Lapsen ikä, harrastuneisuus ja yksilöllinen reagointitapa parantavat motoristen taitojen oppimista

Motorisilla taidoilla tarkoitetaan tasapaino-, liikkumis- ja välineiden käsittelytaitoja. Näitä taitoja lapsi tarvitsee arjessa esimerkiksi juoksuun, kävelyyn, kiipeämiseen tai piirtämiseen.

- Vaikka motoriset taidot kehittyvät iän myötä, ne tarvitsevat myös riittävän monipuolista harjoitusta ja liiketoistoja. Tutkimuksessamme saatiin lisänäyttöä siitä, kuinka iän karttuessa ja osallistumalla liikuntaharrastuksiin kertyy hyödyllisiä toistoja lasten motoristen taitojen kehittymiseksi, tohtorikoulutettava Donna Niemistö Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo. 

Temperamentin piirteiden eli lapsen biologisen ja yksilöllisen reagointitavan sekä motoristen taitojen yhteydestä ei ole vielä juurikaan julkaistua tietoa alle kouluikäisillä lapsilla, vaikka temperamentin vaikutusta liikkumiseen muissa ikäryhmissä on jo tutkittu.

- Löydökset olivat mielenkiintoisia ja loogisiakin. Arjessa temperamentiltaan aktiivinen lapsi todennäköisesti myös liikkuu enemmän, jos saa siihen mahdollisuuksia. He myös reagoivat nopeasti ja spontaanisti - ja motoriset taidot kehittyvät toistojen myötä huomaamatta, Niemistö kertoo.

Tarkkaavaisuus ja erityisesti sen ylläpitäminen ovat tärkeitä taidon harjoittamisen kannalta

- Uutta oppiakseen on pystyttävä keskittymään. Varsinkin silloin, jos opeteltava taito on monimutkainen tai muulla tavalla vaativa, Niemistö jatkaa.

Molemmat temperamenttipiirteet voivat vaikuttaa motoriikan kehitykseen. Näistä yksilöllisistä eroista on vanhempien, päiväkotien ja alakoulun opettajien hyvä olla tietoisia, kun haluavat tukea lapsen motoristen taitojen oppimista.

- Taidon oppimisen näkökulmasta aktiivista lasta ei tarvitse kannustaa olemaan aktiivisempi, vaan hänen kanssaan voi harjoitella keskittymistä ja esimerkiksi sitä, ettei jokaiseen ulkopuoliseenärsykkeeseen tarvitse välttämättä reagoida, Niemistö avaa.

Taitavat tenavat -tutkimuksessa motorisia taitoja mitattiin kahdella kansainvälisesti tunnetulla motoriikkamittarilla, joista toinen tutki liikkumis- ja pallon käsittelytaitoja, ja toinen yleisiä koordinaatiotaitoja sekä tasapainoa. Koska valitut mittarit keskittyivät motoriikan eri osa-alueisiin, tutkimuksessa löydettiin myös eroja taitoihin yhteydessä olevissa erilaisissa tekijöissä.

- Tasapainotaitojen kehitystä tuki lapsen kyky hallita emotionaalisuuttaan. Liikkumis- ja palloilutaitojen kehitystä sen sijaan tukivat vanhempien korkeampi koulutustaso sekä lapsen ympäristössä vapaasti käytettävissä olevat liikuntapaikat, Niemistö lisää.

Motoristen perustaitojen oppiminen on yksi lapsuusajan keskeisistä kehitystehtävistä. Tulevaisuudessa on tärkeää tutkia tarkemmin, miten motorinen oppiminen on yhteydessä temperamenttipiirteisiin. Aikaisempaa parempi ymmärrys mahdollistaa lapsen yksilöllisyyden huomioimisen, myös lasten motoristen taitojen oppimisessa.

Kansallisesti kattavaan aineistoon osallistui yhteensä 945 lapsiperhettä 37 päiväkodista. Tutkimuksen satunnaistettu aineisto kerättiin vuosina 2015–2016 eri puolilta Suomea. Lapsen temperamentin piirteitä sekä ohjattuihin liikuntaharrastuksiin osallistumista kartoitettiin vanhempien kyselylomakkeella.

Tutkimusartikkeli ja linkki ilmaiseen tekstiin: 

Niemistö D, Finni T, Cantell M, Korhonen E, Sääkslahti A. Individual, family and environmental correlates of motor competence in young children: Regression model analysis of data obtained from two motor tests. International Journal of Environmental Research and Public Health 2020; 17(7), 2548; doi: 10.3390/ijerph17072548