Lohen alhainen sukukypsyysikä ja parempi aerobinen suorituskyky yhteydessä toisiinsa jo poikasvaiheessa

Lohenpoikaset syntyvät joessa, vaeltavat merelle kasvualueilleen ja palaavat syntymäjokeensa kutemaan. Varhain sukukypsyyden saavuttavat lohet palaavat jo yhden merellä vietetyn vuoden jälkeen, mutta hitaammin kehittyvillä yksilöillä voi kulua merellä kaksi tai useampiakin vuosia.
Lohen perimästä on löydetty geenialueita, jotka säätelevät voimakkaasti merellä vietettyjen vuosien määrää. Helsingin yliopiston tutkijat, akatemiatutkija Tutku Aykanatin johdolla, kasvattivat suuren määrän lohenpoikasia, jotka erosivat toisistaan kahden tällaisen geenialueen perusteella.
Tutkijat mittasivat lohenpoikasten perusaineenvaihduntaa ja aerobista suorituskykyä ennen niiden sukukypsyysprosessin alkua. Varhaisen sukukypsyyden geenimuotoja kantavilla lohilla osoittautui olevan parempi aerobinen suorituskyky kuin niillä, joiden geenimuodot liittyvät sukukypsyyden saavuttamiseen myöhään. Aerobisella suorituskyvyllä tarkoitetaan aineenvaihdunnan kapasiteettia tuottaa energiaa aerobisella soluhengityksellä esimerkiksi lihasten käyttöön.
– Suurempi aerobinen suorituskyky voi edistää aikaista sukukypsymistä, sillä kasvu, ravinnon hankinta ja lisääntyminen vaativat aerobisen aineenvaihdunnan tuottamaa energiaa, kommentoi tutkijatohtori Jenni Prokkola Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Sukukypsyysiän ja suorituskyvyn geneettinen yhteys ei riippunut lohien saaman ravinnon määrästä, mikä viittaa siihen, että tulos voi olla yleistettävissä sekä luonnon lohikantoihin että kalanviljelyolosuhteisiin.
– Useamman vuoden merellä viettäneet, myöhemmin sukukypsiksi tulevat lohet ovat kudulle palatessaan huomattavasti suurempia ja tuottavat suuremman määrän jälkeläisiä kuin yhden merivuoden jälkeen kutevat lohet. Nyt olisi tärkeää selvittää, ovatko tällaiset lohet herkempiä ilmaston lämpenemiselle niiden heikomman aerobisen suorituskyvyn vuoksi. Korkeampi veden lämpötila kiihdyttää kalojen energiantarvetta, mutta aerobisen suorituskyvyn rajallisuus tekee korkeisiin lämpötiloihin sopeutumisesta haasteellista. Aerobinen suorituskyky voi olla yhä tärkeämpi tekijä lohelle lämpenevissä elinympäristöissä, Prokkola toteaa.
Sukukypsyysikään vaikuttavien geneettisten ja fysiologisten tekijöiden tutkiminen on tärkeää lohikannoissa tapahtuvien muutosten ymmärtämiseksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jenni Prokkola +358 40 747 8387, jenni.prokkola@helsinki
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, puh. 0294158461, Helsingin yliopiston viestintä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme