Kysely: yli 60 % etätyötekijöistä tekee töitä sairaana

19.9.2022 07:30:00 EEST | SD Worx | Tiedote

Jaa

Useampi kun kuusi kymmenestä eurooppalaisesta työntekijästä ei ilmoita sairastumisestaan, jos on etätöissä, paljastaa kansainvälinen kyselytutkimus. Joka toinen tekee etänä enemmän työtunteja kuin konttorilla. Enemmistö työntekijöistä uskoo, että etätyö lisää tuottavuutta myös silloin, kun työskennellään muiden kanssa. Moni haluaisi olla yhtä aikaa etätöissä mutta myös työpaikalla työkavereiden kanssa.

Etätyö on haluttu työskentelymuoto, mutta se pitää sisällään myös haasteita. Euroopan johtavan henkilöstö- ja palkkapalvelujen tarjoajan SD Worxin teettämässä kyselytutkimuksessa kaikkiaan 63 prosenttia vastaajista ilmoitti, että he todennäköisesti eivät ilmoita sairastumisestaan, jos ovat etätöissä. Suomalaisista työntekijöistä näin toimii 61 prosenttia. Etätöiden tekeminen sairaana on kaikista yleisintä ruotsalaisten (72 %), brittiläisten (69 %) ja italialaisten (67 %) työntekijöiden keskuudessa.

Kaikkiaan 27 prosenttia eurooppalaisista työntekijöistä työskentelee nykyään säännöllisesti kotikonttoreilla, keskimäärin 3,1 päivää viikossa. Ennen koronaviruspandemiaa etätöitä teki 16 prosenttia työntekijöistä, tuolloin keskimäärin 2,6 päivää viikossa. Neljä kymmenestä vastaajasta toimii tehtävässä, jossa on työn luonteen puolesta mahdollista työskennellä etänä.

Tiedot selviävät Euroopan suurimman HR- ja palkkapalveluita tarjoavan yrityksen, SD Worxin kyselytutkimuksesta, johon vastasi 4371 eurooppalaista yritysten edustajaa.

– Tutkimustulokset osoittavat, kuinka välttämätöntä tässä uudessa työkulttuurissa on ennakoiva johtaminen. Esihenkilön herkät tuntosarvet ovat nyt enemmän kuin tarpeen. Henkilöstön hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin on helpompaa puuttua varhaisten signaalien kautta kuin jälkikäteen. Tämä ei ole ainoastaan vastuullista toimintaa, vaan organisaatioille myös kustannustehokkaampaa, Suomen SD Worxin maajohtaja Hanna Mattinen sanoo.

Tuottavuus kasvaa, kun etätöissä tehdään enemmän työtunteja

Etätyön erityisyys näkyy myös siinä, että lähes puolet vastaajista kertoo tekevänsä enemmän työtunteja etänä kuin toimistolla. Tämä koskee ensisijaisesti ranskalaisia (58 %), italialaisia (55 %) ja belgialaisia (50 %) työntekijöitä. Suomalaisista työntekijöistä 47 prosenttia tekee enemmän työtunteja kotitoimistolla.

Suurin osa eurooppalaisista työntekijöistä (61 %) onkin vakuuttuneita, että etätyö lisää yksilön tuottavuutta. Tätä mieltä ovat etenkin ranskalaiset (69 %), belgialaiset (66 %) ja saksalaiset (64 %) työntekijät. Suomalaisista työntekijöistä 63 prosenttia on samaa mieltä.

Joka toinen vastaaja arvioi, että etätyö lisää tuottavuutta myös silloin, kun työskennellään muiden kanssa. Erityisesti brittiläisten (60 %), belgialaisten (60 %) ja ranskalaisten (58 %) työntekijöiden mielestä etätyön ei tarvitse olla tiimin tuottavuuden esteenä. Suomalaista 53 prosenttia on tällä kannalla.

Etätyö houkuttelee, mutta myös työkavereita kaivataan

Joka kolmannen vastaajan mielestä perjantai on suosituin etäpäivä. Perjantain jälkeen suosituimmat etäilypäivät ovat maanantai (20 %) ja keskiviikko (16 %).

Puolet eurooppalaisista työntekijöistä haluaisi tehdä etätyötä 2–3 päivänä viikossa. 15 prosentille riittää työskentely kotona yhtenä päivänä viikossa, ja vajaat kahdeksan prosenttia haluaisi palata kokonaan takaisin toimistotyöhön.

Toisaalta lähes 14 prosenttia vastaajista ilmoitti haluavansa tehdä etätyötä koko ajan. Eniten tällä kannalla ovat espanjalaiset (26 %), suomalaiset (20 %) ja brittiläiset (21 %) työntekijät.

Vaikka 50 prosenttia vastaajista haluaisi tehdä etätyötä 2–3 päivää viikossa, lähes yhtä moni (46 %) piti tärkeänä, että näkisi työtovereita työpaikalla viitenä päivänä viikossa.

– Vaikuttaa siltä, että työntekijät puntaroivat edelleen etätyön salliman työn joustavuuden ja toisaalta työyhteisön tarjoaman sosiaalisen pääoman välillä, Mattinen toteaa.

Joka kolmas kaipaa ohjausta ja vinkkejä etätyöhön, erityisesti esihenkilöt

Laajamittainen etätyö on vielä tuore ilmiö, jonka käytännöt ovat vasta muotoutumassa monessa organisaatiossa. Tämä näkyy myös kyselyn vastauksissa. Joka kolmas vastaaja (29 %) kertoi, että haluaisi nykyistä enemmän vinkkejä ja ohjausta etätyöhön liittyen.

Espanja (40 %), Italia (30 %) ja Norja (30 %) ovat tämän listan kärjessä. Suomalaisista lisää ohjausta kaipaa useampi kuin joka neljäs (26 %). Tarve ohjaukseen on yleisempää esihenkilöillä (35 %) kuin muilla työntekijöillä (25 %).

– Jokaisessa organisaatiossa olisi nyt syytä arvioida tarkasti, missä rooleissa etätyöstä voidaan saada hyötyä tuottavuuden kannalta ja missä määrin työntekijöillä ja esihenkilöillä on riittävät valmiudet etätyön tekemiseen. Työyhteisöissä kannattaisi viimeistään nyt sopia siitä, miten kollegoihin pidetään yhteyttä etätöissä: milloin suositellaan viestintää sähköpostilla, milloin pikaviestimillä ja koska puhelinsoitto tai kasvokkainen kohtaaminen on paikallaan. Yhteisten pelisääntöjen ansiosta uudenlainen työkulttuuri on hallittavissa, Mattinen muistuttaa.

Seitsemän kymmenestä uskoo, että etätöissä työ ja muu elämä ovat tasapainossa

Useampi kuin kuusi kymmenestä (66 %) eurooppalaisesta työntekijästä arvioi, että etätyö tarjoaa enemmän etuja kuin haittoja. Tässä suhteessa vahvoja näkemyksiä on erityisesti suomalaisilla, saksalaisilla ja briteillä, joista kaikista etätyön hyötyihin uskoo 70 prosenttia vastaajista.

72  prosenttia kyselyyn vastanneista näkee, että etätyö tarjoaa paremman tasapainon työn ja muun elämän välille. Erityisesti ranskalaiset (80 %), saksalaiset (80 %) ja belgialaiset (79%) ovat tästä samaa mieltä. Suomalaisista 70 prosenttia on tällä kannalla.

– Kaikkialla Euroopassa vallitsee työvoimapula, ja nämä tutkimustulokset antavat työnantajille vahvan viestin. Työ- ja yksityiselämän tasapainoa ei pidetä ainoastaan etätyön tärkeimpänä etuna, vaan se on myös yksi merkittävimmistä syistä, miksi työntekijä pysyy työnantajansa palveluksessa, Mattinen sanoo.

SD Worxin teettämä kyselytutkimus etätyöstä toteutettiin maaliskuussa 2022 Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Italiassa, Itävallassa, Iso-Britanniassa, Irlannissa, Norjassa, Puolassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa ja Sveitsissä. Siihen osallistui yhteensä 4371 yritystä. Otos edustaa paikallisia työmarkkinoita sukupuolen, iän ja koulutuksen suhteen. Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö iVox. 

Avainsanat

etätyö etätyöntekijä etätyöskentely kysely kyselytutkimus sairausloma sairauspoissaolo

Yhteyshenkilöt

Hanna MattinenMaajohtajaSD Worx Finland

Puh:040 829 2242hanna.mattinen@sdworx.com

Tietoja julkaisijasta

SD Worx
Sokerilinnantie 11A
02600 Espoo

https://sdworx.fi/

75 vuoden ajan toiminut SD Worx on johtava henkilöstö- ja palkkapalvelujen tarjoaja Euroopassa. Yrityksessä työskentelee yli 5 300 työntekijää 18 eri maassa: Alankomaissa, Belgiassa (HQ), Espanjassa, Irlannissa, Isossa-Britanniassa, Italiassa, Itävallassa, Luxemburgissa, Mauritiuksella, Norjassa, Puolassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa, Sveitsissä, Tanskassa ja Virossa. Vuonna 2020 SD Worxin liikevaihto oli 743 miljoonaa euroa. Yrityksen asiakkaina on yli 76 000 organisaatiota ympäri maailmaa.  https://sdworx.fi/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SD Worx

Kysely: Vain joka viides uskaltaa puhua jaksamisongelmista pomolle24.8.2026 07:35:00 EEST | Tiedote

Vajaa viidesosa suomalaisista uskaltaa puhua jaksamisongelmistaan esihenkilölleen, ja yli neljäsosa on lähtenyt työpaikasta heikon jaksamisen takia. Työhuolet puretaan mieluummin kotona ja kahvihuoneessa. SD Worxin teettämä tutkimus paljastaa johtamisen sokean pisteen: kun ongelmista vaietaan töissä, organisaatiot menettävät osaajiaan ennen kuin ehtivät edes reagoida. Kuormitus saa etenkin nuoret aikuiset ja kokeneet naiset lähtemään.

Kysely: Joka kolmas työssäkäyvä ei palaudu kunnolla vuosilomalla – palautuminen huonointa 25–44-vuotiailla27.7.2026 07:45:00 EEST | Tiedote

Kolmasosa suomalaisista työssäkäyvistä palautuu heikosti vuosilomalla, paljastaa SD Worxin teettämä tuore tutkimus. Palautuminen on selvästi heikointa 25–44-vuotiaiden keskuudessa. Naisilla on enemmän ongelmia palautumisessa kuin miehillä ja suorittavan työn tekijöillä enemmän kuin asiantuntijoilla. Lähes puolet suomalaisista kokee, ettei esihenkilö kannusta riittävään lomanviettoon. Suomalaiset kaipaavat huomattavasti pidempiä lomia: ihannemäärä lomaa olisi keskimäärin kymmenen päivää nykyistä enemmän.

Kysely: Enemmistö suomalaisista ei tunne tulevaa palkka-avoimuusdirektiiviä11.5.2026 07:05:00 EEST | Tiedote

EU:n palkka-avoimuusdirektiivin pitäisi astua voimaan kaikissa jäsenmaissa 7.6.2026. Suomessa lain voimaantulo on viivästynyt. Tuoreen kansainvälisen kyselytutkimuksen mukaan suomalaisista työntekijöistä peräti yli 70 prosenttia ei tiedä direktiivistä juuri mitään, ja työnantajistakin vain kaksi kolmasosaa tuntee sen. Tiedot käyvät ilmi SD Worxin tutkimuksesta, johon vastasi lähes 6 000 työnantajaa ja 16 500 työntekijää eri puolilla Eurooppaa.

Kysely: Suomessa palkat laskee yhä useammin algoritmi eikä ihminen27.4.2026 07:35:00 EEST | Tiedote

Suomessa ulkoistetaan nyt palkkahallintoa kovempaa vauhtia kuin muualla Euroopassa, paljastaa tuore kansainvälinen tutkimus. Yritykset hakevat henkilöstöhallintoon säästöjä automaatiosta, kun talouden taantuma ja tekoälyn nopea kehitys mullistavat työelämää.

Kysely: Suomalainen henkilöstöjohtaja käyttää tekoälyä väärään ongelmaan30.3.2026 08:10:00 EEST | Tiedote

Suomalaiset yritykset käyttävät tekoälyä hallinnollisten rutiinien pyörittämiseen, kun eurooppalaiset rakentavat jo huomisen työelämää. Suomalaisilla työmarkkinoilla on kaksi samanaikaista ongelmaa: työnantaja ei tiedä, mitä osaamista yritys tarvitsee ja työntekijä ei tiedä, mitä mahdollisuuksia talon sisällä on. Tulokset käyvät ilmi SD Worxin tuoreesta tutkimuksesta, johon vastasi lähes 6 000 HR-johtajaa kuudestatoista Euroopan maasta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme