Helsingin yliopisto

Lohen alhainen sukukypsyysikä ja parempi aerobinen suorituskyky yhteydessä toisiinsa jo poikasvaiheessa

Jaa

Lohen varhaisella sukukypsyydellä ja hyvällä aerobisella suorituskyvyllä on perinnöllinen yhteys, joka ilmenee jo lohenpoikasilla, selviää Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa.

Kuva: Mikko Kytökorpi
Kuva: Mikko Kytökorpi

Lohenpoikaset syntyvät joessa, vaeltavat merelle kasvualueilleen ja palaavat syntymäjokeensa kutemaan. Varhain sukukypsyyden saavuttavat lohet palaavat jo yhden merellä vietetyn vuoden jälkeen, mutta hitaammin kehittyvillä yksilöillä voi kulua merellä kaksi tai useampiakin vuosia.

Lohen perimästä on löydetty geenialueita, jotka säätelevät voimakkaasti merellä vietettyjen vuosien määrää. Helsingin yliopiston tutkijat, akatemiatutkija Tutku Aykanatin johdolla, kasvattivat suuren määrän lohenpoikasia, jotka erosivat toisistaan kahden tällaisen geenialueen perusteella.

Tutkijat mittasivat lohenpoikasten perusaineenvaihduntaa ja aerobista suorituskykyä ennen niiden sukukypsyysprosessin alkua. Varhaisen sukukypsyyden geenimuotoja kantavilla lohilla osoittautui olevan parempi aerobinen suorituskyky kuin niillä, joiden geenimuodot liittyvät sukukypsyyden saavuttamiseen myöhään. Aerobisella suorituskyvyllä tarkoitetaan aineenvaihdunnan kapasiteettia tuottaa energiaa aerobisella soluhengityksellä esimerkiksi lihasten käyttöön.

– Suurempi aerobinen suorituskyky voi edistää aikaista sukukypsymistä, sillä kasvu, ravinnon hankinta ja lisääntyminen vaativat aerobisen aineenvaihdunnan tuottamaa energiaa, kommentoi tutkijatohtori Jenni Prokkola Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Sukukypsyysiän ja suorituskyvyn geneettinen yhteys ei riippunut lohien saaman ravinnon määrästä, mikä viittaa siihen, että tulos voi olla yleistettävissä sekä luonnon lohikantoihin että kalanviljelyolosuhteisiin.

– Useamman vuoden merellä viettäneet, myöhemmin sukukypsiksi tulevat lohet ovat kudulle palatessaan huomattavasti suurempia ja tuottavat suuremman määrän jälkeläisiä kuin yhden merivuoden jälkeen kutevat lohet. Nyt olisi tärkeää selvittää, ovatko tällaiset lohet herkempiä ilmaston lämpenemiselle niiden heikomman aerobisen suorituskyvyn vuoksi. Korkeampi veden lämpötila kiihdyttää kalojen energiantarvetta, mutta aerobisen suorituskyvyn rajallisuus tekee korkeisiin lämpötiloihin sopeutumisesta haasteellista. Aerobinen suorituskyky voi olla yhä tärkeämpi tekijä lohelle lämpenevissä elinympäristöissä, Prokkola toteaa.

Sukukypsyysikään vaikuttavien geneettisten ja fysiologisten tekijöiden tutkiminen on tärkeää lohikannoissa tapahtuvien muutosten ymmärtämiseksi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jenni Prokkola +358 40 747 8387, jenni.prokkola@helsinki

Kuvat

Kuva: Mikko Kytökorpi
Kuva: Mikko Kytökorpi
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tiedottaja Eeva Karmitsa, puh. 0294158461, Helsingin yliopiston viestintä. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Linnunradan musta aukko on pystytty kuvaamaan – Heino Falcke luennoi Helsingin yliopistossa16.5.2022 08:30:00 EEST | Tiedote

Professori Falcke kertoo Event Horizon -teleskoopin viimeisimmistä tuloksista, ja mustan aukon uusien kuvien tieteellisistä vaikutuksista. Exactumissa 30.5. klo 17 järjestettävän tapahtuman juontaa Helsingin yliopiston kosmologi Syksy Räsänen ja mukana keskustelemassa on myös fysiikan yliopistonlehtori Esko Keski-Vakkuri sekä erikoistutkija Kaj Wiik Turun yliopistosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme