Lehtopöllöjen suojavärityksen toimivuus on muuttunut ilmastonmuutoksen myötä
10.2.2020 15:06:13 EET | Helsingin yliopisto | Uutinen

Lumipeitteellä on suuri vaikutus eläinten elämään ja useat lajit ovat sopeutuneet eri tavoin pohjolan lumiseen talveen. Tuoreen tutkimuksen mukaan lumipeitteellä on vaikutusta myös siihen, miten hyvin päiväpiilossa olevien lehtopöllöjen suojaväri toimii. Lehtopöllöllä on Suomessa kaksi eri värimuotoa, ruskea ja harmaa.
Lehtopöllöjen eteläisen ruskean värimuodon yksilöt erottuvat lumisessa ympäristössä paremmin kuin lumettomassa, mutta pohjoisemmalla harmaalla värimuodolla tilanne on päinvastainen.
– Harmaa väri näyttää olevan pohjoisten lehtopöllöjen sopeuma lumisiin olosuhteisiin. Etelämpänä, jossa lumipeite on satunnaista, ruskeampi väri antaa paremman suojavärin, kertoo tutkija Katja Koskenpato Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.
Tutkimus toteutettiin kuvaamalla ruskeata ja harmaata lehtopöllöä samassa paikassa lumisessa ja lumettomassa ympäristössä. Kuvat näytettiin vapaaehtoisille kansalaisille, joita pyydettiin etsimään pöllö mahdollisimman nopeasti kuvasta. Tutkimukseen osallistui yli 5000 henkilöä ympäri maailmaa.
Hyvä suojaväri on päivällä lepääville pöllöille hyödyksi. Tällöin ensinnäkin pikkulinnut häiritsevät niitä vähemmän, mikä vähentää talvista energian kulutusta. Suojaväristä on myös etua petojen välttelylle, sillä vaikka lehtopöllö on petolintu, on se altis esimerkiksi kanahaukan saalistukselle.
Vähälumiset talvet suosivat ruskeaa värimuotoa
Ilmastonmuutos on jo lyhentänyt lumipeitteistä aikaa Suomessa, ja tällä on todennäköisesti merkitystä muun muassa lehtopöllöjen elämään. Tutkijat ovatkin huomanneet, että eteläiset ruskeat lehtopöllöt ovat yleistyneet Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana suhteessa harmaisiin.
– Tulokset auttavat ymmärtämään syitä tähän pitkäaikaiseen muutokseen. Vähälumisemmat talvet vaikuttavat luonnonvalintaan ja suosivat evoluution kautta ruskeita lehtopöllöjä, tiivistää akatemiatutkija Patrik Karell Yrkeshögskolan Noviasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Katja Koskenpato, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Helsingin yliopisto,
katja.koskenpato@helsinki.fi, 050 3475851
Akatemiatutkija Patrik Karell, patrik.karell@novia.fi, 050 3412879
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy marjaana.lindy@helsinki.fi, 050 518 6195
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.
J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.
Helsingin keskustakampuksesta kehitetään ainutlaatuinen tieteen, kulttuurin ja kaupunkielämän keskus26.3.2026 09:30:02 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki vahvistavat yhteistyötään keskustakampuksen kehittämisessä. Yliopistonkatua ja Fabianinkatua kehitetään vehreiksi tieteen, oppimisen, kaupunkielämän ja kulttuurin yhdistäviksi pihakaduiksi Helsingin keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.
Vakavat infektiot voivat lisätä dementian riskiä26.3.2026 08:14:31 EET | Tiedote
Sairaalahoitoa vaativat infektiot, kuten virtsatietulehdus ja bakteeritaudit, voivat lisätä dementian riskiä itsenäisesti – riippumatta muista samanaikaisista sairauksista. Tutkijat tunnistivat suomalaisesta aineistosta 29 sairautta, jotka olivat yhteydessä kohonneeseen dementiariskiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
