Kysely: Yrityspäättäjät odottavat viranomaisilta johdonmukaisempaa koronaviestintää

Helsingin seudun kauppakamari ja Johtaja on Media! Oy toteuttivat kyselyn Uudenmaan alueen yrityspäättäjille siitä, mitä tahoja he seuraavat koronakriisiin liittyen, mistä he hankkivat tietonsa ja mitä odotuksia heillä on koronaviestinnän kehittämiselle. Kysely toteutettiin 11.5-15.5.2020 ja siihen vastasi 624 kauppakamarin jäsentä.

Pääministerillä ja presidentillä on eniten huomioarvoa kriisissä. Lisäksi yrityspäättäjät seuraavat koronakriisissä erityisesti kotimaisia toimittajia ja viranomaisia.

"Käytännössä kaikki etsivät koronaan liittyvää tietoa Googlesta. Käytetyimmät muut media-alustat ovat sanomalehdet verkkosivuineen ja TV.  Oma työyhteisö on tärkeä verkosto tiedon saamiseen ja jakamiseen. 2/3 yrityspäättäjistä seuraa tiiviisti elinkeinoelämän järjestöjen koronaviestintää", kertoo Jukka Saksi, Johtaja on Media! Oy:sta.

Eniten yrityspäättäjien huomioarvoa saavat henkilöinä Sanna Marin, Sauli Niinistö ja Osmo Soininvaara. Lisäksi henkilökohtaisia mainintoja saivat Hjallis Harkimo, Mikael Pentikäinen, Björn Wahlroos, Risto Murto, sekä hallituksen ministerit. THL ja HUS ovat yrityspäättäjien seuratuimpia organisaatioita koronaan liittyen.

Elinkeinoelämän järjestöt onnistuneet yrityspäättäjien mielestä parhaiten

Yrityspäättäjien mielestä pääministeri Marinin koronaviestintä on varsin selkeää ja aktiivista. Koko valtioneuvosto ei ole onnistunut vastaajien mielestä yhtä hyvin. Niinistön viestintä koetaan rauhoittavana ja Soininvaara saa kiitosta laaja-alaisista pohdinnoistaan. Harkimon koetaan olevan sopivan kriittinen, Pentikäisen ajavan yrittäjien puolta, Wahlroosin herättelevän päättäjiä talousteemoihin ja Murron kuvaavan globaalia muutosta.

Elinkeinoelämän järjestöt viestivät yrityspäättäjien mielestä parhaiten eri tahoja vertailtaessa. Erityismainintoja saivat kauppakamarit ja Suomen Yrittäjät. Oppositio saa yrityspäättäjiltä vahvaa kritiikkiä passiivisuudestaan. Ay-liikkeen koetaan olleen kriisin aikana täysin pimennossa.

" Keskeisenä tavoitteenamme on ollut pitää yritykset ajan tasalla muutoksista sekä tuottaa nopeasti tietoa yritysten tilanteista poliitikoille ja päätöksentekijöille. Kauppakamarissa olemme lisäksi informoineet mahdollisimman tehokkaasti jäsenyrityksiämme koronakriisin vaikutuksista eri viestintäkanavia hyödyntäen. Tiedon tarpeesta kertoo se, että kevään aikana esimerkiksi kotisivujemme kävijämäärä kasvoi parhaimmillaan +500 %", sanoo johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Kritiikkiä epäjohdonmukaisuuksista ja paniikin lietsomisesta

Kritiikki kohdistuu erityisesti hallituksen vähäiseen elinkeinoelämän tuntemukseen. Hallituksen viestintää pidetään osin salailevana ja epämääräisenä. Yleisesti julkisen sektorin päättäjiä kritisoidaan koronakriisiin liittyen vastuun pakoilusta ja epäselvistä ohjeistuksista. Virkakoneiston virallisen ja virkamiesten henkilökohtaisen viestin koetaan välillä sekoittuvan.

Yrityspäättäjät odottavat selkeämpiä ohjeita ja selkeämpää viestiä koronastrategiasta. Yrityskenttään toivottaisiin enemmän viestintää toimista, joilla julkinen ja yksityinen sektori voivat tehdä vahvemmin yhteistyötä. Lisäksi tiedottamisen ja ohjeistusten aikatauluista tulisi pitää kiinni.

Poliittisten päättäjien viestinnän tulisi olla nykyistä nopeampaa, avoimempaa sekä faktat ja mielipiteet selkeästi erottelevampaa. Oppositiolta odotetaan aktiivista ratkaisukeskeistä vaihtoehtojen esittelyä. Median tulisi välttää skuuppi-journalismia ja yksityiskohtiin takertumista, keskittyen kokonaisuuksiin ja faktoihin. Ay-liikkeeltä odotetaan selkeämpää profiilin nostoa.

Tilausta proaktiiviselle, näkemykselliselle ja arvoa tuottavalle viestinnälle

Saksin mukaan kysely osoitti, että yrityspäättäjät voisivat rikastuttaa tiedonhankintaansa ja vaikuttamistaan käyttämällä itse aktiivisemmin sosiaalisia medioita. Yhteiskunnassa olisi tilaa kuulla yritysten näkemyksiä enemmän. Pankeilta, vakuutusyhtiöiltä ja eläkeyhtiöiltä hän odottaisi vielä näkemyksellisempää viestintää siitä, miten toimintaympäristöt muuttuvat ja mitä se tarkoittaa yritysten tulevaisuudelle. Saksi näkee myös kolmannelle sektorille mahdollisuuksia.

"Nyt olisi paikka ottaa rohkeammin kasvollisen ja proaktiivisen asiantuntijan roolia kaikilla sektoreilla ja tarjota siten arvoa kansalaisten sekä yhteisöjen päätöksenteon tueksi. Lisäksi arvojen laajempi hyödyntäminen kriisiviestinnässä on suuri mahdollisuus", kehottaa Saksi.

Liitteenä kyselyn pdf-raportti