Lohkoketju tuo uusia mahdollisuuksia ydinmateriaalivalvontaan

Säteilyturvakeskus (STUK), Henry L. Stimson Center ja University of New South Wales -yliopisto ovat esitelleet tänään Helsingissä lohkoketjuteknologian mahdollisuuksia ydinmateriaalikirjanpidolle ja -valvonnalle. Pilottivaiheessa olevalla ”SLAFKA” -järjestelmällä on tarkoitus tutkia, voidaanko lohkoketjun avulla ratkaista ydinmateriaalikirjanpidon tietojen pitkäaikaiseen säilyttämiseen ja käsittelyyn liittyviä ongelmia.

Ydinsulkusopimuksen (NPT) mukaisesti kansainvälinen atomienenergiajärjestö IAEA valvoo, että valtioilla ei ole ilmoittamattomia ydinmateriaaleja ja että ydinmateriaalit pysyvät rauhanomaisessa käytössä. Tämä varmistetaan tarkastuksilla ja ydinmateriaalikirjanpidolla, joka perustuu mittauksin todettuihin tietoihin esimerkiksi ydinvoimalaitoksissa sijaitsevien ydinaineiden määrästä ja laadusta. Kansalliset viranomaiset, Suomessa STUK, ja toiminnanharjoittajat toimittavat vaaditut raportit ydinmateriaalien käytöstä IAEA:lle ja Euroopan komissiolle.

”Nykymallissa ydinmateriaalikirjanpito perustuu sähköisiin dokumentteihin, joihin liittyvät kaikille tutut ongelmat: versionhallinta, tietojen virheettömyys ja tietoturva vaativat erityistä huomiota. Lohkoketjutekniikan avulla rekisteritiedot voisivat olla virheettömästi ja muuttumattomana eri viranomaisten käytettävissä. Samalla kansainvälisen ydinmateriaalivalvonnan prosessit tehostuisivat”, kertoo Säteilyturvakeskuksen kansainvälisen yhteistyön päällikkö Elina Martikka.

Ydinjätteiden loppusijoitus tuo uusia haasteita

Suomi on erityisen mielenkiintoinen pilottialue lohkoketjuun perustuvalle ydinmateriaalikirjanpidolle, sillä Posiva rakentaa Eurajoelle maailman ensimmäistä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta.

”Kun käytetty ydinpolttoaine lasketaan peruskallioon liki puolenkilometrin syvyyteen ja tunnelit suljetaan, ei materiaalin fyysinen varmentaminen ole enää mahdollista. Tämä korostaa ydinmateriaalikirjanpidon eheyden ja säilyvyyden merkitystä, mihin lohkoketjutekniikalla on nyt tarkoitus vastata”, Martikka toteaa.

Korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoittaminen kallioperään on niin Suomessa kuin kansainvälisesti arvioitu turvallisimmaksi tavaksi huolehtia ydinvoimalaitosten käytetystä polttoaineesta. Suomalaiseen ydinjätehuollon osaamiseen kohdistuu runsaasti kansainvälistä kiinnostusta, sillä useimmissa ydinenergiaa hyödyntävissä maissa jätekysymys on edelleen ratkaisematta.

SLAFKA

• Säteilyturvakeskuksen, Henry L. Stimson Center ja University of New South Wales -yliopiston hanke.
• Tavoitteena kehittää lohkoketjuun perustuva järjestelmä ydinmateriaalikirjanpitoon.
• SLAFKA perustuu IBM:n kehittämään ja Linux Foundationin ylläpitämään Hyperledger Fabric DLT-alustaan (Distributed Ledger Technology), joka on yrityskäyttöön suunniteltu alusta, jolla luodaan käyttäjärajattuja järjestelmiä.
• Ydinsulkusopimus, Non-Proliferation Treaty (NPT), on tänä vuonna ollut voimassa 50 vuotta.