Helsingin yliopisto

Lapsen lyhyet yöunet vaikuttavat kolesteroliarvoihin

Jaa

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan riittävä ja säännöllinen uni suojaa lapsia ja nuoria haitallisen lipidiprofiilin kehittymiseltä. Lisäksi kronotyypiltään aamuvirkkujen lasten unirytmillä näyttäisi olevan kauaskantoisia suojaavia vaikutuksia.

Lasten ja nuorten riittämätön uni on yhä yleisempää. Liian vähäisen unen merkitystä lasten ja nuorten kehitykselle tunnetaan kuitenkin huonosti.

Filosofian maisteri Liisa Kuula-Paavola tarkasteli tuoreessa väitöstutkimuksessaan lasten ja nuorten nukkumistapojen yhteyksiä terveyteen ja kognitiiviseen suoriutumiseen vuonna 1998 Helsingissä syntyneiden keskuudessa. Erityisenä kiinnostuksenkohteena olivat unen pidemmän aikavälin vaikutukset.

– Unen määrä ja ajoitus ovat melko pysyviä terveyskäyttäytymisen piirteitä myös lapsilla ja nuorilla, Kuula-Paavola toteaa.

Tulokset osoittavat, että lyhyt unen kesto 8-vuotiaana on yhteydessä 12-vuotiaana mitattuun, haitalliseksi arvioituun lipidiprofiiliin – varsinkin tyttöjen keskuudessa.  Epäsuotuisaan tai haitalliseen lipidiprofiiliin liittyvät korkeat LDL-kolesteroli- ja triglyseridiarvot sekä alhaisemmat HDL-kolesteroliarvot. 

Yhteys oli voimakkaampi neljän vuoden seurantajakson yli kuin poikittaistutkimuksessa 12-vuotiaiden keskuudessa.

– Tämä voi tarkoittaa sitä, että lyhyen unen aiheuttama haitallinen vaikutus terveyteen syntyy pikkuhiljaa, useamman vuoden aikana, Kuula-Paavola tarkentaa.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että lyhyt unen kesto vaikutti veren lipidiarvoihin riippumatta yksilön painoindeksistä tai liikunnan määrästä.

– Toisin sanoen edes liikunta ei suojannut riittämättömän unen negatiiviselta vaikutukselta. Tulosta voi tarkastella myös terveyden edistämisen kannalta: pidempi ja säännöllisempi uni suojaa haitallisen lipidiprofiilin kehittymiseltä, Kuula-Paavola sanoo.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että unen ajoitus eriytyy aamu- ja ilta-kronotyyppien välillä jo lapsuudessa. Aamutyyppien aikaisempi unirytmi havaittiin jo kahdeksanvuotiailla. Vaikka kaikkien lasten unirytmi muuttui myöhäisemmäksi nuoruudessa, iltatyyppien unirytmi muuttui merkittävästi myöhemmäksi 12 ikävuoden jälkeen.

­– Havainnot vahvistavat käsitystä siitä, että varhainen unirytmi voi säilyä suojaavana tekijänä myöhempään nuoruuteen saakka, Kuula-Paavola sanoo.

Väitöskirjan kognitiivista suoriutumista koskevissa tutkimuksissa osoitettiin, että unen määrä ja ajoitus ovat vahvasti yhteydessä toiminnanohjaukseen, eli siihen, miten hallitsee ja ohjaa omaa elämäänsä.

– On todennäköistä, että uni, toiminnanohjaus, ja terveyskäyttäytyminen ovat vastavuoroisesti yhteydessä toisiinsa.

Liisa Kuula-Paavola väittelee 1.6.2018 kello 12.15 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Sleep and its timing - longitudinal and cross-sectional associations with cognitive performance and health in youth". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Auditorium XIV, Unioninkatu 34.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Liisa Kuula-Paavola, liisa.kuula-paavola@helsinki.fi

Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston Sleep and Mind -tutkimusryhmässä ja kehityspsykologian tutkimusryhmässä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Avioero lisää psyykenlääkitystä ja nostaa kuolleisuusriskiä14.8.2018 08:30Tiedote

Pitkissä avo- ja avioliitoissa vain harvat käyttävät psyykenlääkkeitä, mutta eroprosessin aikana lääkitys yleistyy selvästi. Myös tapaturmaisen, väkivaltaisen tai alkoholiperäisen kuoleman riski on voimakkaasti koholla heti avioeron jälkeen, varsinkin miehillä. Eroa harkitsevien ja eroprosessia läpi käyvien parien tukemiseen olisikin hyvä löytää uusia keinoja, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme