Löytyikö nyt Odderon?
Kansainvälinen fyysikkoryhmä on tehnyt havaintoja, jotka viittaavat kvasihiukkasen olemassaoloon. Myös teoreettiset laskelmat tukevat Cernissä tehtyjä protonitörmäytyskokeita.

Maailmankaikkeuden synnystä ja rakenteesta etsitään uutta tietoa koko ajan. Nyt kansainvälinen tutkijaryhmä kertoo tehneensä havaintoja eräänlaisista kvasihiukkasista, hiukkasista, jotka välittyvät alkeishiukkasten välissä, kun niitä törmäytetään toisiinsa.
Uusi havainto syntyi, kun tutkijat havaitsivat protoniparien törmäyksistä ulostulevia protoneita hyvin pienillä sirontakulmilla.
- Törmäytyksiä on tehty hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa Cernissä, Sveitsissä. Käytimme maailman voimakkainta protonien hiukkastörmäytintä, LHC:tä, hyvin erityisellä tavalla, jotta pienen sirontakulman mittaukset olisivat mahdollisia, kertoo alkeishiukkasfysiikan professori Kenneth Österberg Helsingin yliopistosta.
Österberg koordinoi fysiikan analyysejä Cernin TOTEM-kokeessa, joka julkaisi uuden havainnon vastikään.
Tutkijat onnistuivat kasvattamaan protonien mittaustarkkuutta
- Onnistuimme kasvattamaan protonien mittaustarkkuutta vahvan vuorovaikutuksen ja sähkömagneettisen vuorovaikutuksen rajapinnalla ja tekemään toistaiseksi tarkimman mittauksen niin sanotusta rho-parametristä suurimmalla käytössä olevalla törmäysenergialla, professori Österberg sanoo.
Rho-parametri auttaa ymmärtämään, miten vahvan vuorovaikutuksen alla protonin vuorovaikutus toisten protonien kanssa eroaa sen vuorovaikutuksesta protonien antihiukkasten, antiprotonien, kanssa.
Mitattu rho-parametri arvo kahden protonin kokonaistörmäystodennäköisyyden kanssa antaa viitteitä siitä, että tällainen kolmesta gluonista muodostuva tila välittyisi hiukkastörmäyksissä; tutkijat kutsuvat sitä Odderoniksi. Tätä tulkintaa tukevat kahden teoreettisen hiukkasfyysikkoryhmän tekemät laskelmat, jotka julkaistiin muutaman päivän sisällä kokeellisen tuloksen julkistamisesta.
Gluonit ovat vahvan voiman välittäjähiukkasia ja pitävät atomiytimen koossa. Gluonit eivät esiinny vapaina hiukkasina, vaan ne ovat sidottuja hadroniksi kutsuttuihin hiukkasiin, esimerkiksi protoniin, tai niitä esiintyy monta yhdessä.
Löytyikin Odderon Pomeronin lisäksi
Vaikka hiukkasfysiikan standardimallin vahvan vuorovaikutuksen teoria ennustaa Odderonin, niin selkeitä viitteitä sen olemassaolosta ei ole havaittu 30 vuoden etsinnöistä huolimatta. Normaalisti protonien törmäysten yhteydessä välittyy ennestään tuttu kahden gluonin tila, Pomeron, eikä harvinaisempi kolmen gluonin tila.
- Löytö sopii hyvin hiukkasfysiikan standardimallin puitteisiin, eikä ole ristiriidassa sen kanssa. Standardimalli voi yhä hyvin, ja kaikki muutkin LHC-törmäyttimellä tehdyt kokeet ovat tukeneet sitä, sanoo Österberg.
Protonien törmäytykset tehtiin 27 kilometriä pitkässä maanalaisessa LHC-tunnelissa Cernissä.
Suomen osuutta TOTEM-kokeessa koordinoi Fysiikan tutkimuslaitos, joka on Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteen tiedekunnan alainen kansallinen erillislaitos. Fysiikan tutkimuslaitoksen jäsenyliopistoja ovat Helsingin yliopiston lisäksi sekä Aalto ja Jyväskylän yliopistot että Tampereen ja Lappeenrannan teknilliset yliopistot.
Kuva:
TOTEM-kokeen mittauslaitteisto LHC-hiukkastörmäyttimen tunnelissa Cernissä, Genevessä.
Lisätiedot:
Alkeishiukkasfysiikan professori Kenneth Österberg, Helsingin yliopisto, 050 522 5166, kenneth.osterberg@helsinki.fi
Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen-Tenhu, @MinnaMeriTenhu, 050 415 0316
Yhteyshenkilöt
Minna Meriläinen-Tenhuviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 415 0316minna.merilainen@helsinki.fihttp://blogs.helsinki.fi/mmerilai/Kuvat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Edistynyt kuvantamistekniikka taltioi äidiltä perittyjen geenien luentaa8.3.2021 14:39:35 EET | Tiedote
Suomalaisten, ruotsalaisten sekä britti- ja yhdysvaltalaistutkijoiden välinen tutkimusyhteistyö on onnistunut kuvaamaan, kuinka ribosomit lukevat äidiltä perittyjen mitokondriogeenien ilmentämän lähetti-RNA:n sisältöä. Ryhmä löysi kryoelektronimikroskopian uusimpia sovelluksia hyödyntämällä uuden mekanismin, jolla mitokondrioiden ribosomit valmistavat ja kuljettavat proteiineja ennenaikaisten laskostumisvirheiden välttämiseksi. Häiriöt proteiinien laskostumisessa voivat aiheuttaa vakavia sairauksia ihmisissä.
Syksyn etäopetuskäytänteissä eroja, vuorovaikutus opettajan kanssa vähensi oppilaiden stressiä8.3.2021 13:47:54 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistyöhankkeessa on selvitetty koronan aiheuttamien poikkeusolojen vaikutuksia koulunkäyntiin, opetukseen ja hyvinvointiin.
Yleistyvä monipaikkainen asuminen on huomioitava, kun suunnitellaan kriisinhallintaa8.3.2021 12:24:41 EET | Tiedote
Suomessa ihmisiä käskettiin pysymään kotona, mutta moni lähti kakkosasunnolle. Tutkijat osoittavat puhelindatan perusteella, kuinka liikkumissuosituksia noudatettiin keväällä 2020.
Tarkkaamattomuus ja yksin ajaminen lisäävät lasten kanssa autoilevien kuljettajien kolaririskiä8.3.2021 09:00:38 EET | Tiedote
Merkittävä osa lasten tapaturmaisista kuolemista maailmanlaajuisesti tapahtuu heidän matkustaessaan autossa. Helsingin yliopistosta väittelevä Ida Maasalo selvittää tutkimuksessaan näiden kolareiden taustatekijöitä.
Norjalainen Nils Klim -palkinto apulaisprofessori Daria Gritsenkolle6.3.2021 08:00:00 EET | Tiedote
“Norjalaisten Nobel”, noin 600 000 euron arvoinen Holberg-palkinto myönnettiin perjantaina Martha Nussbaumille. Helsingin yliopiston Daria Gritsenko palkittiin samassa tilaisuudessa nuoren tutkijan Nils Klim -palkinnolla.
Kauneus on katsojan aivoissa – tekoäly lukee aivotoimintaa ja luo yksilöllisesti viehättäviä kuvia5.3.2021 08:05:00 EET | Tiedote
Tutkijat saivat tekoälyohjelman ymmärtämään, millaisia kasvoja eri ihmiset pitävät viehättävinä. Kone pystyi myös luomaan uusia, eri yksilöiden viehättävinä pitämiä kasvokuvia. Tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi mieltymysten ja päätöksenteon mallintamisessa ja piiloasenteiden tunnistamisessa.
Lähihistoria näkyy geeniperimässämme – väestön geneettisen taustan muuttuminen Suomen eri alueilla selvitetty jopa vuositasolla4.3.2021 21:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston uudessa tutkimuksessa on onnistuttu arvioimaan ennennäkemättömän tarkasti yli 18 000 suomalaisen geneettistä sukutaustaa. Tulosten avulla pystyttiin seuraamaan 1900-luvun tapahtumien jälkiä geeneissämme ja arvioimaan muuttoliikkeiden vaikutusta väestön sekoittumiseen. Esimerkiksi siirtokarjalaisten muuttamista eri puolille Suomea pystyttiin seuraamaan jopa vuosittaisella tarkkuudella tarkastelemalla karjalaisen perimän osuutta kunkin alueen vastasyntyneissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme