Jyväskylän yliopisto

Lapsen ikä, harrastuneisuus ja yksilöllinen reagointitapa parantavat motoristen taitojen oppimista

Jaa

Tuore suomalaistutkimus paljastaa, että 3–7-vuotiaiden lasten motorinen kehitys hyötyy osallistumisesta liikuntaharrastuksiin. Lisäksi lapset, jotka ovat temperamentiltaan aktiivisia sekä hyviä ylläpitämään tarkkaavaisuuttaan, hyötyvät motoristen taitojen osalta näistä yksilöllisistä piirteistä. Lapsi omaksuu taitoja helpommin iän lisääntyessä.

Aktiivisen lapsen kanssa kannattaa harjoitella keskittymistä vaativia taitoja.
Aktiivisen lapsen kanssa kannattaa harjoitella keskittymistä vaativia taitoja.

Motorisilla taidoilla tarkoitetaan tasapaino-, liikkumis- ja välineiden käsittelytaitoja. Näitä taitoja lapsi tarvitsee arjessa esimerkiksi juoksuun, kävelyyn, kiipeämiseen tai piirtämiseen.

- Vaikka motoriset taidot kehittyvät iän myötä, ne tarvitsevat myös riittävän monipuolista harjoitusta ja liiketoistoja. Tutkimuksessamme saatiin lisänäyttöä siitä, kuinka iän karttuessa ja osallistumalla liikuntaharrastuksiin kertyy hyödyllisiä toistoja lasten motoristen taitojen kehittymiseksi, tohtorikoulutettava Donna Niemistö Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo. 

Temperamentin piirteiden eli lapsen biologisen ja yksilöllisen reagointitavan sekä motoristen taitojen yhteydestä ei ole vielä juurikaan julkaistua tietoa alle kouluikäisillä lapsilla, vaikka temperamentin vaikutusta liikkumiseen muissa ikäryhmissä on jo tutkittu.

- Löydökset olivat mielenkiintoisia ja loogisiakin. Arjessa temperamentiltaan aktiivinen lapsi todennäköisesti myös liikkuu enemmän, jos saa siihen mahdollisuuksia. He myös reagoivat nopeasti ja spontaanisti - ja motoriset taidot kehittyvät toistojen myötä huomaamatta, Niemistö kertoo.

Tarkkaavaisuus ja erityisesti sen ylläpitäminen ovat tärkeitä taidon harjoittamisen kannalta

- Uutta oppiakseen on pystyttävä keskittymään. Varsinkin silloin, jos opeteltava taito on monimutkainen tai muulla tavalla vaativa, Niemistö jatkaa.

Molemmat temperamenttipiirteet voivat vaikuttaa motoriikan kehitykseen. Näistä yksilöllisistä eroista on vanhempien, päiväkotien ja alakoulun opettajien hyvä olla tietoisia, kun haluavat tukea lapsen motoristen taitojen oppimista.

- Taidon oppimisen näkökulmasta aktiivista lasta ei tarvitse kannustaa olemaan aktiivisempi, vaan hänen kanssaan voi harjoitella keskittymistä ja esimerkiksi sitä, ettei jokaiseen ulkopuoliseenärsykkeeseen tarvitse välttämättä reagoida, Niemistö avaa.

Taitavat tenavat -tutkimuksessa motorisia taitoja mitattiin kahdella kansainvälisesti tunnetulla motoriikkamittarilla, joista toinen tutki liikkumis- ja pallon käsittelytaitoja, ja toinen yleisiä koordinaatiotaitoja sekä tasapainoa. Koska valitut mittarit keskittyivät motoriikan eri osa-alueisiin, tutkimuksessa löydettiin myös eroja taitoihin yhteydessä olevissa erilaisissa tekijöissä.

- Tasapainotaitojen kehitystä tuki lapsen kyky hallita emotionaalisuuttaan. Liikkumis- ja palloilutaitojen kehitystä sen sijaan tukivat vanhempien korkeampi koulutustaso sekä lapsen ympäristössä vapaasti käytettävissä olevat liikuntapaikat, Niemistö lisää.

Motoristen perustaitojen oppiminen on yksi lapsuusajan keskeisistä kehitystehtävistä. Tulevaisuudessa on tärkeää tutkia tarkemmin, miten motorinen oppiminen on yhteydessä temperamenttipiirteisiin. Aikaisempaa parempi ymmärrys mahdollistaa lapsen yksilöllisyyden huomioimisen, myös lasten motoristen taitojen oppimisessa.

Kansallisesti kattavaan aineistoon osallistui yhteensä 945 lapsiperhettä 37 päiväkodista. Tutkimuksen satunnaistettu aineisto kerättiin vuosina 2015–2016 eri puolilta Suomea. Lapsen temperamentin piirteitä sekä ohjattuihin liikuntaharrastuksiin osallistumista kartoitettiin vanhempien kyselylomakkeella.

Tutkimusartikkeli ja linkki ilmaiseen tekstiin: 

Niemistö D, Finni T, Cantell M, Korhonen E, Sääkslahti A. Individual, family and environmental correlates of motor competence in young children: Regression model analysis of data obtained from two motor tests. International Journal of Environmental Research and Public Health 2020; 17(7), 2548; doi: 10.3390/ijerph17072548

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tohtorikoulutettava Donna Niemistö, donna.m.niemisto@jyu.fi, puh. 040 805 4162
Linkki julkaisuun: https://www.mdpi.com/1660-4601/17/7/2548
Tietoa tutkimushankkeesta: www.jyu.fi/sport/fi/tutkimus/hankkeet/taitavat-tenavat

Liikuntatieteellinen tiedekunta: www.jyu.fi/sport
Twitter: jyu.fi/sport Facebook: @jyusport

Kuvat

Aktiivisen lapsen kanssa kannattaa harjoitella keskittymistä vaativia taitoja.
Aktiivisen lapsen kanssa kannattaa harjoitella keskittymistä vaativia taitoja.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Lähes neljän miljoonan euron rahoitus sosiaalityön tohtorikoulutukseen1.6.2020 12:25:53 EESTUutinen

Miten sosiaalityö voi hyödyntää kestävän siirtymän tutkimusta kamppailussa yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi? Jyväskylän yliopisto on saanut Euroopan komissiolta myönteisen lähes neljän miljoonan euron rahoituspäätöksen Kokkola yliopistokeskus Chydeniuksen sosiaalityön professori Aila-Leena Matthiesin johtamaan ja Jyväskylän yliopiston koordinoimaan tohtorikoulutushankkeeseen.

Toimiva työelämäyhteistyö oppimisen ekosysteemeissä28.5.2020 11:02:29 EESTTiedote

Valtakunnallisen eAMK – Oppimisen uusi ekosysteemi -hankkeen keskeisenä kehittämiskohteena on ollut ammattikorkeakoulujen välisen verkko-opiskelun ja siihen liittyvän digipedagogiikan kehittäminen sekä työelämäläheisyyden vahvistaminen. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos selvitti hankkeessa mitä työelämälähtöiset oppimisen ekosysteemit voisivat olla, millaisia piirteitä niistä tunnistetaan ja miten ne toimivat.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme