Laboren innovaatioiden, tuottavuuden ja talouskasvun tutkimusohjelma käynnistyy
7.10.2022 08:40:02 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Palkansaajasäätiön hallitus päätti 4.10.2022 myöntää Työn ja talouden tutkimus LABOREn kolmivuotiselle Innovaatiot, tuottavuus ja talouskasvu -tutkimusohjelmalle vuosittain 150 000 euron suuruisen rahoituksen. Ohjelma ajoittuu vuosille 2023-2025. Siinä tutkitaan innovatiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja innovoinnin vaikutuksia kansantalouden tuottavuuteen, palkkoihin ja talouskasvuun sekä työmarkkinoiden toimintaan. Tutkimusohjelma on kunnianhimoinen ja laaja. Siinä yhdistyvät toisaalta mikro- ja makrotaloustiede ja toisaalta teoreettinen ja empiirinen tuottavuus- ja palkkatutkimus. Hankkeen rakenne on kuvion mukainen.
Hankkeen keskiössä on yritysten innovatiivisuus ja yrityksissä tapahtuva tuottavuuden kasvu, jota tarkastellaan yhdistettyjä yritys- ja työntekijäaineistoja hyödyntäen. Niiden avulla analysoidaan johtamiskäytäntöjen, koulutustason ja muidenkin tekijöiden tuottavuusvaikutuksia. Hankkeen makrotaloustieteellisen osan perustana toimii innovaatioperusteinen kasvuteoria.
Innovaatioperustaisen kasvuteorian mukaan yritykset innovoivat uusia tuotteita tai tuotantotapoja kilpailun paineessa. Tämä “innovoinnilla kamppailu” nostaa kansantalouden teknologista tasoa ja tuottavuutta. Teknologinen kehitys tarjoaa edellytyksen reaalipalkkojen nousulle, mutta toisaalta koettelee työmarkkinoiden dynamiikkaa.
Hanketta johtaa Laboren tutkimusohjaaja Ilkka Kiema ja siihen osallistuu tutkijoita Laboren kaikista tutkimuslohkoista. Tutkimusohjelman puitteissa on tarkoitus tehdä yhteistyötä myös yliopistojen kanssa sekä tutkimuksessa että opetuksessa, ja kuten kuviosta ilmenee, ohjelma kytkeytyy myös useisiin Laboren tutkijoiden muihin hankkeisiin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka KiematutkimusohjaajaMakrotalous ja ennustetoiminta
Puh:040 940 2287ilkka.kiema@labore.fiMika Malirantajohtaja, päätoimittaja
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Helleaallot, pandemiat ja hintashokit paljastavat sosiaaliturvan aukot1.7.2026 08:20:30 EEST | Tiedote
Sään ääri-ilmiöt, pandemiat, inflaatio ja velkakriisit näyttävät erilaisilta kriiseiltä, mutta kotitalouksien arjessa ne voivat johtaa samaan lopputulokseen: työnteko vaikeutuu, ruoan ja energian hinta nousee ja toimeentulo joutuu äkillisesti koetukselle. Vastapainon tuoreessa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksessa julkaistu luku "Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena" tarkastelee, miten matalan ja keskitulotason maat ovat vastanneet talousshokkeihin sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin. Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölän yhdessä tutkijaryhmän kanssa kirjoittamassa luvussa korostetaan, että kriisinkestävyys rakennetaan ennen kriisiä: toimivat tukiohjelmat, maksujärjestelmät, veropohja ja julkiset instituutiot ratkaisevat, kuinka nopeasti toimeentuloa suojaava tuki saavuttaa tarpeessa olevat.
Tutkimus: Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä Suomessa30.6.2026 11:28:18 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus tuo kansallisesti edustavan kysely- ja rekisteriaineiston avulla tutkimustietoa siitä, ketkä tekevät alustatyötä Suomessa ja miten alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön. Tulosten mukaan alustatyön tekeminen on voimakkaasti yhteydessä ulkomaalaistaustaan, mutta paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön tekijäprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Paikan päällä tehtävä alustatyö liittyy erityisesti ulkomaalaistaustaan ja kaupunkiasumiseen, kun taas verkossa tehtävä alustatyö on yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tutkimus osoittaa myös, että alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön eri tavoin kuin perinteinen usean työn tekeminen.
Tarveperusteinen rahoitus ja arvioinnin haasteet23.6.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteista vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta järjestelmän vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa ilman tarkkaa tietoa rahojen lopullisesta kohdentumisesta. Jos emme tiedä, kuinka paljon rahoitusta yksittäiset koulut saavat ja mihin sitä käytetään, emme myöskään voi luotettavasti arvioida, kaventaako rahoitus koulutuksellisia eroja.
Tekoälyn tuottavuus- ja työllisyysvaikutukset – mitä on luvassa lähivuosina?18.6.2026 06:45:00 EEST | Blogi
Tekoälyn vaikutukset työpaikkoihin ja tuottavuuteen eivät todennäköisesti näy yhdessä yössä. Taloustieteellinen tutkimus viittaa siihen, että suurimmat vaikutukset syntyvät viiveellä, kun yritykset uudistavat toimintatapojaan, tuotteitaan ja liiketoimintamallejaan uuden teknologian ympärille. Suomen kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko talous luomaan ympäristön, jossa osaaminen, innovaatiot ja kasvuyritykset pääsevät skaalautumaan.
Julkisen talouden sopeutus ei ole yksinkertainen valinta leikkausten ja veronkorotusten välillä16.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutuksessa on kyse paitsi menoleikkausten ja veronkorotusten välisestä valinnasta, myös siitä, mihin julkiset resurssit kohdistetaan. Mika Malirannan tuore Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistu pääkirjoitus korostaa, että aiemmat vahvat johtopäätökset menoleikkausten paremmuudesta ovat selvästi epävarmemmalla pohjalla kuin on usein ajateltu. Talouspolitiikassa jokaisella eurolla on vaihtoehtoiskustannus: esimerkiksi perintöveron poistoa ei voi arvioida irrallaan siitä, mitä vaihtoehtoisella verotulon käytöllä tai menetyksen kattamisella saavutettaisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme