Lapsen ja nuoren psyykkinen oireilu lisää riskiä keskeyttää koulunkäynti

Piia Ruutu tutkii Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöksessään psyykkisesti oireilevan lapsen ja nuoren koulunkäynnin edellytyksiä ja esteitä, psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoidettujen lasten ja nuorten koulunkäyntiä sekä sairaalaopetuksen vaikutuksia. Kyselytutkimukseensa hän sai vastauksia 251 lapselta, nuorelta ja opettajalta sairaalaopetuksesta. Lisäksi hän haastatteli 22 erikoissairaanhoidossa ollutta lasta ja nuorta sekä heidän vanhempiaan. 

Haastatteluihin osallistuneet lapset ja nuoret olivat saaneet tukea, mutta tuen saantiin liittyi paljon vaihtelua, eikä varhainen puuttuminen vielä toimi.

– Yleensä tuen piiriin päästään vasta koulutilanteen kärjistyttyä vaikeaksi, Ruutu toteaa.

Haastatteluista Ruudulle syntyi vaikutelma, että kouluterveyden ja oppilashuollon tehtäväksi on jäänyt oppilaan oireilun tunnistaminen ja hänen lähettämisensä seuraaville ammattilaisille, eikä pitkäkestoiseen hyvinvoinnin tukeen ole koulussa riittävästi mahdollisuuksia.

Suuri vaihtelu tuen laadussa ja määrässä

Ruudun mukaan koulun tukitoimien määrässä ja laadussa on suurta vaihtelua. Ulospäin oireilevilla oppilailla oli ollut koulussa paljonkin interventioita, mutta ne näyttäytyvät osin hallitsemattomina ja suunnittelemattomina. Sisäänpäin oireilevan oppilaan koulun tukitoimet olivat vähäiset tai niitä ei ole lainkaan. Lisäksi lapsen ja nuoren psyykkinen oireilu nostaa merkittävästi riskiä koulunkäynnin keskeytymiselle ja voi johtaa tilanteeseen, jossa lapsi ei käy koulua lainkaan. 

Koulunkäyntiä voidaan tukea hyväksyvällä ilmapiirillä ja kuormitusta säätämällä

Psyykkisesti oireilevan lapsen ja nuoren koulunkäyntiä oli tutkimuksen mukaan tukenut kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri, hyvät yhteistyösuhteet oppilaiden ja koulun aikuisten välillä, yksikin koulukaveri, omatahtisuus koulutyössä, räätälöidyt ja joustavat ratkaisut sekä koulun kyky säädellä lapsen kokemaa kuormitusta yhdessä vanhempien ja hoitotahon kanssa.

– Varhainen ja oikein kohdistuttu tuki ja tiivis yhdessä toimiminen vanhempien kanssa on ratkaisevan tärkeää, Ruutu sanoo.

Koulunkäynnin esteet huolestuttavat tutkijaa

Koulunkäyntiä estää tutkijan mukaan varhain alkaneet ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden kokemukset, kiusaaminen, paine ”normaaliin”, lapsen hallitsematon levoton ja/tai hyökkäävä käytös, jäsentymätön ja riitainen yhteistyö sekä vanhempien mukaan ottaminen vasta kun lapsi lähetetään oireilun vuoksi koulun ulkopuolelle tutkimuksiin. Erityisen huolestuttavaa on aineistosta nousevat kuvaukset kiusaamisen ja kouluväkivallan vaikutuksista lapsen hyvinvointiin sekä koulua käymättömyyteen.

Lasten ja nuorten koulutilanteiden kriisiytyminen, kiusaaminen, kielteinen suhtautuminen kouluun ja koulua käymättömyys sekä koulun tason tukeminen ja riittävyys on ajankohtainen aihe. Katkokset koulupolulla koskettavat yhä useampaa lasta ja nuorta Suomessa ja koulua käymättömien oppilaiden määrä on kasvussa.

 – Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä kasvaa vuosittain huolimatta siitä, että painopistettä on pidempään pyritty siirtämään varhaiseen tukeen ja perustason toimijoiden vahvistamiseen, Ruutu toteaa. - Tarve koulun tasolla tapahtuvaan varhaiseen tukeen on suuri.

Kyselyaineisto osoittaa, että sairaalaopetuksella osana lapsen kypsymistä ja muuta kuntoutusta on ollut myönteinen vaikutus koululaisuuteen ja sen osa-alueisiin.

Koulun tason interventioiden ja tukitoimien kehittäminen moniammatillisessa yhteistyössä psyykkisesti oireilevan lapsen ja hänen perheensä tueksi on välttämätöntä. Piia Ruudun väitöskirja antaa äänen lapsille, nuorille ja vanhemmille. Heidän näkemystensä avulla on mahdollista kehittää suomalaista koulua sekä lapsiperheiden palveluja laajemminkin.

Kasvatustieteen maisteri Piia Ruutu väittelee 25.10. klo 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoidettujen lasten ja nuorten koulunkäynnin tukeminen perusopetuksessa ja sairaalaopetuksen koetut vaikutukset koulunkäyntiin. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 10, sali 230. 

Väittelijän yhteystiedot:

piia.ruutu@helsinki.fi, 050 338 7009