Tampereen yliopisto

Liettuaan on kehitteillä tekoälyn huippuosaamiskeskus - mukana suomalaisosaamista

Jaa
Tampereen yliopisto on mukana kehittämässä kestävään asumiseen ja työntekoon keskittyvää huippuosaamiskeskusta Liettuaan. Uudessa keskuksessa kehitetään ja sovelletaan tekoälyyn perustuvia tutkimus- ja innovaatioratkaisuja tuotannon, energian, terveyden ja liikenteen alojen tarpeisiin. EU:n Horisontti Eurooppa tukee Tampereen yliopiston osuutta hankkeesta 2,5 miljoonan euron rahoituksella.
AI Hub Tampereen asiantuntijat Roel Pieters, Aparajita Chowdhury ja Aino Ahtinen tutustuivat Health Hubin toimintaan Kaupin kampuksella Tampereella. Photo: AI Hub Tampere
AI Hub Tampereen asiantuntijat Roel Pieters, Aparajita Chowdhury ja Aino Ahtinen tutustuivat Health Hubin toimintaan Kaupin kampuksella Tampereella. Photo: AI Hub Tampere

Kuusivuotisessa SustAInLivWork-hankkeessa Liettuan neljä johtavaa yliopistoa hyödyntävät tekoälyn tutkimuskeskus AI Hub Tampereen kehittämiä toimintamalleja.

Hankkeen tarkoituksena on kehittää toimintaa yhdessä kansainvälisten kumppaneiden Tampereen yliopiston ja Hampurin teknillisen yliopiston (TUHH) kanssa. Kumppanit auttavat asiantuntemuksellaan liettualaisyliopistoja luomaan lisäarvoa kehittyneistä tekniikoista.

Tampereen yliopisto edistää hankkeessa älykkäiden koneiden ja tekoälyn tutkimuksen huippuosaamista kestävän asumisen sekä siihen liittyvien energian ja hyvinvoinnin sovelluksissa.

– Tampereen tekoälytutkimuskeskuksen AI Hubin tavoitteena on lisätä kansainvälistä yhteistyötä tekoälyn vaikuttavuuden edistämiseksi yhteiskunnassa ja teollisuudessa. Näin tutkimusta voidaan viedä uudelle tasolle. Tiimimme odottaa innolla yhteistyötä kumppaniverkostossa, kertoo hanketta Tampereen yliopistossa johtava teollisuusprofessori Mika Grundström.

Tekoälyn avulla kestävyyttä ja uusia liiketoimintamalleja

Grundströmin mukaan yhteistyö vahvistaa Liettuan tutkimus- ja innovointiosaamista sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Yhteistyökumppaneita Liettuassa ovat Kaunasissa sijaitsevat Kaunasin teknillinen yliopisto (KTU), Vytautas Suuren yliopisto (Vytauto Didžiojo Universitetas VDU) ja Liettuan terveystieteiden yliopisto (Lietuvos Sveikatos Mokslu Universitetas LSMU) sekä Vilnan Gediminasin teknillinen yliopisto (VILNIUS TECH).

– Hankkeen tavoitteena on edistää kestävää kehitystä Liettuassa uusilla, vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavilla liiketoimintamalleilla ja ratkaisuilla. Tekoälyn avulla teemme näistä ratkaisuista turvallisia, luotettavia ja läpinäkyviä. Liettuan lisäksi hankkeella on vaikutusta koko Itämeren alueella, myös Pohjoismaissa, Grundström sanoo.

Tarkoituksena on perustaa kumppanuusyliopistoihin erityisiä keskuksia, hubeja, joissa tarjotaan niille uusia koulutuksia ja harjoitusohjelmia. Tavoitteena on lisätä yksityisen sektorin ja viranomaisten välistä yhteistyötä ja luoda tekoälykeskittymä, joka edistää kestävää kehitystä Liettuassa.

– Tämä hanke parantaa Liettuan asemaa EU:n innovaatiotuloksissa, lisää kansainvälistä yhteistyötä, mobilisoi kansallisia, eurooppalaisia ja muita kansainvälisiä rahoitusohjelmia luomalla palvelupaketteja, tekoälylaboratorioita ja erilaista yhteistyötä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla, Grundström kiteyttää.

Euroopan Unioni rahoittaa hanketta kokonaisuudessaan yli 14,5 miljoonalla eurolla, josta Tampereen yliopisto saa 2,5 miljoonaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mika Grundström
050 554 2343
mika.grundstrom@tuni.fi

Kuvat

AI Hub Tampereen asiantuntijat Roel Pieters, Aparajita Chowdhury ja Aino Ahtinen tutustuivat Health Hubin toimintaan Kaupin kampuksella Tampereella. Photo: AI Hub Tampere
AI Hub Tampereen asiantuntijat Roel Pieters, Aparajita Chowdhury ja Aino Ahtinen tutustuivat Health Hubin toimintaan Kaupin kampuksella Tampereella. Photo: AI Hub Tampere
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Tutkimuksesta keinoja parantaa luokan ääniympäristöä ja tukea opettajan äänenkäyttöä8.5.2024 16:20:38 EEST | Tiedote

FM Sirpa Pirilä osoittaa väitöstutkimuksessaan, että korkea toiminnanaikainen melutaso oppitunnilla kuormittaa opettajan ääntä. Pirilä kehittää tutkimuksessaan keinoja parantaa luokan ääniympäristöä ja tukea opettajan äänenkäyttöä. Myös oppilaat hyötyvät ääniympäristön muutoksesta opettajan äänen kuuluessa paremmin. Tutkimus antoi viitteitä myös siitä, että opettajan äänenkäyttö jatkaa paranemista ääniterapiajakson loputtuakin, kun terapiassa harjoiteltujen toimintamallien siirtoa opetustyöhön tuetaan ns. Carryover-menetelmillä.

Väitös: Puhtaankin ilman maissa keuhkoihin kulkeutuu runsaasti terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja mustaa hiiltä8.5.2024 13:00:00 EEST | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Teemu Lepistö tutki ihmisen keuhkoihin kulkeutuvien hiukkasten pinta-alan pitoisuuksia ja ominaisuuksia erilaisissa kaupunkiympäristöissä viidessä maassa. Tutkimuksen mukaan ihmisen keuhkoihin voi päätyä suuria pitoisuuksia terveydelle haitallisia pienhiukkasia myös ilmanlaadultaan puhtaina pidetyissä maissa kuten Suomessa. Työssään Lepistö selvitti muun muassa, kuinka keuhkoihin päätyvien pienhiukkasten pitoisuudet ja ominaisuudet vertautuvat perinteisiin ilmanlaadun ja pienhiukkasten monitoroinnin mittareihin. Tämä voisi antaa vastauksia pienhiukkasten terveysvaikutusten alueellisiin vaihteluihin.

Väitös: TT-kuvat ja laskenta selvittävät, auttaako leikkaus nenän tukkoisuuteen8.5.2024 08:30:00 EEST | Tiedote

Nenän tukkoisuus on erittäin tavallinen ongelma ja sen hoitaminen kuormittaa terveydenhuoltoa. Väitöstutkimuksessaan Jaakko Ormiskangas tutki potilaiden tietokonetomografiakuvien (TT-kuvien) pohjalta tapahtuvaa nenän ilmavirtauksen numeerista CFD-laskentaa (Computational Fluid Dynamics) ja 3D-tulostukseen perustuvia nenäkäytävien virtauksen kokeellisia mittausmenetelmiä. Potilaskuvien pohjalta tapahtuvalla nenän ilmavirtauksen CFD-laskennalla voidaan arvioida nenän tukkoisuutta ja nenäleikkauksen tuomaa hyötyä potilaan hyvinvoinnille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye