkimus. Keskimäärin 11 prosenttia muista Pohjoismaista tulevasta välituotetuonnista on arvoketjun toisessa portaassa peräisin Euroopan ulkopuolelta, ja suuri osa siitä muodostuu tuonnista Kiinasta ja muista BRICS+-maista. Tutkijoiden mukaan pelkkä hankinta lähialueiltakaan ei takaa enää huoltovarmuutta kiristyvässä geopoliittisessa tilanteessa.
Näin Suomi saavuttaa muun Pohjolan elintason vuoteen 2051 mennessä – Etlan juhlakirja vaatii rohkeita kokeiluja, osaajapulan ratkaisemista ja julkisen sektorin alustamallia2.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen elintaso on jäänyt jälkeen naapurimaistaan jo vuosia. Jotta pystymme kuromaan umpeen elintasokuilun vuoteen 2051 mennessä, on maamme talouden kasvettava keskimäärin 2–2,5 prosenttia vuodessa seuraavan 25 vuoden ajan. Tavoite on kova, eikä se toteudu odottamalla tai pienillä poliittisilla viilauksilla, toteaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Tänään julkaistu Etlan 80-vuotisjuhlakirja ”Suomi 2051” vaatii sotaa apatiaa vastaan. Kirja tarjoaa viitisenkymmentä konkreettista toimenpide-ehdotusta työn määrän lisäämiseksi, osaamistason nostamiseksi, kannustimien korjaamiseksi ja julkisen sektorin tehostamiseksi.
Etla: Geopoliittisten riskien kasvu leikannut yli kaksi prosenttia suomalaisyritysten tuottavuudesta24.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tuoreen Etlan tutkimuksen mukaan ulkomaiseen materiaali- ja komponenttituontiin liittyvä epävarmuus on heikentänyt yritysten tuottavuutta yli kaksi prosenttia verrattuna yrityksiin, joiden riskit eivät kasvaneet. Vaikutus näkyy yleensä viiveellä ja notkahdus osuu kovimmin Länsi-Euroopan ulkopuolelta tuoviin yrityksiin. Suomen teollisuus on kytkeytynyt voimakkaasti globaaliin kauppaan ja ulkomaisen arvonlisän osuus viennistä on nyt jo liki 40 prosenttia. Uusi maailmantalouden aika vaatii niin yrityksiltä kuin kansantaloudeltakin sopeutumista hitaampaan tuottavuuskasvuun ja korkeampiin riskeihin. Uusia menestyjiä ovat ne, jotka löytävät uuden aikakauden tuomat kasvumahdollisuudet.
Tuore tutkimus: Veronkorotukset ovat menosopeutusta haitallisempi tapa tasapainottaa julkista taloutta12.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden alijäämien ja velkasuhteen oikaisu vaatii merkittäviä sopeutustoimia. Mahdolliset veronkorotukset uhkaavat kuitenkin heikentää orastavaa talouskasvua, käy ilmi Etlan valtioneuvostolle laatimasta tutkimusraportista. Raportin mukaan sopeutuksen painopiste tulisi sijoittaa menoleikkauksiin, minkä lisäksi tarvitaan kasvua ja työllisyyttä tukevia rakenteellisia uudistuksia.
Veronkorotukset vs. menoleikkaukset – Miten julkinen talous tasapainotetaan kasvua vaarantamatta?5.8.2026 12:30:00 EEST | Kutsu
Suomen julkisen talouden krooninen alijäämä ja kasvava velka pakottavat etsimään ratkaisuja valtiontalouden tasapainottamiseksi. Julkisen talouden vakauttaminen on välttämätöntä, mutta miten sopeutustoimet vaikuttavat Suomen talouskasvuun, ja millä keinoilla vauriot minimoidaan?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme