Laihduttaminen lamaannuttaa solumoottorit, lihavuusleikkaus virkistää energiakoneistoa
18.3.2021 10:45:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Mitokondriot ovat solujen tärkeitä energiakoneistoja. Helsingin yliopiston tutkijat ovat osoittaneet jo aiemmissa tutkimuksissaan, että mitokondrioiden vajaatoiminta on yhteydessä lihavuuteen. Nyt yliopiston johtama kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt, että laihtumistapa vaikuttaa rasvakudoksen mitokondrioiden aineenvaihduntareittien toimintaan.
Tutkimus on julkaistu vastikään Journal of Clinical Endocrinology and Metabolism -tiedelehdessä.
Tutkijat yhdistivät kaksi kalorirajoitukseen perustuvaa laihdutusaineistoa ja kaksi lihavuusleikkausaineistoa Euroopasta. He seurasivat laihduttajien painonkehitystä ja aineenvaihduntaa. Laihduttajien rasvakudoksesta otettiin myös näyte sekä laihdutuksen alussa että lopussa.
Tutkimuksen tulosten mukaan kalorirajoitukseen perustuva laihduttaminen hidastaa jo valmiiksi laiskistuneiden mitokondrioiden toimintaa: tutkimuksessa tavanomainen laihduttaminen sai rasvakudoksen mitokondriot alavireiseksi ja alensi niihin liittyvien geenien ilmentymistä entisestään.
Vastaavansuuruinen laihtuminen lihavuusleikkauksen seurauksena sen sijaan normalisoi mitokondrioiden geenien toiminnan ja korjasi mitokondrioiden aineenvaihduntareittien aktiivisuuden ennalleen.
Tutkimuksen analyysit suhteutettiin painonlaskuun, joten tulos ei riippunut lihavuusleikattujen suuremmasta painonpudotuksesta.
Miksi pudotettu paino tulee takaisin? Syynä voi olla mitokondrioiden vajaatoiminta
Laihdutus parantaa monia lihavuuteen liitettyjä aineenvaihdunnan muutoksia, kuten sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä. Nämä hyödylliset vaikutukset havaittiin myös nyt julkaistussa tutkimuksessa sekä tavanomaisesti laihduttaneilla että lihavuusleikatuilla.
– Sen vuoksi oli hämmästyttävää, että mitokondrioiden aineenvaihduntareittien aktiivisuus rasvakudoksessa oli täysin päinvastaista, kertoo tutkija Birgitta van der Kolk Helsingin yliopiston lihavuustutkimusyksiköstä.
– Tutkimuksen havainnot viittaavat siihen, että mitokondrioiden vajaatoiminta dieettilaihdutuksen jälkeen saattaa olla syy siihen, miksi rasvakudosta kertyy nopeasti uudelleen laihtumisen jälkeen. Lihavuusleikatut taas ovat hyvin suojattuja painon takaisinnousulta, joten epäilemme, että tämän ilmiön taustalla vaikuttaa rasvakudoksen mitokondrioiden virkistyminen, tutkimusta johtanut professori Kirsi Pietiläinen sanoo.
Tutkimuksessa käytettiin koko perimän geenien luennan mahdollistavaa transkriptomiikka-analyysia.
– Laaja-alaisia menetelmiä, biolaskentaa ja suuria eurooppalaisia aineistoja yhdistämällä löysimme laihduttamisen ja rasvakudoksen mitokondrioiden väliltä täysin odottamattomia havaintoja. Jatkossa on tärkeää selvittää näiden mekanismien merkitystä rasvakudoksen toimintaan ja painon takaisinnousuun, van der Kolk ja Pietiläinen toteavat.
Alkuperäinen artikkeli:
van der Kolk BW, Muniandy M, Kaminska D, Alvarez M, Ko A, Miao Z, Valsesia A, Langin D, Vaittinen M, Pääkkönen M, Jokinen R, Kaye S, Heinonen S, Virtanen KA, Rokka A, Pääkköinen M, Andersson DP, Männistö V, Saris WH, Astrup A, Rydén M, Blaak EE, Pajukanta P, Pihlajamäki J, Pietiläinen KH. Differential mitochondrial gene expression in adipose tissue following weight loss induced by diet or bariatric surgery. J Clin Endocrinol Metab, 2021. DOI: 10.1210/clinem/dgab072
Lisätietoja:
Kirsi Pietiläinen, professori, lihavuustutkimusyksikkö, Helsingin yliopisto, ylilääkäri, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
Puh. +358 50 599 2295
kirsi.pietilainen@helsinki.fi
Birgitta van der Kolk, tutkijatohtori, lihavuustutkimusyksikkö, Helsingin yliopisto
birgitta.vanderkolk@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Elina KirvesniemiViestinnän asiantuntija
Puh:050 409 6469elina.kirvesniemi@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tekoälyn käyttö heikentää ammattilaisten taitoja huomaamatta24.9.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Ammattiyhteisöjen pitäisi tunnistaa ammattiensa ydintaidot ja suojella osaamistaan tekoälyltä.
Luonnontieteellisen museon Elämän historia -sali sulkeutuu vuodenvaihteen jälkeen – uusi näyttely avautuu loppuvuodesta 202822.9.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Elämän historia -näyttelyn tilalle rakennetaan elämän syntyä ja luonnon monimuotoisuuden kehittymistä esittelevä uusi kokonaisuus. Uudistetun näyttelyn on tarkoitus avautua loppuvuodesta 2028 ja rakennustöiden aikataulua suunnitellaan parhaillaan.
Vilppi lääketieteen valintakokeessa vei opiskelupaikan17.9.2026 10:31:07 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan saaneen henkilön opiskelupaikka on peruutettu valintakokeessa tehdyn vilpin takia. Asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme