Kyselytutkimus: Puoluekenttä jakautuu kahtia suhtautumisessa taloudelliseen eriarvoisuuteen ja sen kaventamiseen

– Kyselyn tulokset osoittavat, että suhtautuminen eriarvoisuuteen jakaa puoluekenttää vaalien alla. Ero tulee näkyväksi erityisesti, kun on kyse tulo- ja varallisuuserojen kaventamisesta sekä keinoista puuttua köyhyyteen. Varallisuuden keskittymistä Suomessa pitävät ongelmana vasemmistopuolueet ja vihreät, kun taas keskusta- ja oikeistopuolueet eivät ole siitä niin huolissaan, vetää tuloksia yhteen tutkimuksen kirjoittanut säätiön hankevastaava Anna Rajavuori (VTT).
Kyselyn mukaan sosialidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät vähentäisivät taloudellista eriarvoisuutta korottamalla etuuksia ja kiristämällä varakkaimpien verotusta tulevalla vaalikaudella. Keskusta, kokoomus, kristillisdemokraatit ja ruotsalainen kansanpuolue eivät korottaisi pääomien verotusta. Isoista puolueista perussuomalaiset ei vastannut kyselyyn.
– Vaikuttaa siltä, että talouspoliittisen keskustelun kääntyminen julkisen talouden sopeutukseen ja velkaan on nostanut puolueiden arvoerot vahvemmin pintaan kuin neljä vuotta sitten. Asetelma, jossa julkisia varoja ei ole määrättömästi, on pakottanut tekemään arvovalintoja sen välillä, kuka saa ja keneltä otetaan, arvioi Rajavuori.
Taloudellisen eriarvoisuuden lisäksi kyselyssä tiedusteltiin puolueiden näkemyksiä muun muassa pienituloisten äänestysaktiivisuuden lisäämisestä sekä ammattialojen sukupuolittuneisuudesta. Näissä kysymyksissä erot puolueiden välillä olivat pienempiä.
– Kaikki kyselyyn vastanneet puolueet olivat huolissaan pienituloisten matalan äänestysaktiivisuuden vaikutuksesta demokratiaan. Ainoastaan Sdp kertoi keskittävänsä näissä vaaleissa kampanjointia nimenomaan matalan tulotason asuinalueille, Rajavuori toteaa.
Säätiön kysely perustui 12 eriarvoisuustutkijan havaintoihin ja suosituksiin viime lokakuussa julkaistussa Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 -raportissa. Kaikille eduskuntapuolueille lähetetyssä kyselyssä tiedusteltiin niiden näkemyksiä taloudelliseen eriarvoisuuteen, verotukseen, köyhyyden vähentämiseen, äänestysaktiivisuuteen, koulutusalojen sukupuolittuneisuuteen sekä hyvinvoinnin mittaamiseen. Kyselyyn vastasivat keskusta, kokoomus, kristillisdemokraatit, ruotsalainen kansanpuolue, sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto
Kyselytutkimus julkaistaan 24.2.2023 kello 9.30 alkavassa Kalevi Sorsa -säätiön Veroareena-tilaisuudessa Helsingin Oodi-kirjastossa. Tilaisuuden ohjelma on liitteenä. Tilaisuuteen voi ilmoittautua sähköpostitse Anna Rajavuorelle ja tutkimuksen voi pyytää etukäteen embargolla. Veroareenan keynote-puhuja on David Hope (King’s College London), joka on tutkinut varakkaiden verotuksen vaikutuksia kasvuun ja eriarvoisuuteen.
Lisätietoja:
Anna Rajavuori
hankevastaava, Kalevi Sorsa -säätiö
p. 050 556 2447
anna.rajavuori@sorsafoundation.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna RajavuoriKalevi Sorsa -säätiö, Eriarvoisuuden vähentäminen
Puh:050 556 2447anna.rajavuori@sorsafoundation.fiKuvat

Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Säätiö rakentaa tilaisuuksissaan ja julkaisuissaan siltoja tutkijayhteisön, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen ja päättäjien välille.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Tutkimuskatsaus: demokratian instituutiot auttavat kestävyyssiirtymässä16.4.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Tänään julkaistu Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuskatsaus osoittaa, että demokraattisemmat maat tekevät ympäristön kannalta parempaa politiikkaa. Katsauksessa käytiin läpi 56 tutkimusta, joista 73 prosentissa löydettiin tilastollista näyttöä demokratian yhteydestä pienempiin ympäristöongelmiin. Tutkimukset osoittavat myös, että hyvinvointivaltion turvaverkot, konsensushakuinen politiikka ja vapaa media sekä kansalaisyhteiskunta luovat edellytyksiä kunnianhimoiselle ympäristöpolitiikalle.
Tutkimusraportti: sukupolvenvaihdosten verotuki alensi perintö- ja lahjaveroa keskimäärin 76 000 eurolla12.3.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Tänään julkaistu Kalevi Sorsa -säätiön raportti osoittaa, että perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennus pienensi valtion verotuloja vuosina 2020–2024 yhteensä miljardilla eurolla. Hyötyjiä olivat noin 13 000 suomalaista, joiden vero aleni keskimäärin 76 000 eurolla. Erityisesti vauraat suvut ovat hyödyntäneet verotukea lahjoituksissa, joissa se alensi veroa keskimäärin 77 prosenttia verrattuna veroon, joka maksettaisiin samansuuruisesta lahjasta ilman verotukea.
Kalevi Sorsa -palkinto historioitsijoille Marjaliisa ja Seppo Hentilälle4.3.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Vuoden 2024 Kalevi Sorsa -palkinto on myönnetty historioitsijoille Marjaliisa Hentilälle ja Seppo Hentilälle heidän teoksistaan, jotka tarkastelevat suomalaisen yhteiskunnan kamppailuja sen ensimmäisinä vuosikymmeninä Ester ja Kaarlo Juho Ståhlbergin elämän kautta. Teokset käsittelevät Suomen ensimmäisen presidentin ja hänen puolisonsa keskeistä roolia oikeusvaltion puolustajina aikana, jolloin demokratian periaatteet olivat vakavassa vaarassa.
Tutkimusraportti: Pääomatuloverokilpailu on kiihtynyt Euroopassa ja johtaa veromenetyksiin myös Suomessa4.2.2025 07:30:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema tutkimusraportti tarkastelee pääomatulojen verotusta 15 Euroopan maassa. Useimmissa niistä on käytössä varakkaille suunnattuja veroetuja. Lisäksi viime vuosina yhä useammat maat ovat räätälöineet verohelpotuksia erityisesti ulkomailta muuttaville. Suomi on erityisen herkkä näiden verohelpotuksien aiheuttamille veromenetyksille. Raportti esittää verovälttelyn pysäyttämiseksi pääomatulojen minimiveroa EU:ssa.
ENNAKKOTIETO: Uusi tutkimusraportti paljastaa pääomatuloverokilpailun kiihtymisen ja sen vaikutukset verovälttelyyn Suomessa31.1.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Tiistaina 4.2. julkaistava tutkimusraportti tarkastelee pääomatuloverokilpailun ja siihen liittyvän verovälttelyn nykytilaa tutkimusten ja tilastojen valossa. Raportti käsittelee tarkemmin viimeaikaisia muutoksia 15 Euroopan maassa, joihin kuuluvat neljän Pohjoismaan lisäksi suurimmat EU-maat sekä tunnettuja verokeitaita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme