Kutsu: Seminaari luotaa viestintätieteitä ja juhlistaa Kaarle Nordenstrengin akateemista uraa
Tampereen yliopisto järjestää Communication Studies Locally and Globally (Tiedotusoppia paikallisesti ja kansainvälisesti) -seminaarin viime kesänä 80 vuotta täyttäneen emeritusprofessori Kaarle Nordenstrengin kunniaksi. Seminaarissa tarkastellaan suomalaisen viestintätieteellisen tutkimuksen paikkaa kansainvälisellä viestintätutkimuksen kentällä ja keskustellaan viestintätieteiden tulevaisuudesta. Seminaari pidetään perjantaina 13.5.2022.
Tiedotusoppi, joka nykyisin on osa viestintätieteitä, on kuulunut Tampereen yliopiston ytimeen aina. Vuonna 1971 professoriksi nimitetty Kaarle Nordenstreng on vuosikymmenten aikana antanut kasvot suomalaiselle viestintätutkimukselle niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
– Kalle on toiminnallaan ja verkostoillaan tukenut satojen tutkijoiden kansainvälistymistä ja tasoittanut tietä kansainväliseen yhteistyöhön, kertoo yliopistotutkija Sinikka Torkkola Tampereen yliopistosta.
Nordenstrengin juhlaseminaarin puhujat tulevat kaikkialta maailmasta. Seminaarin pääluennon pitää professori ja IAMCR:n presidentti Nico Carpentier. Kommenttipuheenvuorot ja tervehdykset kuullaan Ulla Carssonilta Ruotsista, Cees Hamelinkilta Hollannista, Epp Laukilta Liettuasta, Claudia Padovanilta Italiasta, Muniz Sodré Brasiliasta, Dayan Thussulta Intiasta, Jelena Vartanovalta Venäjältä, Zhao Yuechilta Kiinasta ja Janet Waskolta Yhdysvalloista sekä Taisto Hujaselta ja Anna Rantasilalta Suomesta.
Kaarle Nordenstrengin tutkimustyö ja kansainvälinen yhteistyö jatkuu edelleen. Parhaillaan Nordenstreng luotsaa tutkimusta, jossa selvitetään Ukrainan sodan uutisointia kiinalaisessa, suomalaisessa ja venäläisessä mediassa.
***
Tapahtuma: Communication Studies Locally and Globally
Aika: Perjantaina 13.5.2022 klo 13.00 alkaen
Paikka: Pinni B luentosali B1100, Kanslerinrinne 1 Tampere.
Communication Studies Locally and Globally -seminaari on englanninkielinen, ja se on avoin kaikille kiinnostuneille. Seminaariin ei tarvitse ilmoittautua. Seminaaria voi seurata myös etäyhteydellä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sinikka Torkkola
044 525 2736
sinikka.torkkola@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Taloustieteen väitös: Ruotsin politiikka lisännyt eriarvoisuutta23.5.2022 11:18:30 EEST | Tiedote
Voi vaikuttaa paradoksaaliselta, miten Pohjoismaat ovat yhdistäneet tasa-arvon ja korkean verotuksen kilpailukykyisiin talouksiin. Perinteisesti taloustieteessä on ajateltu, että tasa-arvolla ja taloudellisella tehokkuudella on vaihtosuhde, mutta Pohjoismaiden menestys ei ole ollut sattumaa. Tasa-arvo, taloudellinen turva ja dynaamiset taloudet voivat täydentää toisiaan. KTM ja TM Heikki Palviainen tutki taloustieteen väitöskirjassaan köyhyyden kehitystä ja sosiaaliturvajärjestelmien vaikutusta tulojen uudelleenjakoon ja työllisyyteen Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.
Väitös: Kohdunsisäinen supistusseuranta ei vähennä toimenpidesynnytyksiä23.5.2022 10:03:42 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Tuija Hautakangas tutki väitöskirjassaan, voiko synnytyssupistusten seurantamenetelmän valinnalla vaikuttaa synnytystapaan ja vastasyntyneen vointiin. Tutkimus ei vahvistanut aiempaa käsitystä kohdunsisäisen supistusseurannan hyödyistä.
Väitös: Kirjallisuus kannattaa – myös opiskeltaessa vierasta kieltä ja kulttuuria23.5.2022 08:59:11 EEST | Tiedote
Kaunokirjallisuuden käyttäminen genetiivimuotojen harjoitteluun on kuin hankkisi koiran, jotta sitä voisi oppia harjaamaan. Laajassa merkityksessä kaunokirjallisuuden avulla voidaan tutustua kieleen ja kulttuurialueeseen. FL Dieter Hermann Schmitz toteaa väitöskirjassaan, että on kuitenkin tarpeen poiketa klassisesta kirjallisuuskäsityksestä ja kirjallisuushistoriallisesti merkittävien teosten pakollisesta lukemisesta.
Väitös: Kauppayritykset tarvitsevat uusia liiketoimintamalleja markkinoiden muutoksessa19.5.2022 12:10:05 EEST | Tiedote
Kriisit kuten COVID-19-pandemia ja Ukrainan sota ovat nostaneet kaupan alan yritykset uutisvirran keskiöön. Poikkeusolot siirtävät kauppayritysten huomiota pitkänjänteisestä kehittämisestä nopeaan reagointiin. Toimiala käy samalla läpi historiallista murrosta, transformaatiota, jossa muutoksen kohteina ovat kaupankäynnin muodot, tavat ja toimijoiden roolit. KTM Harri Hokkasen väitöstutkimus osoittaa kauppayritysten valintojen vaikuttavan merkittävästi siihen, millaisena kauppa tulevaisuudessa näyttäytyy ja miten se organisoituu.
Väitös: Yhdenvertaiseen arviointiin vielä matkaa Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärässä19.5.2022 10:19:07 EEST | Tiedote
Opettajilla on moninaisia käsityksiä Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaineen arvioinnista. Opettajat kaipaavat oppiaineen arviointiin liittyvien käsitteiden ja määritelmien yksityiskohtaista avaamista siten, että kaikille opettajille muodostuisi yhteinen käsitys arvioinnin perusteista. KM Helena Vesaranta tutki väitöskirjassaan Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän arviointia opettajan työn kontekstissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme