Lunta ja jäätä odotellessa: raakunpoikasten on selvittävä ensimmäisestä talvestaan jokivedessä

Poikaset suoriutuivat kesästä hyvin, sanoo professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta.

Kesän aikana ne kasvoivat 2 millimetrin mitasta 4-5 millimetrin kokoisiksi. Pienet simpukat oleilevat kerrostalo-oloissa suojaavissa reikälevyissä lähellä joen pohjaa. Kesän aikana tutkijat kävivät puhdistamassa säännöllisesti reikälevyjä. Vesien liettyminen ja veden virtailun estyminen pohjasorassa heikentävät raakun elinoloja.

Ennuste poikasille on hyvä talvesta selviämisen suhteen. Uhkana voi olla kuitenkin niin sanottu hyydejää.

”Aikaisemmissa kokeiluissa Keski-Euroopassa ovat poikaset pärjänneet, joten uskomme, että ne pärjäävät täälläkin. Mutta meillä talvi on pidempi, on jäätä ja voi muodostua hyydejäätä, kun kovalla pakkasella vesi alijäähtyy ja alkaa jäätyä pohjasta. Silloin poikasten ”koti” voi jäätyä. Pahimmassa tapauksessa hyydepato vie purkautuessaan kaiken mennessään”, kertoo Taskinen.

Aikuiset raakut varautuvat tähän kaivautumalla talveksi syvälle pohjasoran sisään, mutta tutkimushankkeessa raakkujen poikaskodit ovat pohjan pinnan tasossa.

”Poikasille paras tapa varautua talveen on kasvaa mahdollisimman isoksi ennen talvea. Siten ne saavat kerättyä vararavintoa pitkän talven varalle. Talvisaikaan, varsinkin jääkannen alla ei kasviplanktontuotantoa juurikaan ole, jolloin syötävät ovat vähissä”, Taskinen sanoo.

Raakunpoikasten tilanteen tutkijat tarkistavat seuraavan kerran keväällä 2021.

Raakkututkimus on osa Metsähallituksen koordinoimaa suurta sisävesien suojeluprojektia Freshabit LIFE IP – hanketta. Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla seurataan, miten luontoon palautetut poikaset kehittyvät verrattuna laitosoloissa kasvaviin poikasiin. Uhanalaisten raakkujen palauttamisesta kotijokiin kerroimme kesäkuussa 2020.

Lisätietoja:
Professori Jouni Taskinen, jouni.k.taskinen@jyu.fi, puh. 358 40 355 8094

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi