Läheisten tuki ja opintojen aikataulutus auttavat yliopisto-opiskelijoita hallitsemaan stressiä
16.11.2020 07:30:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Korkeakouluopiskelijoiden kokema stressi on lisääntynyt Suomessa viime vuosina. Jopa joka kolmas opiskelijoista kokee runsaasti stressiä, syynä useimmiten esiintymisen vaikeus tai vaikeus saada opiskelusta otetta. Opiskelijoiden kokemalla stressillä on monia kielteisiä seurauksia opiskelijoiden hyvinvointiin ja terveyteen, ja opiskelijat kokevatkin kaipaavansa eniten apua ja tukea juuri stressinhallintaan.
Stressinhallintaa voitaisiin opettaa opiskelijoille
Tulosten mukaan sinkkuopiskelijat kokivat enemmän stressiä kuin opiskelijat, jotka olivat parisuhteessa tai joilla oli perhe ja lapsia. Lisäksi tulokset osoittivat, että opiskelijoilla oli käytössään useita yksilöllisiä ja päiväkohtaisia keinoja helpottaa kokemaansa stressiä.
Opiskelijoiden käyttämistä stressinhallintakeinoista sosiaaliset suhteet, opintojen edistäminen, ajanhallinta sekä myönteisen asenteen ylläpitäminen olivat yhteydessä stressitason muutokseen siten, että opiskelijoiden stressitaso laski edellä mainittujen stressinhallintakeinojen käyttöönottopäivän ja seuraavan päivän välillä.
– Tulosten valossa näyttäisi siis siltä, että ajan viettäminen ja keskusteleminen läheisten kanssa sekä tuen saaminen joko läheisiltä tai ohjaajalta, opintojen edistäminen ja aikataulutus ja itsensä tsemppaaminen ajattelemalla myönteisesti voivat helpottaa opiskelijoiden kokemaa opintoihinsa liittyvää stressiä lyhyellä aikavälillä. Näitä keinoja voitaisiinkin opettaa opiskelijoille, koska on tärkeää, että opiskelijat oppisivat tunnistamaan omia stressinhallintakeinojaan ja käyttämään niitä, kuvaa KT Sanna Moilanen.
Mobiilipäiväkirja toi arjen kokemukset esiin
Tutkimuksessa selvitettiin 86 maisterivaiheen opiskelijan yhden tutkimusviikon aikana kokemaa päivittäistä opiskeluun liittyvää stressiä ja heidän käyttämiään stressinhallintakeinoja. Opiskelijat vastasivat kysymyksiin omilla matkapuhelimillaan.
– Tutkimuksessa uutta oli paitsi tuottaa tietoa arjesta, myös kuulla opiskelijoiden omista keinoista hallita stressiä valmiiden vastausvaihtoehtojen sijaan. Mobiilipäiväkirja mahdollisti myös päiväkohtaisen stressitason mittaamisen, professori Anna Rönkä kertoo.
– Tutkimusaineisto on kerätty ennen korona-aikaa. Tällä hetkellä opiskelijat eivät pysty viettämään vapaa-aikaa yhtä rentouttavasti vertaisten ja läheisten kanssa. Toivottavasti opiskelijat löytävät luovia keinoja mahdollistaakseen sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen, Rönkä pohtii.
Lisätietoja:
Sanna Moilanen, KT, yliopistonopettaja, sanna.k.moilanen@jyu.fi, +358406469208 (ennen 28.11.)
Anna Rönkä, Professori, tutkimuksesta vastaava varajohtaja, anna.k.ronka@jyu.fi, +358408054891
Alkuperäinen artikkeli
Moilanen, S., Lindroos, E., Tolvanen, A., Sevón, E., Autio, L. & Rönkä, A. Mobiilipäiväkirjatutkimus korkeakouluopiskelijoiden päivittäisestä opiskeluun liittyvästä stressistä ja stressinhallintakeinoista. Julkaistaan Psykologia-lehden numerossa 6/2020.
Yhteyshenkilöt
Liisa Harjulaviestintäpäällikkö
Puh:040 805 4403viestinta@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkimus, osaaminen ja työelämä kohtaavat Jyväskylän yliopiston Yrityspäivässä 8.10.20262.10.2026 08:01:00 EEST | Tiedote
Yritys- ja sidosryhmäpäivä on Jyväskylän yliopiston järjestämä verkostoitumistilaisuus, jossa pääsevät esille yritysten ja sidosryhmien osaaminen ja innovaatiot sekä yliopiston tutkijoiden osaaminen. Päivässä myös opiskelijat pääsevät tutustumaan alansa toimijoihin ja toimijat mahdollisiin tuleviin työntekijöihinsä. Yrityspäivässä ovat mukana kaikki Jyväskylän yliopiston tiedekunnat.
Tutkimus: Ikääntyneet joutuvat tekemään paljon työtä pysyäkseen mukana digipalveluissa1.10.2026 07:58:00 EEST | Tiedote
Julkisten digipalveluiden itsepalvelumallit eivät kohtele kaikkia käyttäjiä yhdenvertaisesti, osoittaa FM Laura Pajulan väitöskirja Jyväskylän yliopistosta. Erityisesti ikääntyneet kokevat palvelujen käytön vaikeaksi, kun viranomaisasiointi siirtyy yhä vahvemmin digitaalisen palveluiden varaan.
Molekyylisolmujen tutkija Fabien Cougnon professoriksi Jyväskylän yliopistoon1.10.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Miten molekyylit voidaan saada järjestäytymään solmuja, häkkejä tai spiraaleja muistuttaviksi monimutkaisiksi rakenteiksi? Tätä kysymystä tutkii Jyväskylän yliopiston kansainvälisesti tunnetun supramolekulaarisen kemian tutkimuksen uusi professori Fabien Cougnon. Hänen työnsä avaa uusia mahdollisuuksia muun muassa ympäristöteknologian, materiaalitutkimuksen ja biolääketieteen sovelluksille. Hän aloitti orgaanisen kemian ja supramolekyylikemian professorina kemian laitoksella 1.10.2026.
Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämisessä tärkeää on omaan kuntotasoon nähden sopiva liikunnan teho1.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Liikuntasuosituksista tutut reipas ja rasittava liikkuminen määritellään usein käyttämällä samoja intensiteetin raja-arvoja riippumatta yksilön kuntotasosta. Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus nostaa esiin, että yleisten intensiteettirajojen käyttö tutkimuksissa voi vaikuttaa merkittävästi saatuihin tuloksiin. Väestötason seurantatutkimus osoittaa, että liikkuminen tukee ikääntyneiden toimintakykyä, kun sen intensiteetti on riittävä suhteessa yksilön kuntotasoon.
Hapettimet toivat helpotusta kalojen kiertovesikasvatuksen makuvirheongelmiin, mutta eivät vielä ratkaisua30.9.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Samu Petterssonin väitöskirjassa paneuduttiin kalojen kiertovesikasvatuksessa ilmenevään makuvirheongelmaan ja sen torjuntaan käyttämällä vahvoja hapettimia, kuten otsonia ja vetyperoksidia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

