Kyberrikollisuus yleistyy ja Suomi kompuroi tietoturvassa – osaamispula jarruttaa kehitystä
14.12.2020 06:30:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Kyberuhkien tilannekuva on mullistunut lyhyessä ajassa. Maailmanlaajuisesti kyberhyökkäyksiä havaittiin viime vuonna huomattavasti enemmän aiempiin vuosiin verrattuna. Myös Suomessa poliisin ja Kyberturvallisuuskeskuksen kirjaamien kyberrikosten ja verkkohuijausten määrä on moninkertaistunut parissa vuodessa. Suomessa tietomurtojen ennakoitu lukumäärä tänä vuonna onkin jo suunnilleen sama kuin koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana yhteensä.
Etlan tuore tutkimus Kyberuhat yleistyvät – Miten Suomen yritykset pärjäävät? (Etla Muistio 93) muistuttaa, että vielä kyberhyökkäysten määrääkin nopeammin kasvavat yrityksille ja yhteiskunnalle hyökkäyksistä aiheutuvat kokonaiskustannukset. Vuonna 2018 tietoturvayhtiö McAfee ja ajatushautomo CSIS arvioivat kyberrikollisuuden maailmanlaajuisiksi kustannuksiksi 600 miljardia euroa eli noin 0,8 prosenttia koko maailman vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Suuryrityksille kyberhyökkäyksen kohteeksi joutuminen maksoi viime vuonna arviolta keskimäärin 4,6 miljoonaa dollaria (n. 3,8 miljoonaa euroa), siis yli 50 % enemmän kuin vain vuotta aiemmin. Huomattavaa on lisäksi se, että erityisesti suurta vahinkoa (yli 10 miljoonaa dollaria) aiheuttaneiden hyökkäysten osuus kaksinkertaistui edellisvuodesta.
– Nopeasti kasvavien suorien vahinkojen lisäksi kyberuhkien lisääntyminen vaikuttaa epäsuorasti myös esimerkiksi digitaalista kulutuskysyntää laskevasti. Jos esimerkiksi yrityksen verkkokauppaa ei koeta turvallisena, asiakkaiden ostot kohdistuvat hyvin herkästi toisaalle. Vuonna 2019 jopa 58 % kotimaisista kuluttajista jätti joitakin digitaalisia tuotteita tai palveluita käyttämättä niihin liittyvien turvallisuushuolien vuoksi, kertoo Etlan tutkija Juri Mattila.
Tietovuodot yritysten ongelmana Suomessa
Suomessa tietoturvaongelmat näyttävät aiheuttavan yrityksille erityisen paljon haasteita. Tietovuodot olivat viime vuonna suomalaisyrityksissä jopa kolme kertaa yleisempiä kuin Euroopassa keskimäärin, ja joka kuudes suomalainen suuryritys oli joutunut tietovuodon kohteeksi. Vaikka yritysten varautuminen kyberuhkiin on kokonaisuutena parantunut viime vuosista, Suomi on jäämässä kehityksessä jälkeen mm. Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna, tutkimus kertoo.
Tutkijat huomauttavat myös, että alle 10 henkeä työllistävien mikroyritysten tietoturva jää nykyisellään katveeseen, koska tilastoinnissa ei useinkaan huomioida alle 10 henkeä työllistäviä yrityksiä. Suomen mikroyritysten kyberturvasta kaivattaisiinkin tarkempaa tietoa, sillä esimerkiksi Ruotsissa noin neljännes mikroyrityksistä kokee vuosittain kyberturvaan liittyviä ongelmia.
– Suomessa mikroyritysten rooli on kansantaloudellisesti merkittävä, sillä yhdessä ne työllistävät jopa neljäsosan kotimaisen yrityskentän henkilöstöstä. Korkean teknologian startup-yritykset ovat myös talouden kilpailukyvyn ja uudistumisen näkökulmasta tärkeässä asemassa. Kyberhyökkäyksen kohteeksi joutuminen voi pahimmillaan tarkoittaa näille yrityksille jopa koko yritystoiminnan päättymistä. Näin pientenkin yritysten kyberturvalla voi olla suuret vaikutukset pitkällä aikavälillä, Etlan Mattila toteaa.
Osaajapula jarruttaa, mutta kyberturvassa piilee myös mahdollisuus
Vaikka Suomen yrityksissä kyberuhkiin varautuminen on jäämässä muiden Pohjoismaiden vauhdista, voi kyberturvallisuus olla myös mahdollisuus. Kyberturvallisuustuotteiden ja -palveluiden kysyntä lisääntyy jatkuvasti ja alan liikevaihdon on ennustettu kasvavan noin kymmenen prosentin vuosittaista vauhtia. Vuonna 2017 kyberturvayritysten liikevaihdoksi arvioitiin globaalisti noin 125 miljardia euroa. Suomessa kyberturvallisuusalan kasvua ja mahdollisuuksia jarruttaa kuitenkin akuutti osaamispula. Suomen kyberturva-alan edunvalvontajärjestön FISC:n mukaan 60 prosenttia kotimaisista kyberturva-alan yrityksistä kokee pulaa alan osaajista.
Tutkijat korostavat, että koulutuspolitiikalla on syytä varmistaa, että tietoturva-asiantuntijoita valmistuu Suomessa riittävästi etenevän digitalisaation tarpeisiin.
– Digitalisaation osalta elämme nyt hyvin erilaisessa maailmassa kuin kaksi vuotta sitten. Kyberturvallisuus ja tietoturva on ymmärrettävä uudella tavalla tärkeäksi osaksi yrityksen kilpailuetua ja palvelutarjontaa. Siinä piilee myös valtava mahdollisuus, jos vain osaamme sen hyödyntää, sanoo Mattila.
Mattila, Juri – Ali-Yrkkö, Jyrki – Seppälä, Timo. Kyberuhat yleistyvät – Miten Suomen yritykset pärjäävät? (Etla Muistio 93)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juri MattilaTutkija, ETLA
Puh:043-825 8238juri.mattila@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Kutsu medialle: Yrityskauppojen ja yritysjärjestelyjen tuottavuusvaikutukset12.5.2026 10:02:00 EEST | Kutsu
Suomessa on jälleen rikottu ennätyksiä yrityskaupoissa, kun Kone osti TK Elevatorin. Etla on selvittänyt Business Finlandin rahoittamassa monivuotisessa FLOW-tutkimushankkeessa paitsi yrityskauppojen ja yritysjärjestelyjen tuottavuusvaikutuksia, myös yritysten markkinoille tulon ja markkinoilta poistumisen vaikutuksia tuottavuuteen. Lisäksi hankkeessa tutkitaan työvoiman liikkuvuuden ja aineettoman pääoman hallinnan vaikutuksia tuottavuuden dynamiikkaan. Tulokset tukevat tehokkaampaa teollisuus- ja innovaatiopolitiikkaa.
Etla: Iranin sodan vaikutukset Suomen teollisuuteen jäävät maltillisiksi - teollisuuden lisäksi kasvua luvassa myös rakentamiseen ja palvelualoille11.5.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen tehdasteollisuus jatkaa kasvussa tänä vuonna ja kasvu leviää nyt myös rakentamiseen ja palvelualoille. Näin arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla kevään toimialakohtaisessa ennusteessaan. Teollisuuden näkymät ovat kuitenkin kaksijakoiset: metalliteollisuudella pyyhkii hyvin, kun taas kemian- ja metsäteollisuuden näkymät ovat heikommat. Persianlahden tilanne aiheuttaa epävarmuutta monille toimialoille, mutta Etla arvioi, että vaikutukset teollisuuteen jäävät maltillisiksi. Teollisuuden vientiä tukee Suomen vientikysynnän kasvu sekä kilpailukyky, joka on varovaisillakin mittareilla kohtuullisella tasolla.
Pohjoismainen vertailu: Norja ja Tanska haavoittuvimpia kansainvälisen kaupan häiriöille, Suomi eniten riippuvainen Kiinasta20.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Maailmantalouden muutos kohti geotaloutta haastaa Pohjoismaiden pieniä avotalouksia. Pohjoismaiden talous nojaa vahvasti Eurooppaan, mutta maiden strategiset haavoittuvuudet piilevät suurvalloissa eli Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Suomen osa- ja komponenttituonnin haavoittuvuudet liittyvät erityisesti Kiinaan, ilmenee tänään julkaistusta raportista. Kaikkein haavoittuvimpia kaupan häiriöille ovat Norja ja Tanska, kun taas Ruotsin ja Islannin kansainvälinen kauppa kestää iskuja paremmin.
Suomi on siirtymässä väestön vähenemisen uralle – ratkaiseva syy on historiallisen matala hedelmällisyys15.4.2026 09:02:54 EEST | Tiedote
Suomi on siirtymässä syntyvyyden laskun myötä väestön vähenemisen uralle, käy ilmi Etlan julkaisemasta tuoreesta väestökatsauksesta. Vuonna 2024 kokonaishedelmällisyys Suomessa oli 1,25 eli kyse on mittaushistorian matalimmasta arvosta, kun väestön uusiutumiseen riittävä taso on 2,07. Viimeinen vuosi, jolloin uusiutumistaso Suomessa ylittyi, oli vuonna 1968. Samalla kun väestö vähenee, eliniät pitenevät. Eliniän pidentymisen pitkä ja tasainen trendi kasvattaa ns. ”vanhimpien vanhojen” määrää nopeammin kuin ennusteissa on osattu huomioida. Vuonna 2024 elinajanodote oli miehillä 79,6 ja naisilla 84,8 vuotta. Muuttoliike ratkaisee Suomen väestömäärän suunnan, mutta se on luonteeltaan heilahtelevaa.
Etla mukana voittoisassa geopolitiikan strategia- ja skenaariotyössä Kiovassa9.4.2026 10:54:31 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos oli mukana Kiovassa, Ukrainassa 28–29.3.2026 järjestetyssä kansainvälisessä tapahtumassa, jossa kehitettiin ja testattiin erilaisia geopoliittisten jännitteiden skenaarioita. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kuului Suomen tiimiin, joka voitti tapahtuman skenaario- ja strategiapelin. Tilaisuuden tarkoitus oli kehittää ja testata yhteistyöasetelmia, jotka muodostuisivat eri geopoliittisten jännitteiden skenaarioissa eri maiden tai alueiden välille. Voittoisaan Suomi-tiimiin kuuluivat Ali-Yrkön lisäksi komentaja Ulla Murtomäki Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkija Minna Ålander SCEEUS:sta (Stockholm Centre for Eastern European Studies).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

