Lunta ja jäätä odotellessa: raakunpoikasten on selvittävä ensimmäisestä talvestaan jokivedessä
Millainen talvi tästä tulee? Sitä voisivat pohtia myös harvinaiset raakunpoikaset, jotka syntyivät Konneveden tutkimusaseman altaissa syksyllä 2018. Harvinaiset, ”koeputkioloissa” syntyneet poikaset ovat mukana yhtä harvinaisessa tutkimuskokeilussa. Ne palautettiin kasvamaan suojaavissa reikälevyissä kotivesiin Mustionjoelle ja Ähtävänjoelle kesällä 2020. Tutkijat odottavat nyt, miten uhanalaiseksi käyneet jokihelmisimpukan poikaset selviävät ensimmäisestä talvestaan luonnossa.
Poikaset suoriutuivat kesästä hyvin, sanoo professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta.
Kesän aikana ne kasvoivat 2 millimetrin mitasta 4-5 millimetrin kokoisiksi. Pienet simpukat oleilevat kerrostalo-oloissa suojaavissa reikälevyissä lähellä joen pohjaa. Kesän aikana tutkijat kävivät puhdistamassa säännöllisesti reikälevyjä. Vesien liettyminen ja veden virtailun estyminen pohjasorassa heikentävät raakun elinoloja.
Ennuste poikasille on hyvä talvesta selviämisen suhteen. Uhkana voi olla kuitenkin niin sanottu hyydejää.
”Aikaisemmissa kokeiluissa Keski-Euroopassa ovat poikaset pärjänneet, joten uskomme, että ne pärjäävät täälläkin. Mutta meillä talvi on pidempi, on jäätä ja voi muodostua hyydejäätä, kun kovalla pakkasella vesi alijäähtyy ja alkaa jäätyä pohjasta. Silloin poikasten ”koti” voi jäätyä. Pahimmassa tapauksessa hyydepato vie purkautuessaan kaiken mennessään”, kertoo Taskinen.
Aikuiset raakut varautuvat tähän kaivautumalla talveksi syvälle pohjasoran sisään, mutta tutkimushankkeessa raakkujen poikaskodit ovat pohjan pinnan tasossa.
”Poikasille paras tapa varautua talveen on kasvaa mahdollisimman isoksi ennen talvea. Siten ne saavat kerättyä vararavintoa pitkän talven varalle. Talvisaikaan, varsinkin jääkannen alla ei kasviplanktontuotantoa juurikaan ole, jolloin syötävät ovat vähissä”, Taskinen sanoo.
Raakunpoikasten tilanteen tutkijat tarkistavat seuraavan kerran keväällä 2021.
Raakkututkimus on osa Metsähallituksen koordinoimaa suurta sisävesien suojeluprojektia Freshabit LIFE IP – hanketta. Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla seurataan, miten luontoon palautetut poikaset kehittyvät verrattuna laitosoloissa kasvaviin poikasiin. Uhanalaisten raakkujen palauttamisesta kotijokiin kerroimme kesäkuussa 2020.
Lisätietoja:
Professori Jouni Taskinen, jouni.k.taskinen@jyu.fi, puh. 358 40 355 8094
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja HeikkinenViestinnän asiantuntija
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös 12.12.2020 Tarkempaa ihosyövän tunnistamista hyperspektrikameran avulla3.12.2020 14:15:11 EET | Tiedote
Leevi Annalan väitös käsittelee hyperspektrikuvien analysointia konvoluutioneuroverkkoa ja stokastista simulointia käyttäen. Kyseisillä menetelmillä voidaan tutkia muun muassa ihosyöpää.
Lea Pulkkisen väitöskirjapalkinto Noora Heiskaselle3.12.2020 11:00:00 EET | Tiedote
Haukkalan säätiö on myöntänyt perinteisen Lea Pulkkisen palkinnon ansiokkaalle lasten ja nuorten hyvinvointia edistävää elämän laatua ja palveluita käsittelevälle tuoreelle väitöskirjalle.
Väitös 12.12. Liikkuva opiskelu lisää kiinnostusta luonnontieteiden opiskeluun2.12.2020 10:27:21 EET | Tiedote
Hannu Moilanen osoitti väitöstutkimuksessaan, että kehon liikettä ja mittaamista hyödyntävillä työtavoilla voidaan lisätä yläkoulu- ja lukioikäisten nuorten kiinnostusta fysiikan opiskeluun.
Valtakunnallinen yliopistokeskusseminaari Kokkolasta2.12.2020 10:19:26 EET | Tiedote
Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksella on ollut tänä vuonna kuuden yliopistokeskuksen koordinaatiovastuu.
Tyttöjen kilpaurheiluharrastus tuo etuja terveyteen keski-iässä2.12.2020 07:30:00 EET | Tiedote
Nuoruudessaan kilpaurheilleet naiset ovat keski-iässä paremmassa kunnossa kuin ne naiset, jotka eivät harrastaneet kilpaurheilua, selviää tuoreesta Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta. Suurempi kehon rasvaton paino ja luuntiheys sekä parempi fyysinen kunto keski-iässä olivat yhteydessä 13–16-vuotiaana harrastettuun kilpaurheiluun. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi luuntiheyden olevan pienempi, jos naisen kuukautiset ovat alkaneet vasta 14-vuotiaana tai sen jälkeen.
”Raskasta, mutta opettavaa” – Etäkoulun arki vei kouluhenkilökunnan voimavaroja1.12.2020 14:20:00 EET | Tiedote
Valtaosa koulujen opetuksesta ja oppilaille suunnatusta tuesta jouduttiin siirtämään verkkoon keväällä 2020. Tutkimuksen mukaan koulujen henkilökunta koki tilanteen kuormittavana ja oppilaiden hyvinvointi ja oppiminen huolettivat. Etäkoulussa nähtiin kuitenkin myös myönteisiä puolia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme