Laskennallinen evoluutiotutkimus tuo tehokasta uutta metodologiaa kielitieteeseen
Laskennallisen kielitieteellisen tutkimuksen yleistyessä biologiasta lainattuja metodeja on sovellettu esimerkiksi indoeurooppalaisten ja austronesialaisten kielten tutkimukseen. Syrjäsenväitöskirjassa biologista metodologiaa on koestettu suomelle sukua olevilla uralilaisilla kielillä. Uutena lähestymistapana tutkimuksessa on myös sovellettu populaatiogeneettisiä metodeja murretutkimukseen esimerkkiaineistona suomen murteet.
– Tutkimuksessa voi samaistaa kieliä biologisiin lajeihin ja murteita puolestaan lajinsisäisiin populaatioihin. Sovelletut analyysitekniikat noudattavat tämäntapaista jaottelua, Syrjänen toteaa.
Biologiassa eri lajeja tarkastellessa tutkimuksen keskiössä ovat usein lajien väliset sukulaisuussuhteet, joita tutkitaan muun muassa DNA-aineistosta rakennettujen fylogeneettisten puiden avulla. Myös kielitieteessä sukupuu on yksi mahdollinen tapa hahmottaa kielten historiallisia suhteita.
– Huomioitavaa tässä on, ettei kielten saatikka biologisten lajien erkaantuminen noudata pelkästään puumaista rakennetta, jossa materiaali periytyy. Molemmissa tapauksissa tapahtuu myös lateraalista muutosta, kuten hybridisaatio lajien tapauksessa tai lainautuminen kielten tapauksessa. Tällaisiin tilanteisiin soveltuvat fylogeneettisten verkostojen tapaiset mallinnustekniikat, jotka eivät oleta puumaista rakennetta.
Uralilaisten kielten tapauksessa erkaantuminen on tulosten perusteella puumaisen ja ei-puumaisen rakenteen välissä, ja erilaisilla tekniikoilla saadaan nostettua esille eri puolia kokonaiskuvasta.
Entä murteiden väliset suhteet?
– Murteissa on jonkin verran yhtäläisyyttä lajinsisäisiin populaatioihin, jotka muodostuvat geneettisesti samankaltaista yksilöistä. Vastaavasti murre koostuu joukosta kielellisesti samankaltaisia kielenkäyttäjiä. Yhteistä on myös se, että rajat murteiden tai populaatioiden välillä eivät ole aina selviä, vaan on sekä sekamurteita että sekoittuneita populaatioita.
Populaatiogeneettiset tekniikat tuottavat yleisesti hyvin samankaltaisen jaon murteista kuin perinteiset tekniikat, mikä on tässä tapauksessa hyvä tulos. Lisäksi ne tuovat joukon uusia mittareita murteiden tutkimiseen.
Mitä näillä metodeilla voidaan tehdä?
– Väitöstutkimukseni tuo uusia tutkimusmetodeja kielitieteeseen. Samoja tai samankaltaisia metodeja on sovellettu myös esimerkiksi kulttuurihistorialliseen tutkimukseen ja arkeologiaan, ja sen myötä tällainen tutkimus myös luo perustaa monitieteiselle tutkimustyölle, Syrjänen kertoo.
– Laskennallisia tuloksia on mahdollista yhdistää tehokkaasti muiden tieteenalojen vastaaviin tuloksiin, eli esimerkiksi voimme laskennallisesti verrata murrejakoja vaikkapa historiallisiin hallinnollisiin rajoihin. Näin onkin jo yhdessä julkaistussa tutkimuksessa tehty.
Tutkimusaineistona Syrjäsen väitöskirjassa toimii kattava uralilaiseen sanastoon ja historiallisiin suhteisiin keskittyvä UraLex-aineisto, sekä Lauri Kettusen suomen murrekartaston digitoitu versio. Lisäksi osassa tutkimusta käytetään simuloitua kieliaineistoa menetelmien testaamiseen.
FM Kaj Syrjäsen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja Quantitative Language Evolution: Case Studies in Finnish Dialects and Uralic Languages tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 6.8.2021 kello 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii tohtori Annemarie Verkerk Saarlandin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Unni Leino.
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Uusi suunnittelumenetelmä parantaa teräsrakenteiden luotettavuutta ja säästää materiaalia16.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Nykyiset rakennemitoituksen menetelmät eivät kuvaa riittävän tarkasti rakenteiden käyttäytymistä vauriotilanteissa. Tämä voi johtaa joko ylimitoitukseen ja materiaalihukkaan tai alimitoitukseen ja turvallisuusriskeihin. Diplomi-insinööri Lauri Jaamala kehitti väitöstutkimuksessaan uuden suunnittelumenetelmän, jonka avulla voidaan suunnitella entistä tasalaatuisempia ja materiaalitehokkaampia kantavia rakenteita eurooppalaisten rakentamismääräysten mukaisesti.
Väitös: Tarkka tieto junan ja radan vuorovaikutuksesta auttaa kohdentamaan kunnossapitoa15.10.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Tiia Loponen selvitti, miten eri junakalustot kuormittavat rataa ja miten radan ominaisuudet, kuten kiskon kuluminen, vaikuttavat kuormituksiin Suomen rataverkolla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää radan kunnossapidon ja käyttömaksujen optimoinnissa.
Tieto tuloasemasta kasvattaa tyytyväisyyttä omiin tuloihin ja vaikuttaa taloudellisiin valintoihin8.10.2025 09:12:44 EEST | Tiedote
Laajan kokeellisen suomalaistutkimuksen tulosten perusteella tieto omasta tuloasemasta vaikuttaa sekä tyytyväisyyteen että käyttäytymiseen. Innovatiivisen tutkimusmenetelmän ansiosta voitiin luotettavasti arvioida tuloasematiedon ja tyytyväisyyden syy–seuraus-suhdetta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyssä annetun informaation vaikutusta ihmisten todellisiin taloudellisiin valintoihin, mikä on toinen merkittävä uusi elementti tutkimuksessa.
Väitös: Tekoäly avuksi sähköverkkojen hinnoittelun arviointiin8.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Sähköverkkomaksujen hinnoittelu on haasteellinen tehtävä: liian korkea taso kuormittaa asiakkaita taloudellisesti, mutta liian matala taso voi heikentää omistajien investointihalukkuutta ja panostuksia verkon ylläpitoon. Väitöstutkimuksessaan DI Joel Seppälä kehitti tekoälypohjaisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida sähköverkkopalvelun hinnoittelua yhteiskunnallisen hyödyn näkökulmasta.
Miten rahoittaa tulevaisuuden tiet ja sillat? INTO-hanke etsii vastauksia päätöksenteon tueksi7.10.2025 13:38:29 EEST | Tiedote
Toimiva infrastruktuuri on perusta talouskasvulle, elinkeinoelämän kilpailukyvylle, huoltovarmuudelle ja arjen sujuvuudelle. Samalla julkinen talous velkaantuu, ja merkittäviä panostuksia infrastruktuurin kehittämiseen on yhä vaikeampi tehdä. Tampereen yliopiston johtama kolmevuotinen INTO-hanke hakee ratkaisuja haasteeseen muun muassa tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja innovatiivisista rahoitusmalleista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme