Helsingin yliopisto

Lämpenevä ilmasto ja voimistuva maankäyttö lisäävät kalojen elohopeapitoisuutta

Jaa

Tuoreet tutkimukset osoittavat, että tulevaisuudessa Lapin kalojen elohopeapitoisuus voi olla lähempänä napapiirin eteläpuolisten järvien tasoa. Tutkijoiden mukaan ilmaston ja maankäytön muuttuessa kalojen ja ravintoverkkojen elohopeapitoisuutta tulisi tutkia ja seurata entistä tarkemmin.

Kuva: Kimmo Kahilainen
Kuva: Kimmo Kahilainen

Elohopea on luonnossa esiintyvä raskasmetalli, jonka erityisen myrkyllinen muoto, metyylielohopea, kertyy kaloihin ja rikastuu ravintoverkoissa. Ihmisiin metyylielohopea päätyy erityisesti kalaravinnon kautta.

Tutkijat selvittivät ilmaston ja maankäytön yhteisvaikutuksia Lapissa. Voimakas maankäyttö, lämpimämpi ilmasto ja suurempi sateisuus lisäävät maaperään varastoituneiden ravinteiden ja hiileen sitoutuneen elohopean huuhtoutumista vesistöihin. Ympäristön elohopeapitoisuus on lisääntynyt myös fossiilisten polttoaineiden käytön myötä.

– Lappi on tärkeä tutkimuskohde, sillä siellä lämpötila, sateisuus ja ravinnemäärät kasvavat merkittävästi pohjoisen lähes luonnontilaisista järvistä kohti eteläisempiä reheviä ja sameita vesiä. Samalla valuma-alueiden maankäyttö muuttuu porotaloudesta kohti voimaperäistä metsätaloutta. Tutkimusalueellamme ei ole suoria elohopean päästölähteitä, vaan elohopea on peräisin kaukolaskeumasta ja valuma-alueen maaperästä, toteaa Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman ympäristötutkimuksen professori Kimmo Kahilainen.

Tutkijat havaitsivat, että levien elohopeamäärä kasvoi sitä suuremmaksi, mitä lämpimämpi ja nuhraantuneempi järvi oli. Tämä heijastui myös kaloihin. Muikun ja särjen elohopeapitoisuus lämpimämmissä ja rehevöityneissä järvissä oli hieman korkeampi kuin luonnontilaisissa, kun taas ahvenen ja hauen elohopeapitoisuus kasvoi selvästi.

– Ilmaston lämpeneminen ja sateisuuden lisääntyminen sekä maankäytön voimistuminen kasvattavat huuhtoutumia valuma-alueelta. Tulevaisuudessa Lapin kalojen elohopeapitoisuus voikin olla lähempänä napapiirin eteläpuolisten järvien tasoa. Ilmaston ja maankäytön muuttuessa kalojen ja ravintoverkkojen elohopeapitoisuutta tulisi tutkia ja seurata entistä tarkemmin, Kahilainen sanoo.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kimmo Kahilainen, puh. 0504489515, kimmo.kahilainen@helsinki.fi

Kuvat

Kuva: Kimmo Kahilainen
Kuva: Kimmo Kahilainen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Ihmisen varhaisista vaiheista uutta tietoa – alkioiden perustutkimuksesta vahva pohja parempien hedelmättömyyshoitojen kehittämiseen3.8.2021 11:00:00 EEST | Tiedote

Suomessa on aloittanut alkiotutkimusta tekevä tutkimusryhmä, joka on ensimmäistä kertaa kartoittanut kattavasti ihmisen genomin toimintaa sääteleviä lyhyitä RNA-molekyylejä alkionkehityksen aikana. Ihmisen munasoluista ja alkioista saatava tieto auttaa ymmärtämään raskaudenaikaisia ongelmia ja kehittämään tehokkaampia hedelmättömyyshoitoja.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme