Kreate käynnisti läppäsillan rakentamisen Paraisilla helmikuussa 2021. Nyt valmistunut siltakokonaisuus korvaa vuonna 1982 valmistuneen huonokuntoisen betonisen ponttonin ja sen pohjoispäässä olleen läppäsillan.

– Lillholmenin siltaurakka oli tilaajan näkökulmasta poikkeuksellinen ja harvinainen kohde, sillä Suomessa avattavia siltoja ei ole kovin montaa. Erityispiirteenä normaaliin sillanrakennusurakkaan oli muun muassa sähkö- ja automaatiotyöt. Vaikka urakassa oli normaalia enemmän yhteen sovittamista, kokonaisuudessaan kaikki meni hyvin ja yhteistyö oli sujuvaa. Urakoitsijaa kiitämme ammattitaitoisesti läpiviedystä projektista, sanoo siltainsinööri Ari Salo Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.

– Tämä oli varmasti kerran elämässä -projekti, sillä läppäsiltoja tuskin tulee montaa oman uran aikana rakennettua. Etenkin läppäosuuden sekä läpän hydrauliikan ja sähköautomaation rakentaminen kaksikerroksiseen laitetilaan olivat erittäin mielenkiintoisia ja myös osaamista syventäviä työvaiheita, kertoo kohteen työmaapäällikkönä toiminut Tero Haaramäki Kreatelta. 

Teräspaalut vahvistivat uuden läppäsillan perustukset 

Uusi silta muodostuu kolmesta erillisestä siltarakenteesta: kahdesta kiinteästä betonisesta palkkisillasta ja niiden keskelle sijoittuvasta avattavasta läppäsillasta. Työsillan rakentaminen ja sillan perustustyöt alkoivat vuoden 2021 keväällä. Odotettua heikompi peruskallio haastoi niin kokeneet sillanrakentajat kuin erikoispohjarakentajat.

– Perustustyöt, pohjarakentaminen sekä isojen kasuunien rakentaminen olivat sillan vaativimpia työvaiheita. Ensimmäisen yli puolen vuoden ajan rakensimme pelkästään veden alla. Toimivin ratkaisu perustuksiin olivat teräsputkipaalut, joita porattiin kaikkiaan 52 kappaletta, pitkät kallioankkurit sekä kallion vahvistaminen injektoimalla, Haaramäki valottaa.

Työt jatkuivat perinteisillä siltarakentamisen vaiheilla, kuten muottien rakentamisella ja betonikannen valuilla. Betonikannen valmistumisen jälkeen asennettiin tämän vuoden helmikuussa 76 tonnia painava ja 22 metriä pitkä teräsläppä onnistuneesti paikalleen. Työt jatkuivat hydrauliikan ja sähköautomaation toteuttamisella sekä kohteen viimeistelyllä. 

Läppäsillan hyötyleveys ja alituskorkeus kasvoivat 

Uudenkarhea läppäsilta kulkee Lillholmenin saaren kautta Kirkkoselän poikki. Veneilijöitä liikkuu alueella paljon ja Suomen vilkkaimmin avattu vanhan sillan läppä saattoi nousta ja laskea veneilykauden aikana jopa 3 300 kertaa.

Kun uuden sillan myötä alituskorkeus läpän kohdalla nousi 1,7 metristä kuuteen metriin, helpottuu veneily suositulla väylällä. Lisäksi sillan turvallisuutta ja käytettävyyttä lisäävä hyötyleveys kasvoi 5,6 metristä yhdeksään metriin.

– Paitsi että sillan avaamiset vähenevät merkittävästi, myös sillan käyttäminen on varmempaa ja turvallisempaa. Uuden sillan myötä poistui läpän itsepalvelukäyttö ja avaus tapahtuu kamerayhteyksien avulla hallitusti valvomosta, Haaramäki kuvailee.

Käytöstä poistettujen materiaalien uusi elämä 

Lillholmenin siltaurakan materiaalinhallintaa parannettiin hyödyntämällä purkutyössä syntyviä materiaalivirtoja: vanhan sillan pengertieosuuden käyttökelpoiset materiaalit sekä vanhan sillan rakenteista, kuten maatuista ja anturoista jalostettu betonimurske käytettiin uudella sillalla muun muassa tien- ja päätypenkereiden rakentamisessa.

– Rakennustöissä hyödynsimme myös vanhaa ponttonisiltaa, joka jatkaa työtään jo seuraavalla siltatyömaallamme. Kun saamme Paraisten saaristosillat, Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen sillat, rakennettua, ponttoni jää paikkakunnalle palvelemaan satama-asiakkaita, iloitsee Haaramäki.

Siltaurakan yhteydessä Kreate rakensi sillan molempia maatukia kiertävät polut, jotka ovat myös kalastajien käytössä, sillä uudelta sillalta kalastaminen on kielletty. Polun ympäristöä koristavat viereisen kalkkikaivoksen toiminnasta sivutuotteena syntyneet kivet, jotka näin pääsivät hyötykäyttöön kaunistamaan maisemaa. Sillan uusimisen yhteydessä rakennettiin Lillholmenin saaren eteläpuolelle myös veden virtausolosuhteita parantava virtausaukko.

– Pyrimme jokaisessa kohteessamme hyödyntämään mahdollisimman paljon kiertotaloutta ja huomioimaan rakennettavaa ympäristöä. On aina hienoa, kun pystymme näin monipuolisesti toteuttamaan kiertotaloutta, Haaramäki kertoo. 

Työt käynnissä jo seuraavalla siltatyömaalla 

Testaus- ja koekäyttöjen jälkeen Lillholmenin läppäsilta otettiin yleisen vesiliikenteen käyttöön kesäkuun alussa. Tieliikenteelle uusi silta avattiin elokuun loppupuolella, jonka jälkeen olivat vuorossa viimeistelytyöt ja nostosylintereiden laakereiden vaihtaminen.

– On erityinen hetki saada onnistunut urakka päätökseen yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa ja luovuttaa työn tulos sovitussa aikataulussa tilaajalle. Hanke oli meille kaikille ainutlaatuinen kokemus, sanoo Haaramäki, joka pysyy myös tulevat vuodet Paraisilla rakentamassa teknisesti vaativia Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltoja Saaristotien varrella.

Lillholmenin siltaurakka lyhyesti

• Siltakokonaisuus: kaksi kiinteää 4-jänteistä betonista jatkuvaa palkkisiltaa (yhteensä 254 metriä), joiden keskellä 25 metrin jänteessä oleva, avattava vastapainoton hydraulitoiminen läppäsilta
  
  
• Läppä: 76 tonnia painava, 22 metriä pitkä ja lähes 10 metriä leveä teräsläppä
  
  
• Perustukset: 52 porapaalua, yhteensä 1 616 metriä, pisin paalu 46 metriä ja ankkuroituja porapaaluja 24 kpl
  
  
• Kivifaktaa: teollisuuden sivutuotteena syntyneitä kiviä käytettiin maisemoinnissa noin 550 tonnia
  
  
• Aikataulu: rakentaminen helmikuu 2021–lokakuu 2022, yleisen vesiliikenteen käyttöön 1.6.2022, tieliikenteelle 25.8.2022

Video läppäsillan rakentamisesta: https://youtu.be/XNoN3m8hKAc