Tampereen yliopisto

Laskennallinen evoluutiotutkimus tuo tehokasta uutta metodologiaa kielitieteeseen

Jaa

Vaikka kielet ja biologiset lajit eivät ole kauttaaltaan samanlaisia, niillä on paljon samankaltaisuuksia. Näiden samankaltaisuuksien kautta on usein mahdollista lainata biologiassa käytettyjä laskennallisia menetelmiä ja muokata niitä kielitieteeseen soveltuviksi. Tämä mahdollistaa uudenlaista, myös poikkitieteellistä tutkimusta. FM Kaj Syrjäsen Tampereen yliopistossa tarkastettava väitöskirja keskittyy kielievoluutioon ja sen laskennallisiin analyysitekniikoihin.

Laskennallisen kielitieteellisen tutkimuksen yleistyessä biologiasta lainattuja metodeja on sovellettu esimerkiksi indoeurooppalaisten ja austronesialaisten kielten tutkimukseen. Syrjäsenväitöskirjassa biologista metodologiaa on koestettu suomelle sukua olevilla uralilaisilla kielillä. Uutena lähestymistapana tutkimuksessa on myös sovellettu populaatiogeneettisiä metodeja murretutkimukseen esimerkkiaineistona suomen murteet.

– Tutkimuksessa voi samaistaa kieliä biologisiin lajeihin ja murteita puolestaan lajinsisäisiin populaatioihin. Sovelletut analyysitekniikat noudattavat tämäntapaista jaottelua, Syrjänen toteaa.

Biologiassa eri lajeja tarkastellessa tutkimuksen keskiössä ovat usein lajien väliset sukulaisuussuhteet, joita tutkitaan muun muassa DNA-aineistosta rakennettujen fylogeneettisten puiden avulla. Myös kielitieteessä sukupuu on yksi mahdollinen tapa hahmottaa kielten historiallisia suhteita.

– Huomioitavaa tässä on, ettei kielten saatikka biologisten lajien erkaantuminen noudata pelkästään puumaista rakennetta, jossa materiaali periytyy. Molemmissa tapauksissa tapahtuu myös lateraalista muutosta, kuten hybridisaatio lajien tapauksessa tai lainautuminen kielten tapauksessa. Tällaisiin tilanteisiin soveltuvat fylogeneettisten verkostojen tapaiset mallinnustekniikat, jotka eivät oleta puumaista rakennetta.

Uralilaisten kielten tapauksessa erkaantuminen on tulosten perusteella puumaisen ja ei-puumaisen rakenteen välissä, ja erilaisilla tekniikoilla saadaan nostettua esille eri puolia kokonaiskuvasta.

Entä murteiden väliset suhteet?

– Murteissa on jonkin verran yhtäläisyyttä lajinsisäisiin populaatioihin, jotka muodostuvat geneettisesti samankaltaista yksilöistä. Vastaavasti murre koostuu joukosta kielellisesti samankaltaisia kielenkäyttäjiä. Yhteistä on myös se, että rajat murteiden tai populaatioiden välillä eivät ole aina selviä, vaan on sekä sekamurteita että sekoittuneita populaatioita.

Populaatiogeneettiset tekniikat tuottavat yleisesti hyvin samankaltaisen jaon murteista kuin perinteiset tekniikat, mikä on tässä tapauksessa hyvä tulos. Lisäksi ne tuovat joukon uusia mittareita murteiden tutkimiseen.

Mitä näillä metodeilla voidaan tehdä?

– Väitöstutkimukseni tuo uusia tutkimusmetodeja kielitieteeseen. Samoja tai samankaltaisia metodeja on sovellettu myös esimerkiksi kulttuurihistorialliseen tutkimukseen ja arkeologiaan, ja sen myötä tällainen tutkimus myös luo perustaa monitieteiselle tutkimustyölle, Syrjänen kertoo.

– Laskennallisia tuloksia on mahdollista yhdistää tehokkaasti muiden tieteenalojen vastaaviin tuloksiin, eli esimerkiksi voimme laskennallisesti verrata murrejakoja vaikkapa historiallisiin hallinnollisiin rajoihin. Näin onkin jo yhdessä julkaistussa tutkimuksessa tehty.

Tutkimusaineistona Syrjäsen väitöskirjassa toimii kattava uralilaiseen sanastoon ja historiallisiin suhteisiin keskittyvä UraLex-aineisto, sekä Lauri Kettusen suomen murrekartaston digitoitu versio. Lisäksi osassa tutkimusta käytetään simuloitua kieliaineistoa menetelmien testaamiseen.

FM Kaj Syrjäsen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja Quantitative Language Evolution: Case Studies in Finnish Dialects and Uralic Languages tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 6.8.2021 kello 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii tohtori Annemarie Verkerk Saarlandin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Unni Leino.

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Laajakaistamenetelmät varmistavat sähköverkon toiminnan keskellä tuotannon ja kulutuksen murrosta23.9.2021 13:48:59 EEST | Tiedote

Nykyaikaistuva sähköverkko on keskellä murrosta, jonka taustalla on uusiutuvan sähköntuotannon ja elektroniikkapohjaisen energiankulutuksen yleistyminen. Muutos haastaa sekä sähköverkon vakaan toiminnan että sähkön laadun, sillä perinteiset stabiiliusanalyysimenetelmät eivät kykene ennustamaan haitallisia vuorovaikutuksia riittävällä tarkkuudella. Henrik Alenius esittelee väitöskirjassaan uusia menetelmiä, joita hyödyntämällä tehoelektroniikkapohjaisen tuotannon ja kulutuksen aiheuttamat haasteet voidaan ennakoida ja ratkaista.

Proteiineilla päällystetty nanoselluloosa sopii solujen 3D-viljelyyn22.9.2021 13:55:01 EEST | Tiedote

Puusta eristetyt nanoselluloosakuidut muodostavat vedessä hydrogeelin, joka on lupaava materiaali erilaisiin biologisiin sovelluksiin. Nanoselluloosa mahdollistaa kudosmaisen, solujen luonnollista ympäristöä muistuttavan ympäristön rakentamisen soluviljelyolosuhteissa. Tampereen yliopiston tutkijat kehittivät yhteistyössä UPM Biomedicalsin tutkijoiden kanssa ratkaisun, jossa nanoselluloosakuituihin kiinnitetään ensin avidiini-proteiineja, jonka jälkeen materiaaliin voidaan helposti vain yhdistää biotinyloituja molekyylejä, jotka sitoutuvat kuituihin.

Suomalainen järjestelmäpiirisuunnittelu vahvistuu – Tampereella SoC Hub-yhteistyön tuloksena valmistumassa piiriprototyyppi21.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Viime vuonna käynnistetyn järjestelmäpiirisuunnitteluun keskittyvän SoC Hub -avauksen ensimmäisen maaliviivan ylitys lähestyy. Yritysten ja yliopiston yhteisen kehitystyön tuloksena saadaan pian valmiiksi ensimmäinen piiriprototyyppi, mikä osaltaan edistää Euroopan teknologista itsenäistymistä piiriteknologiassa. Samalla Tampereen yliopisto vahvistaa asemiaan johtavana järjestelmäpiirisuunnittelun kouluttajana Suomessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme