Kutsu: Seminaari luotaa viestintätieteitä ja juhlistaa Kaarle Nordenstrengin akateemista uraa
Tiedotusoppi, joka nykyisin on osa viestintätieteitä, on kuulunut Tampereen yliopiston ytimeen aina. Vuonna 1971 professoriksi nimitetty Kaarle Nordenstreng on vuosikymmenten aikana antanut kasvot suomalaiselle viestintätutkimukselle niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
– Kalle on toiminnallaan ja verkostoillaan tukenut satojen tutkijoiden kansainvälistymistä ja tasoittanut tietä kansainväliseen yhteistyöhön, kertoo yliopistotutkija Sinikka Torkkola Tampereen yliopistosta.
Nordenstrengin juhlaseminaarin puhujat tulevat kaikkialta maailmasta. Seminaarin pääluennon pitää professori ja IAMCR:n presidentti Nico Carpentier. Kommenttipuheenvuorot ja tervehdykset kuullaan Ulla Carssonilta Ruotsista, Cees Hamelinkilta Hollannista, Epp Laukilta Liettuasta, Claudia Padovanilta Italiasta, Muniz Sodré Brasiliasta, Dayan Thussulta Intiasta, Jelena Vartanovalta Venäjältä, Zhao Yuechilta Kiinasta ja Janet Waskolta Yhdysvalloista sekä Taisto Hujaselta ja Anna Rantasilalta Suomesta.
Kaarle Nordenstrengin tutkimustyö ja kansainvälinen yhteistyö jatkuu edelleen. Parhaillaan Nordenstreng luotsaa tutkimusta, jossa selvitetään Ukrainan sodan uutisointia kiinalaisessa, suomalaisessa ja venäläisessä mediassa.
***
Tapahtuma: Communication Studies Locally and Globally
Aika: Perjantaina 13.5.2022 klo 13.00 alkaen
Paikka: Pinni B luentosali B1100, Kanslerinrinne 1 Tampere.
Communication Studies Locally and Globally -seminaari on englanninkielinen, ja se on avoin kaikille kiinnostuneille. Seminaariin ei tarvitse ilmoittautua. Seminaaria voi seurata myös etäyhteydellä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sinikka Torkkola
044 525 2736
sinikka.torkkola@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme