Leipomoyhtiö Vaasan taistelee ruokahävikkiä vastaan auttamalla tekemään leivästä olutta

Suomalaisessa elintarvikeketjussa haaskataan Luonnonvarakeskuksen tekemän selvityksen* mukaan vuosittain jopa 460 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa. Suurin yksittäinen hävikkituotekategoria noin 20 % osuudella kaikesta kauppojen ylijäämäruoasta on leipä. Hävikin vähentämiseksi ja ongelmaan yleisen huomion kiinnittämiseksi on perustettu voittoa tavoittelematon From Waste to Taste ry, joka taistelee ilmastonmuutosta vastaan pelastamalla viikoittain tuhansia kiloja ruokaa, joka on vaarassa joutua hukkaan. Ylijäämäruoasta valmistetaan aterioita yhdistyksen omaan Loop-ravintolaan ja noin 80 % yhdistyksen kaupoilta ja muilta ruoka-alan toimijoilta noutamista raaka-aineista toimitetaan ruoka-aputoimijoille tai muuhun hyväntekeväisyyteen.

”Yksittäisistä artikkeleista jää eniten yli juuri leipää. Kuluttajat ovat tottuneet laajaan valikoimaan tuoretta leipää, joten hävikkiä syntyy väistämättä, sillä leivän kiertoaika on lyhyt. Päätimmekin etsiä ruoka-aputoimijoiden ja eläintilojen tarpeet ylittävälle leivälle uusia, suurta yleisöä puhuttelevia käyttömahdollisuuksia. Olut kuulosti syntyneistä ideoista kaikista kiehtovimmalta ja on hienoa, että saimme hankkeen taustavoimaksi Suomen suosituimman leivän leipojan”, taustoittaa From Waste to Taste ry:n hankepäällikkö Johanna Kohvakka Wasted-oluen syntyprosessia.

Leipomoyritys Vaasan Oy pitää yhteistyötä hävikkileipäoluen kanssa luonnollisena osana yhtiön toimenpiteitä leipähävikin pienentämiseksi.

”Hävikkileivästä pantavan oluen avulla voimme puhua ruokahävikin pienentämisestä perinteistä ympäristötiedostavaa yleisöä laajemmalle kohderyhmälle. Haluamme samalla muistuttaa myös kauppaa vastuullisuudesta omien tilaustensa osalta, sillä ylijäämäleivän arvo on useita miljoonia euroja vuodessa. Vähentämällä hävikkiä, säästyy ympäristön lisäksi kaikilta osapuolilta, eli teollisuudelta, kaupalta ja kuluttajilta myös selvää rahaa”, muistuttaa Vaasan kaupallinen johtaja Minna Cousins ja jatkaa: ”Paradoksaalista kyllä, Suomen leipäkaupalle on myös tyypillistä, että varsinkin juhlapyhien jälkeen leipä loppuu kaupan hyllystä. Oikeamääräiseen tilaamiseen tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän fokusta.”

Uusi olut, vanha keksintö

Hävikkileipäoluen valmistamiseksi From Waste to Taste ry sai apua ja osaamista olutkoulutuksiin erikoistuneelta Brewniverselta, joka tarttui mahdollisuuteen kokeilla oluen valmistamista sen perinteisimmällä menetelmällä, eli hävikkileivästä panemalla.

“Vaikka ajatus kuulostaa uudelta, se on kaikkea muuta. Me pääsemme hävikkileivän kanssa nyt konkreettisesti oluen alkujuurille, sillä ensimmäiset oluet ovat syntyneet 5 000 vuotta sitten, kun veteen joutunut leipä on lähtenyt spontaanisti käymään”, kertoo olutkoulutuksia järjestävän ja Wasted-oluen panemisesta vastaavan Brewniversen Juha Sinisalo ja jatkaa: ”Ensimmäiset hävikkileipäoluttestit on nyt tehty kotikonstein ja kokeilu osoittautui toimivaksi. Päätimme hakea tuotantoon apua joukkorahoituksella ja saimme määräaikaan mennessä kerrytettyä 107 rahoittajan voimin yhteensä 10.050 euroa. Nyt pääsemme panemaan seuraavat erät kotikattiloita suuremmissa tuotantotiloissa."

Hävikkiolutta paneva työryhmä odottaa innolla ensimmäisiä Vaasan Ruispalat -hävikkileivästä tehtyjä rukiisia Wasted-oluita.

”Vaikka Vaasan Ruispalat onkin Suomen suosituin leipä, jää sitäkin vääjäämättä yli. Siksi suosikkileivälle on vain kunniakas loppu päätyä Suomen ensimmäisen hävikkileipäoluen pääraaka-aineeksi”, lisää Cousins.

* Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa: Foodspill 2010-2012 -hankkeen loppuraportin perusteella  kotitalouksien ja ravitsemispalveluiden ruokahävikkimääräksi arvioidaan yhteensä noin 200-250 miljoonaa kiloa turhaan tuotettua ruokaa. Henkilöä kohti laskettuna tämä tekee noin 35-45 kiloa vuodessa. Kun mukaan tarkasteluun otetaan myös kaupan ja elintarviketeollisuuden hävikki, saadaan Suomen ruokahävikkimääräksi yhteensä 335-460 miljoonaa kiloa eli 62-86 kiloa henkilöä kohti vuodessa.