Helsingin yliopisto

Kutsu medialle: Miten oravilla menee ja muut nisäkäsmaailman kuulumiset Nisäkästieteen päivillä 17. –18.11.

Jaa

Tule kuulemaan, minne piisamit hävisivät, kuinka monta sutta maassamme elää ja kuinka moni niistä tapetaan laittomasti, onko naalilla tulevaisuutta Suomessa, entä miten menee oravilla, millaista jättiläispandan suojelua Ähtärissä tulee olemaan ja mitkä ovat metsämyyrän varhaiskasvatuksen haasteet? Näihin ja moniin muihin nisäkäsmaailman ihmeellisyyksiin saadaan vastauksia maamme ykkösrivin tutkijoilta.

Nisäkästieteen päivillä pohditaan myös oravien elämää (kuva: Laura Hiisivuori)
Nisäkästieteen päivillä pohditaan myös oravien elämää (kuva: Laura Hiisivuori)

Hyvä luontoasioista kiinnostunut toimittaja, tervetuloa Suomen nisäkästieteen päiville 17. –18.11. Lammin biologiselle asemalle.

Suomen nisäkästieteellinen seura ja Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema (Pääjärventie 320) järjestävät järjestyksessään kolmannet Suomen nisäkästieteen päivät. Tilaisuus juhlistaa myös nisäkästieteellisen seuran 40-vuotista taivalta.

Tule kuulemaan, minne piisamit hävisivät, kuinka monta sutta maassamme elää ja kuinka moni niistä tapetaan laittomasti, onko naalilla tulevaisuutta Suomessa, entä miten menee oravilla, millaista jättiläispandan suojelua Ähtärissä tulee olemaan ja mitkä ovat metsämyyrän varhaiskasvatuksen haasteet? Näihin ja moniin muihin nisäkäsmaailman ihmeellisyyksiin saadaan vastauksia maamme ykkösrivin tutkijoilta.

Nostoja Nisäkästieteen päivien ohjelmasta:

Perjantai 17.11.2017

9:50–10:15 Yliopistonlehtori Esa Koskela Jyväskylän yliopisto: Varhaiskasvatuksen haasteista metsämyyrällä – pojasta polvi paranee?

10:55–11:20 Tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskus (LUKE): Kuinka monta sutta?

11:20–11:45 Professori Heikki Henttonen LUKE: Onko naalilla tulevaisuutta Suomessa?

13:25–13:50 Tohtorikoulutettava Johanna Suutarinen Oulun yliopisto: Suden salametsästys Suomessa

13:50–14:15 Yliopistonlehtori Veli-Matti Väänänen Helsingin yliopisto: Piisami boreaalisilla järvillä: kantojen vaihtelua ja laidunnuksen vaikutuksia

15:35–16:00 Tutkija Emma Vitikainen Helsingin yliopisto: Seepramangustin poikashuolto: yhteispeliä anonymiteetin suojissa

Lauantai 18.11.2017

10:15–10:40 Professori Jukka Salo Ähtärin eläintarha: Kiinalais-suomalainen jättiläispandan tutkimus- ja suojeluhanke 20182033

11:20–11:45 Tohtorikoulutettava Tytti Turkia Turun yliopisto: Miten oravilla menee?

13:00–13:25 Tohtorikoulutettava Annika Herrero Helsingin yliopisto: Ilveksen sosiaalista rakennetta etsimässä

13:25–13:50 Tohtorikoulutettava Claire Cayol Jyväskylän yliopisto: Punkit ja punkkivälitteiset patogeenit: Mitä voimme oppia pikkujyrsijöiltä?

Lisätietoa:

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Nisäkästieteen päivillä pohditaan myös oravien elämää (kuva: Laura Hiisivuori)
Nisäkästieteen päivillä pohditaan myös oravien elämää (kuva: Laura Hiisivuori)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Åkrarnas gipsbehandling effektiviserar vattenskyddet inom jordbruket25.5.2018 09:00Tiedote

Gipsbehandlingen av åkrar har visat sig vara effektiv, säker och även accepterad av bönderna som en metod att minska jordbrukets fosforbelastning på Östersjön. Resultaten bygger på ett omfattande pilotprojekt där gipsspridning har testats i Egentliga Finland. Om gipsbehandlingen togs i bruk i större utsträckning skulle det bli möjligt att uppfylla de mål som Skyddskommissionen för Östersjön (HELCOM) har fastställt för Finlands del när det gäller att minska fosforbelastningen. Gipsbehandlingen har stor potential med tanke på hela Östersjön.

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun25.5.2018 09:00Tiedote

Peltojen kipsikäsittely on osoittautunut tehokkaaksi, turvalliseksi ja viljelijöiden hyväksymäksi keinoksi vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen. Tulokset perustuvat laajaan kipsinlevitystä testanneeseen pilottiin Varsinais-Suomessa. Kipsin laajamittaisella käytöllä pystyttäisiin vastaamaan Itämeren suojelukomission (HELCOM) Suomelle asettamiin fosforikuormituksen vähentämistavoitteisiin. Kipsikäsittelyllä olisi suuri potentiaali koko Itämeren tasolla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme