Laajojen koululääkärintarkastusten resurssit tulisi kohdentaa apua tarvitseviin lapsiin

Suomessa järjestetään lakisääteiset kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset luokilla 1, 5 ja 8, joissa tehdään terveydenhoitajan tarkastuksen lisäksi lääkärintarkastus. Tarkastuksissa selvitetään oppilaan kasvu, kehitys ja terveydentila sekä koko perheen hyvinvointi.

Laajamittaisista tiettyihin ikäluokkiin kohdistuvista terveystarkastuksista huolimatta lasten terveyttä uhkaavat eniten ja yhä useammin lihavuus[i] ja mielenterveyden[ii] ongelmat.

Tuoreessa BMC Pediatrics -tiedelehdessä elokuussa julkaistu suomalaistutkimus selvitti alakoululaisille tehtävien koululääkärintarkastusten hyötyjä.

”Kaikki eivät hyödy koululääkärintarkastuksesta, mutta vanhemmat, terveydenhoitajat ja opettajat tunnistivat kyselyssä ne lapset, jotka voivat hyötyä siitä. Laajojen terveystarkastusten lääkäriresurssit kannattaa siis kohdentaa niihin lapsiin, jotka lääkäriä todella tarvitsevat”, väitöskirjatutkija Kirsi Nikander Helsingin yliopisto, HUS Perusterveydenhuollon yksiköstä summaa.

Yli puolet ei hyötynyt lääkäristä  

Tutkimuksessa vanhemmat, terveydenhoitajat ja opettajat täyttivät kyselylomakkeen, jossa arvioivat lapsen terveyttä ja lääkärintarkastuksen tarvetta. Vastausten perusteella arvioitiin, että 75–80 % lapsista tarvitsi lääkärintarkastuksen ja käänteisesti 20–25 % lapsista ei sellaista tarvinnut.

Koululääkärit tekivät kaikille lapsille terveystarkastuksen, mutta he eivät nähneet ennakkokyselyä. Terveystarkastukset tehneiden lääkärien arvioiden mukaan 40 %:lle lapsista lääkärintarkastuksista oli hyötyä eli terveydenhoitaja ei olisi pystynyt korvaamaan lääkäriä.

Lisäksi koululaiset ja heidän vanhempansa arvioivat, oliko lääkärintarkastuksesta hyötyä: he kokivat lääkärintarkastuksen hyödyt selkeästi merkittävimmiksi kuin lapsen tutkinut lääkäri.

Tämän taustalla lienee se, että he arvostavat lääkärin kokonaisvaltaista arviota ja mahdollisuutta keskustella nimenomaan lääkärin kanssa.

Ennakkokyselyä kehitettävä ja hyödynnettävä paremmin

Lopuksi tutkimuksessa verrattiin ennakkokyselyissä ilmaistua terveystarkastusten tarvetta lääkärin arviomaan tarkastuksen hyötyyn lineaarisen regressioanalyysin avulla.

”Ennakkokyselyn perusteella arvioitu tarve lääkärintarkastukseen on yhteydessä  koululääkärin tekemän tarkastuksen hyötyyn”, Kirsi Nikander summaa.

”Kouluterveydenhuollon resursseja käytetään kohdentamattomiin, laajoihin terveystarkastuksiin, mutta niiden ulkopuolelle jäävien ikäluokkien oppilaat tapaavat koululääkäriä harvoin, vaikka monella on siihen tarvetta. Ennakkokyselyä on siis kehitettävä ja hyödynnettävä paremmin”, Näyttöön perustuva kouluterveydenhuolto -tutkimusryhmän johtaja Silja Kosola HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksesta sanoo.

Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 1013 satunnaisesti valikoitua iältään noin 7- ja 11-vuotiasta 1. ja 5. luokan peruskoululaista 21 koulusta Helsingistä, Tampereelta, Keravalta ja Kirkkonummelta lukuvuotena 2017–2018. Mukana ei ollut erityisluokkien oppilaita tai tulkkausta tarvitsevia.

Kirsi Nikanderin tekeillä olevan väitöskirjan artikkeli:
https://bmcpediatr.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12887-021-02810-0

[i] https://helda.helsinki.fi/handle/10138/323587

[ii] Kouluikäisten mielenterveysongelmien tuki ja hoito perustason palveluissa. Opas tutkimiseen, hoitoon ja vaikuttavien menetelmien käyttöön

HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksen tiedeyhteisö tuottaa vuosittain lähes kolmesataa vertaisarvioitua tiedeartikkelia ja toistakymmentä väitöskirjaa. Tiedeyhteisöön kuuluu yli 30 tutkimusryhmää kaikilta lastenlääketieteen aloilta. Tutkijoille myönnetään vuosittain tutkimuslupia yli 80 tutkimukseen. www.lastentautientutkimuskeskus.fi

Teksti: Teija Riikola

Lisätietoja medialle: 

HUSin mediapalvelun yhteystiedot