Läheisten tuki ja opintojen aikataulutus auttavat yliopisto-opiskelijoita hallitsemaan stressiä
Korkeakouluopiskelijoiden kokema stressi on lisääntynyt Suomessa viime vuosina. Jopa joka kolmas opiskelijoista kokee runsaasti stressiä, syynä useimmiten esiintymisen vaikeus tai vaikeus saada opiskelusta otetta. Opiskelijoiden kokemalla stressillä on monia kielteisiä seurauksia opiskelijoiden hyvinvointiin ja terveyteen, ja opiskelijat kokevatkin kaipaavansa eniten apua ja tukea juuri stressinhallintaan.
Stressinhallintaa voitaisiin opettaa opiskelijoille
Tulosten mukaan sinkkuopiskelijat kokivat enemmän stressiä kuin opiskelijat, jotka olivat parisuhteessa tai joilla oli perhe ja lapsia. Lisäksi tulokset osoittivat, että opiskelijoilla oli käytössään useita yksilöllisiä ja päiväkohtaisia keinoja helpottaa kokemaansa stressiä.
Opiskelijoiden käyttämistä stressinhallintakeinoista sosiaaliset suhteet, opintojen edistäminen, ajanhallinta sekä myönteisen asenteen ylläpitäminen olivat yhteydessä stressitason muutokseen siten, että opiskelijoiden stressitaso laski edellä mainittujen stressinhallintakeinojen käyttöönottopäivän ja seuraavan päivän välillä.
– Tulosten valossa näyttäisi siis siltä, että ajan viettäminen ja keskusteleminen läheisten kanssa sekä tuen saaminen joko läheisiltä tai ohjaajalta, opintojen edistäminen ja aikataulutus ja itsensä tsemppaaminen ajattelemalla myönteisesti voivat helpottaa opiskelijoiden kokemaa opintoihinsa liittyvää stressiä lyhyellä aikavälillä. Näitä keinoja voitaisiinkin opettaa opiskelijoille, koska on tärkeää, että opiskelijat oppisivat tunnistamaan omia stressinhallintakeinojaan ja käyttämään niitä, kuvaa KT Sanna Moilanen.
Mobiilipäiväkirja toi arjen kokemukset esiin
Tutkimuksessa selvitettiin 86 maisterivaiheen opiskelijan yhden tutkimusviikon aikana kokemaa päivittäistä opiskeluun liittyvää stressiä ja heidän käyttämiään stressinhallintakeinoja. Opiskelijat vastasivat kysymyksiin omilla matkapuhelimillaan.
– Tutkimuksessa uutta oli paitsi tuottaa tietoa arjesta, myös kuulla opiskelijoiden omista keinoista hallita stressiä valmiiden vastausvaihtoehtojen sijaan. Mobiilipäiväkirja mahdollisti myös päiväkohtaisen stressitason mittaamisen, professori Anna Rönkä kertoo.
– Tutkimusaineisto on kerätty ennen korona-aikaa. Tällä hetkellä opiskelijat eivät pysty viettämään vapaa-aikaa yhtä rentouttavasti vertaisten ja läheisten kanssa. Toivottavasti opiskelijat löytävät luovia keinoja mahdollistaakseen sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen, Rönkä pohtii.
Lisätietoja:
Sanna Moilanen, KT, yliopistonopettaja, sanna.k.moilanen@jyu.fi, +358406469208 (ennen 28.11.)
Anna Rönkä, Professori, tutkimuksesta vastaava varajohtaja, anna.k.ronka@jyu.fi, +358408054891
Alkuperäinen artikkeli
Moilanen, S., Lindroos, E., Tolvanen, A., Sevón, E., Autio, L. & Rönkä, A. Mobiilipäiväkirjatutkimus korkeakouluopiskelijoiden päivittäisestä opiskeluun liittyvästä stressistä ja stressinhallintakeinoista. Julkaistaan Psykologia-lehden numerossa 6/2020.
Yhteyshenkilöt
Liisa Harjulaviestintäpäällikkö
Puh:040 805 4403viestinta@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Liikuntaharjoittelun yksilöllisyys kansainvälisen konferenssin pääteemana Jyväskylässä 19.–21.11.202513.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Miksi toiset kehittyvät liikuntaharjoittelussa nopeammin kuin toiset? Miten harjoitteluvasteita voidaan ennustaa ja miten perimä vaikuttaa harjoittelun tuloksiin? Muun muassa näihin kysymyksiin kuullaan vastauksia Jyväskylässä järjestettävässä kansainvälisessä valmennustieteen konferenssissa, joka kokoaa yhteen yli 200 osallistujaa ja johtavat alan tutkijat ympäri maailmaa.
Väitöstutkimus: Talousjohto tarvitsee eettisissä tilanteissa selviytymiseen myös etiikkaan liittyvää koulutusta11.11.2025 10:38:04 EET | Tiedote
KTM Heljä Syrén tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään laskentatoimen ja yritysrahoituksen väitöskirjassaan talousjohdon ammattilaisen työssään kohtaamia eettisiä tilanteita ja niiden ratkaisemiseen liittyvää eettistä päätöksentekoa. Tutkimuksen mukaan selviytyäkseen eettisissä haasteissa laskentatoimen ammattilainen tarvitsee tuekseen koulutusta, jossa käsitellään ”kovan ammattiosaamisen” rinnalla myös etiikkaa. Lisäksi eettisessä päätöksenteossa auttavat organisaation sosiaalipsykologisten prosessien tunnistaminen ja eettisen arvioinnin strategioiden hallitseminen.
EU-rahoitus selvittää siittiöiden ryhmäkäyttäytymistä11.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Tutkijatohtori Varpu Pärssinen on saanut yli 200 000 euron EU-rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään, miksi joidenkin eläinlajien siittiöt muodostavat laajoja ryhmiä ikään kuin solujen välistä yhteistyötä tehden. Tutkimus lisää ymmärrystä lisääntymisbiologian evolutiivisista mekanismeista.
Mielen hyvinvointi ja huolenpito toisista yhteydessä työssä jatkamisen toiveisiin10.11.2025 13:31:10 EET | Tiedote
Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus osoitti, että generatiivisuus – halu huolehtia seuraavasta sukupolvesta – sekä mielen hyvinvointi ovat merkityksellisiä tekijöitä työssä jatkamisen näkökulmasta.
Väitöstutkimus: Nykykirjallisuuden queer-kerronta voi vastustaa kertojan sukupuolittamista7.11.2025 07:58:00 EET | Tiedote
FM Joonas Säntin väitöskirja käsittelee nykykirjallisuuden poikkeusilmiöitä, mutta yhdistää ne laajempaan analyysiin kertojien sukupuolittamisesta ja yhteiskuntakriittisen kertomustieteen haasteista. Sukupuolettomat kertojat haastavat ja vastustavat lukijoiden tulkinnallisia kehyksiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme