Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Kyberrikollisuus yleistyy ja Suomi kompuroi tietoturvassa – osaamispula jarruttaa kehitystä

Jaa

Tietoturva aiheuttaa suomalaisille yrityksille erityisiä haasteita. Etlan tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että tietovuotoja raportoidaan suomalaisyrityksissä yli kolme kertaa enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Myös poliisin tietoon tulleet tietomurrot ovat Suomessa kaksinkertaistuneet parissa vuodessa, tietomurtojen laajoista vaikutuksista saatiin vakava muistutus syyskuussa psykoterapiakeskus Vastaamon tapauksessa. Nopeasti yleistyvien kyberuhkien kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointi on kuitenkin vaikeaa, sillä tilastoinnin ulkopuolelle jää suuri joukko mikroyrityksiä.

Muistion ovat Etlasta laatineet johtava tutkija Timo Seppälä (vas.), tutkija Juri Mattila ja tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö
Muistion ovat Etlasta laatineet johtava tutkija Timo Seppälä (vas.), tutkija Juri Mattila ja tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö

Kyberuhkien tilannekuva on mullistunut lyhyessä ajassa. Maailmanlaajuisesti kyberhyökkäyksiä havaittiin viime vuonna huomattavasti enemmän aiempiin vuosiin verrattuna. Myös Suomessa poliisin ja Kyberturvallisuuskeskuksen kirjaamien kyberrikosten ja verkkohuijausten määrä on moninkertaistunut parissa vuodessa. Suomessa tietomurtojen ennakoitu lukumäärä tänä vuonna onkin jo suunnilleen sama kuin koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana yhteensä.

Etlan tuore tutkimus Kyberuhat yleistyvät – Miten Suomen yritykset pärjäävät? (Etla Muistio 93) muistuttaa, että vielä kyberhyökkäysten määrääkin nopeammin kasvavat yrityksille ja yhteiskunnalle hyökkäyksistä aiheutuvat kokonaiskustannukset. Vuonna 2018 tietoturvayhtiö McAfee ja ajatushautomo CSIS arvioivat kyberrikollisuuden maailmanlaajuisiksi kustannuksiksi 600 miljardia euroa eli noin 0,8 prosenttia koko maailman vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Suuryrityksille kyberhyökkäyksen kohteeksi joutuminen maksoi viime vuonna arviolta keskimäärin 4,6 miljoonaa dollaria (n. 3,8 miljoonaa euroa), siis yli 50 % enemmän kuin vain vuotta aiemmin. Huomattavaa on lisäksi se, että erityisesti suurta vahinkoa (yli 10 miljoonaa dollaria) aiheuttaneiden hyökkäysten osuus kaksinkertaistui edellisvuodesta.

– Nopeasti kasvavien suorien vahinkojen lisäksi kyberuhkien lisääntyminen vaikuttaa epäsuorasti myös esimerkiksi digitaalista kulutuskysyntää laskevasti. Jos esimerkiksi yrityksen verkkokauppaa ei koeta turvallisena, asiakkaiden ostot kohdistuvat hyvin herkästi toisaalle. Vuonna 2019 jopa 58 % kotimaisista kuluttajista jätti joitakin digitaalisia tuotteita tai palveluita käyttämättä niihin liittyvien turvallisuushuolien vuoksi, kertoo Etlan tutkija Juri Mattila.

Tietovuodot yritysten ongelmana Suomessa

Suomessa tietoturvaongelmat näyttävät aiheuttavan yrityksille erityisen paljon haasteita. Tietovuodot olivat viime vuonna suomalaisyrityksissä jopa kolme kertaa yleisempiä kuin Euroopassa keskimäärin, ja joka kuudes suomalainen suuryritys oli joutunut tietovuodon kohteeksi. Vaikka yritysten varautuminen kyberuhkiin on kokonaisuutena parantunut viime vuosista, Suomi on jäämässä kehityksessä jälkeen mm. Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna, tutkimus kertoo.

Tutkijat huomauttavat myös, että alle 10 henkeä työllistävien mikroyritysten tietoturva jää nykyisellään katveeseen, koska tilastoinnissa ei useinkaan huomioida alle 10 henkeä työllistäviä yrityksiä. Suomen mikroyritysten kyberturvasta kaivattaisiinkin tarkempaa tietoa, sillä esimerkiksi Ruotsissa noin neljännes mikroyrityksistä kokee vuosittain kyberturvaan liittyviä ongelmia.

– Suomessa mikroyritysten rooli on kansantaloudellisesti merkittävä, sillä yhdessä ne työllistävät jopa neljäsosan kotimaisen yrityskentän henkilöstöstä. Korkean teknologian startup-yritykset ovat myös talouden kilpailukyvyn ja uudistumisen näkökulmasta tärkeässä asemassa. Kyberhyökkäyksen kohteeksi joutuminen voi pahimmillaan tarkoittaa näille yrityksille jopa koko yritystoiminnan päättymistä. Näin pientenkin yritysten kyberturvalla voi olla suuret vaikutukset pitkällä aikavälillä, Etlan Mattila toteaa.

Osaajapula jarruttaa, mutta kyberturvassa piilee myös mahdollisuus

Vaikka Suomen yrityksissä kyberuhkiin varautuminen on jäämässä muiden Pohjoismaiden vauhdista, voi kyberturvallisuus olla myös mahdollisuus. Kyberturvallisuustuotteiden ja -palveluiden kysyntä lisääntyy jatkuvasti ja alan liikevaihdon on ennustettu kasvavan noin kymmenen prosentin vuosittaista vauhtia. Vuonna 2017 kyberturvayritysten liikevaihdoksi arvioitiin globaalisti noin 125 miljardia euroa. Suomessa kyberturvallisuusalan kasvua ja mahdollisuuksia jarruttaa kuitenkin akuutti osaamispula. Suomen kyberturva-alan edunvalvontajärjestön FISC:n mukaan 60 prosenttia kotimaisista kyberturva-alan yrityksistä kokee pulaa alan osaajista.

Tutkijat korostavat, että koulutuspolitiikalla on syytä varmistaa, että tietoturva-asiantuntijoita valmistuu Suomessa riittävästi etenevän digitalisaation tarpeisiin.

– Digitalisaation osalta elämme nyt hyvin erilaisessa maailmassa kuin kaksi vuotta sitten. Kyberturvallisuus ja tietoturva on ymmärrettävä uudella tavalla tärkeäksi osaksi yrityksen kilpailuetua ja palvelutarjontaa. Siinä piilee myös valtava mahdollisuus, jos vain osaamme sen hyödyntää, sanoo Mattila.

Mattila, Juri – Ali-Yrkkö, Jyrki – Seppälä, Timo. Kyberuhat yleistyvät – Miten Suomen yritykset pärjäävät? (Etla Muistio 93)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Muistion ovat Etlasta laatineet johtava tutkija Timo Seppälä (vas.), tutkija Juri Mattila ja tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö
Muistion ovat Etlasta laatineet johtava tutkija Timo Seppälä (vas.), tutkija Juri Mattila ja tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö
Lataa
Lataa
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Nokiasta irtisanotut työllistyivät hyvin uudelleen – tuore tutkimus jäljitti ex-nokialaisten myöhempää työuraa18.1.2021 10:00:00 EETTiedote

Matkapuhelinyhtiö Nokiasta vuosina 2009–2014 irtisanotut henkilöt ovat työllistyneet hyvin uudelleen, käy ilmi tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta. Peräti 77 prosenttia lähteneistä on löytänyt uuden työpaikan, ja valtaosa heistä on työllistynyt palvelusektorin yrityksiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin Nokian Suomen-yksiköistä kriisivuosina lähteneiden henkilöiden myöhempää työuraa. Työttömänä ex-nokialaisista on vajaa 10 prosenttia. Nokian romahduttama Suomen ICT-ala on myös palautunut kooltaan samalle tasolle kuin vuosikymmen sitten muiden alan yritysten kasvun ansiosta.

Onko vastakkainasettelu politiikassa kärjistynyt Suomessakin? Tuore BIBU-tutkimus kumoaa käsityksen12.1.2021 00:01:00 EETTiedote

Kansainvälisessä ja kotimaisessakin keskustelussa mainitaan toistuvasti, miten poliittiset jakolinjat ovat kasvaneet ja vastakkainasettelu kärjistynyt. Suomessa tarina syvenevistä jakolinjoista ei kuitenkaan kaikilta osin pidä paikkaansa. Tuore tutkimus osoittaa, että eroja on, mutta polarisoituminen ei ole systemaattisesti lisääntynyt. Esimerkiksi monissa talouskysymyksissä poliitikkojen näkemykset ovat sittenkin suhteellisen lähellä toisiaan.

Koulutuksen keskittämisen nurja puoli – alueellinen saatavuus vaikuttaa nuorten koulutusvalintoihin ja jopa tutkinnon suorittamistodennäköisyyteen11.1.2021 09:00:00 EETTiedote

Toisen asteen koulutuksen keskittäminen ja tarjonnan supistaminen vaikuttavat nuorten koulutusalavalintaan – ja jopa tutkinnon suorittamistodennäköisyyteen, todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan alueellisen koulutuksen tarjonnan vähentäminen vaikuttaa myös nuorten sijoittumiseen työmarkkinoille ainakin vielä 21-vuotiaana. Tutkijat kehottavatkin keskittämispäätöksiä tehtäessä miettimään niiden vaikutusta myös nuorten koulutus- ja urapolkuihin.

Suomen ICT-päästöistä valtaosa syntyy rajojen ulkopuolella – ja siksi raportointia on muutettava7.1.2021 13:00:00 EETTiedote

Tietotekniikka-alan kasvu on kasvattanut myös sähkönkulutusta ja päästöjä. Yritysten ja kuluttajien on kuitenkin vaikea saada tietoa ICT-alan ympäristöystävällisyydestä. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii läpinäkyvää tietoa alan sähkönkulutuksesta. Tuore tutkimus suosittaakin EU-tasolla ja globaalistikin yhdenmukaista, rajat ylittävää käytäntöä ICT-alan energiatehokkuuden ja ilmasto- ja ympäristövaikutusten raportointiin.

Etla: Vuosi 2021 merkitsee koronakriisin loppua, Suomen talous herää kesään mennessä29.12.2020 00:30:00 EETTiedote

Koronarokote on ratkaisevin tekijä talouden laskun pysäyttämiseksi ensi vuonna. Jos rokotukset sujuvat odotetusti, herättävät ne Suomen talouden kesään mennessä, arvioi Etla. Tämän jälkeen talouspolitiikassa siirrytään elvytysvaiheesta sopeutukseen. Siirtymästä tuskin tulee poliittisesti helppo, mutta pitkän aikavälin velkakestävyyden kannalta se on olennainen. Hallitus ajoittanee sopeutukset edessä olevaan noususuhdanteeseen. Maailmantaloudessa myös Yhdysvaltain vallanvaihdos tuo yrityksille nykyistä vakaamman toimintaympäristön.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme