Lohen alhainen sukukypsyysikä ja parempi aerobinen suorituskyky yhteydessä toisiinsa jo poikasvaiheessa
Lohenpoikaset syntyvät joessa, vaeltavat merelle kasvualueilleen ja palaavat syntymäjokeensa kutemaan. Varhain sukukypsyyden saavuttavat lohet palaavat jo yhden merellä vietetyn vuoden jälkeen, mutta hitaammin kehittyvillä yksilöillä voi kulua merellä kaksi tai useampiakin vuosia.
Lohen perimästä on löydetty geenialueita, jotka säätelevät voimakkaasti merellä vietettyjen vuosien määrää. Helsingin yliopiston tutkijat, akatemiatutkija Tutku Aykanatin johdolla, kasvattivat suuren määrän lohenpoikasia, jotka erosivat toisistaan kahden tällaisen geenialueen perusteella.
Tutkijat mittasivat lohenpoikasten perusaineenvaihduntaa ja aerobista suorituskykyä ennen niiden sukukypsyysprosessin alkua. Varhaisen sukukypsyyden geenimuotoja kantavilla lohilla osoittautui olevan parempi aerobinen suorituskyky kuin niillä, joiden geenimuodot liittyvät sukukypsyyden saavuttamiseen myöhään. Aerobisella suorituskyvyllä tarkoitetaan aineenvaihdunnan kapasiteettia tuottaa energiaa aerobisella soluhengityksellä esimerkiksi lihasten käyttöön.
– Suurempi aerobinen suorituskyky voi edistää aikaista sukukypsymistä, sillä kasvu, ravinnon hankinta ja lisääntyminen vaativat aerobisen aineenvaihdunnan tuottamaa energiaa, kommentoi tutkijatohtori Jenni Prokkola Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Sukukypsyysiän ja suorituskyvyn geneettinen yhteys ei riippunut lohien saaman ravinnon määrästä, mikä viittaa siihen, että tulos voi olla yleistettävissä sekä luonnon lohikantoihin että kalanviljelyolosuhteisiin.
– Useamman vuoden merellä viettäneet, myöhemmin sukukypsiksi tulevat lohet ovat kudulle palatessaan huomattavasti suurempia ja tuottavat suuremman määrän jälkeläisiä kuin yhden merivuoden jälkeen kutevat lohet. Nyt olisi tärkeää selvittää, ovatko tällaiset lohet herkempiä ilmaston lämpenemiselle niiden heikomman aerobisen suorituskyvyn vuoksi. Korkeampi veden lämpötila kiihdyttää kalojen energiantarvetta, mutta aerobisen suorituskyvyn rajallisuus tekee korkeisiin lämpötiloihin sopeutumisesta haasteellista. Aerobinen suorituskyky voi olla yhä tärkeämpi tekijä lohelle lämpenevissä elinympäristöissä, Prokkola toteaa.
Sukukypsyysikään vaikuttavien geneettisten ja fysiologisten tekijöiden tutkiminen on tärkeää lohikannoissa tapahtuvien muutosten ymmärtämiseksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jenni Prokkola +358 40 747 8387, jenni.prokkola@helsinki
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, puh. 0294158461, Helsingin yliopiston viestintä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme