Laaja tutkimus paljasti vakavia puutteita alaselkäkivun hoidossa

”Esimerkiksi luudutusleikkaukset ovat yleistyneet maailmalla, vaikkei niistä ole tutkimusnäyttöä”, Karppinen kertoo. Riippuvuutta ja työkyvyttömyyttä aiheuttavien vahvojen opioidien liikakäyttö on suuri ongelma etenkin Yhdysvalloissa.

Suomessakin on käytössä paljon tehottomia ja jopa haitallisia hoitoja, joiden käyttöä hoitojärjestelmämme ei tarpeeksi tehokkaasti valvo. Esimerkiksi kuvantamistutkimuksia tehdään liikaa ja niiden tuloksia tulkitaan väärin.

”Kaiken lisäksi terveydenhuollon ammattilaiset hyvin usein tarkoittamattaan aiheuttavat omilla sanomisillaan ja toimillaan, kuten kuvantamislöydösten väärillä tulkinnoilla, potilaille turhia pelkoja, jotka saattavat pitkittää tai jopa pahentaa kipua”, Karppinen huomauttaa.

Alaselkäkipu on maailmanlaajuisesti merkittävin toimintakykyä alentava terveysongelma. Suomalaiset eivät poikkea tässä suhteessa muusta maailman väestöstä ja alaselkäkivut ovatkin meillä yksi tavallisimmista syistä hakeutua lääkärin vastaanotolle.

”Tälläkin hetkellä yli puoli miljardia ihmistä maailmassa kärsii alaselkäkivusta. Maailmanlaajuisesti mitattuna alaselkäkivun haittaavuus on lisääntynyt yli 50 prosenttia viimeisten 25 vuoden aikana. Siitä aiheutuva haitta on suurempi kuin keuhko-, rinta ja suolistosyövistä yhteensä”, Karppinen listaa.

Suomalaisessa Terveys 2011 –tutkimuksessa yli 40 prosenttia naisista ja 35 prosenttia miehistä oli kärsinyt selkäkivusta edellisen 30 päivän aikana.

Inhimillisen kärsimyksen lisäksi alaselkäkivuista koituu suuria kustannuksia yhteiskunnalle hoitojen ja työkyvyttömyyden myötä. Vuoden 2016 lopussa noin 21 000 suomalaista oli eläkkeellä selkäsairauden takia. Eläkkeiden kustannukset olivat 280 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 selkäsairauksien sairauspäivärahapäivien kustannukset olivat hieman yli 100 miljoonaa euroa.

Liikunta tehokkain hoitomuoto

Sairaslomalle määräämisen sijaan potilaita tulisikin kannustaa liikkumaan ja pysymään aktiivisina, sillä liikunta on todettu tehokkaaksi alaselkäkivun lievittäjäksi.

”Yhteistyössä työnantajan kanssa on tärkeää suunnitella tarvittavat työn kevennystoimet tai korvaava työ, jolloin työssä jatkaminen tai sinne pikainen palaaminen on mahdollista”, Karppinen lisää.

Karppinen työskentelee professorina Oulun yliopistossa ja erikoislääkärinä Työterveyslaitoksella. Hän on laajalti verkostoitunut tutkija ja työskentelee useissa monikansallisissa hankkeissa ja kohorttitutkimuksissa muun muassa Hongkongissa, Australiassa, USA:ssa ja Iso-Britanniassa sijaitsevien tutkimusryhmien ja yliopistojen kanssa.