Kyselytutkimus: Puoluekenttä jakautuu kahtia suhtautumisessa taloudelliseen eriarvoisuuteen ja sen kaventamiseen

– Kyselyn tulokset osoittavat, että suhtautuminen eriarvoisuuteen jakaa puoluekenttää vaalien alla. Ero tulee näkyväksi erityisesti, kun on kyse tulo- ja varallisuuserojen kaventamisesta sekä keinoista puuttua köyhyyteen. Varallisuuden keskittymistä Suomessa pitävät ongelmana vasemmistopuolueet ja vihreät, kun taas keskusta- ja oikeistopuolueet eivät ole siitä niin huolissaan, vetää tuloksia yhteen tutkimuksen kirjoittanut säätiön hankevastaava Anna Rajavuori (VTT).
Kyselyn mukaan sosialidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät vähentäisivät taloudellista eriarvoisuutta korottamalla etuuksia ja kiristämällä varakkaimpien verotusta tulevalla vaalikaudella. Keskusta, kokoomus, kristillisdemokraatit ja ruotsalainen kansanpuolue eivät korottaisi pääomien verotusta. Isoista puolueista perussuomalaiset ei vastannut kyselyyn.
– Vaikuttaa siltä, että talouspoliittisen keskustelun kääntyminen julkisen talouden sopeutukseen ja velkaan on nostanut puolueiden arvoerot vahvemmin pintaan kuin neljä vuotta sitten. Asetelma, jossa julkisia varoja ei ole määrättömästi, on pakottanut tekemään arvovalintoja sen välillä, kuka saa ja keneltä otetaan, arvioi Rajavuori.
Taloudellisen eriarvoisuuden lisäksi kyselyssä tiedusteltiin puolueiden näkemyksiä muun muassa pienituloisten äänestysaktiivisuuden lisäämisestä sekä ammattialojen sukupuolittuneisuudesta. Näissä kysymyksissä erot puolueiden välillä olivat pienempiä.
– Kaikki kyselyyn vastanneet puolueet olivat huolissaan pienituloisten matalan äänestysaktiivisuuden vaikutuksesta demokratiaan. Ainoastaan Sdp kertoi keskittävänsä näissä vaaleissa kampanjointia nimenomaan matalan tulotason asuinalueille, Rajavuori toteaa.
Säätiön kysely perustui 12 eriarvoisuustutkijan havaintoihin ja suosituksiin viime lokakuussa julkaistussa Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 -raportissa. Kaikille eduskuntapuolueille lähetetyssä kyselyssä tiedusteltiin niiden näkemyksiä taloudelliseen eriarvoisuuteen, verotukseen, köyhyyden vähentämiseen, äänestysaktiivisuuteen, koulutusalojen sukupuolittuneisuuteen sekä hyvinvoinnin mittaamiseen. Kyselyyn vastasivat keskusta, kokoomus, kristillisdemokraatit, ruotsalainen kansanpuolue, sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto
Kyselytutkimus julkaistaan 24.2.2023 kello 9.30 alkavassa Kalevi Sorsa -säätiön Veroareena-tilaisuudessa Helsingin Oodi-kirjastossa. Tilaisuuden ohjelma on liitteenä. Tilaisuuteen voi ilmoittautua sähköpostitse Anna Rajavuorelle ja tutkimuksen voi pyytää etukäteen embargolla. Veroareenan keynote-puhuja on David Hope (King’s College London), joka on tutkinut varakkaiden verotuksen vaikutuksia kasvuun ja eriarvoisuuteen.
Lisätietoja:
Anna Rajavuori
hankevastaava, Kalevi Sorsa -säätiö
p. 050 556 2447
anna.rajavuori@sorsafoundation.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna RajavuoriKalevi Sorsa -säätiö, Eriarvoisuuden vähentäminen
Puh:050 556 2447anna.rajavuori@sorsafoundation.fiKuvat

Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Säätiö rakentaa tilaisuuksissaan ja julkaisuissaan siltoja tutkijayhteisön, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen ja päättäjien välille.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Raportti: Suomi selvisi hyvin energiakriisistä vuonna 202217.3.2023 07:15:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiö julkaisi tänään raportin, joka käsittelee vuoden 2022 energiakriisin syitä ja sitä, miten se olisi voitu välttää. Yhdeksän kysymystä ja vastausta vuoden 2022 energiakriisistä -raportin on kirjoittanut säätiön energiapolitiikkaan erikoistunut asiantuntija Janne M. Korhonen.
Kalevi Sorsa -säätiön oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän asiantuntijana aloittaa Janne M. Korhonen15.2.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön uutena asiantuntijana aloittaa 15.2.2023 filosofian tohtori Janne M. Korhonen. Korhonen vastaa säätiön oikeudenmukaista ekologista siirtymää koskevasta teemakokonaisuudesta. Hän siirtyy tehtävään energiasiirtymän kiihdyttämistä tutkineesta Plan B -tutkimushankkeesta.
Kutsu keskustelutilaisuuteen: Länsi-Balkanin maiden EU-laajentuminen kriisien varjossa19.1.2023 07:20:00 EET | Kutsu
Kriisit ovat viime vuosina koetelleet Eurooppaa. Ne ovat vaikuttaneet merkittävästi myös Länsi-Balkanin maihin, jotka ovat odottaneet EU-jäsenyyttä jo vuosikymmeniä. Viimeaikaisten kriisien varjossa Länsi-Balkanista on tullut yksi maailmanpoliittisen valtakamppailun kentistä. Alueen merkittävin tukija on EU, mutta myös Venäjä ja Kiina pyrkivät kasvattamaan vaikutusvaltaansa Länsi-Balkanilla muun muassa taloudellisen avun ja informaatiovaikuttamisen kautta. Näistä aiheista keskustellaan tiistaina 24.1.2023 klo 9.00-11.00 Kalevi Sorsa -säätiön ja Ajatuspaja Vision järjestämässä keskustelutilaisuudessa.
Raportti: Koronapandemia kiihdytti EU:n, Kiinan ja Venäjän valtakamppailua Länsi-Balkanilla8.12.2022 10:00:00 EET | Tiedote
Tuore raportti osoittaa, että Länsi-Balkanin maiden demokratiakehitys taantui pandemian aikana. Hallitukset käyttivät perusoikeuksia kaventavia rajoitustoimenpiteitä vahvistaakseen valtaansa. Samalla Kiina ja Venäjä pyrkivät nostamaan vaikutustaan alueella muun muassa informaatiovaikuttamisen avulla.
Kalevi Sorsa -säätiön uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu Lauri Finér1.11.2022 09:00:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön uutena toiminnanjohtajana aloittaa 1.11.2022 kauppatieteen maisteri Lauri Finér. Hän siirtyy tehtävään valtiovarainministeriöstä. Finér on aiemmissa töissään erikoistunut verotukseen. Hän on työskennellyt muun muassa veroasiantuntijana Verohallinnossa, veropoliittisena asiantuntijana SDP:n eduskuntaryhmässä sekä verotutkijana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme