Lasten diabeteksen hoito yhä useammin hallinnassa

Tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten hoitotasapaino on Suomessa ollut pitkään huono. Jorvin sairaalan lastentautien poliklinikan ja Lastenklinikan diabetestiimit ovat tehneet usean vuoden ajan kehittämistyötä omien hoitotulostensa parantamiseksi. Pitkäaikaisesta sokeritasapainosta kertova HbA1C-arvo on ollut valtakunnallisesti selvästi kansainvälisesti asetettua tavoitearvoa korkeampi, mutta nyt lähes puolet HYKS:ssä hoidettavista diabetesta sairastavista potilaista pääsee kansainväliseen tavoitteeseen. Aikaisemmin potilaista vain neljäsosa saavutti tavoitteen. Vuonna 2014 huolestuttavan huono sokeritasapaino oli joka kolmannella seurannassa olevista potilaista, tällä hetkellä huonossa tasapainossa on enää joka kahdeksas potilas.

-Tulos on todella merkittävä, sillä parempi hoitotasapaino lapsuudessa ja nuoruudessa merkitsee terveempää elämää ja vähemmän diabeteksen liitännäissairauksia tulevaisuudessa, sanoo apulaisylilääkäri Päivi Miettinen.

Diabetesta sairastavat lapset hoidetaan pääkaupunkiseudulla erikoissairaanhoidossa Lastenklinikan ja Jorvin lastentautien poliklinikoilla, joiden seurannassa on noin 950 diabetesta sairastavaa lasta ja nuorta. Suomessa diabetekseen sairastuu vuosittain noin 500 alle 16-vuotiasta lasta ja nuorta. Diabeteksen ilmaantuvuus on noussut viime vuosikymmeninä noin 3 % vuosivauhdilla ja se painottuu entistä enemmän alle kouluikäisiin lapsiin.

Yhtenäiset hoitokäytännöt tuottavat tulosta

Jorvin sairaalan lastentautien poliklinikan ja Lastenklinikan diabetestiimit ovat yhtenäistäneet diabetespotilaiden saamaa tukea ja ohjausta sekä muokanneet niitä enemmän potilaiden tarpeita vastaavaksi vuodesta 2013 alkaen. Jorvin lasten diabetesyksikkö on syksystä 2014 lähtien osallistunut Swediabkids IQ -projektiin. Projektissa keskityttiin potilaisiin, joiden hoitotasapaino huononee nopeasti. Myös juuri sairastuneiden lasten ja nuorten ohjaukseen ja diabeetikon ensimmäiseen vuoteen kiinnitettiin erityishuomiota.

Swediabkids IQ -projekti on tuonut monia muutoksia toimintaan. Henkilökunnalla on käytössään yhtenäiset kirjalliset ohjeet ja potilaille jaettavat materiaalit,  lääkärin ja hoitajan yhteisvastaanottoja on lisätty, lapsille on tehty ikätasoiset omahoidon siirtymisen tiedon ja taidon portaat ja kouluikäisille on perustettu vertaisryhmiä.

-Muutostyö jatkuu edelleen, vaikka projekti on päättynyt ja hoitotulokset parantuneet. Yhtenäinen linja auttaa pitämään tulokset hyvinä. Tärkeintä on, että kehittämistyöstä hyötyy ennen kaikkea diabeetikkolapsi perheineen, toteaa erikoislääkäri Mari Pulkkinen.