Jyväskylän yliopisto

Lunta ja jäätä odotellessa: raakunpoikasten on selvittävä ensimmäisestä talvestaan jokivedessä

Jaa
Millainen talvi tästä tulee? Sitä voisivat pohtia myös harvinaiset raakunpoikaset, jotka syntyivät Konneveden tutkimusaseman altaissa syksyllä 2018. Harvinaiset, ”koeputkioloissa” syntyneet poikaset ovat mukana yhtä harvinaisessa tutkimuskokeilussa. Ne palautettiin kasvamaan suojaavissa reikälevyissä kotivesiin Mustionjoelle ja Ähtävänjoelle kesällä 2020. Tutkijat odottavat nyt, miten uhanalaiseksi käyneet jokihelmisimpukan poikaset selviävät ensimmäisestä talvestaan luonnossa.
Konneveden tutkimusaseman altaissa syntyneet raakunpoikaset palautettiin suojaavissa reikälevyissä jokivesiin kasvamaan. Kuva Mustionjoelta: Jari Ilmonen/Metsähallitus
Konneveden tutkimusaseman altaissa syntyneet raakunpoikaset palautettiin suojaavissa reikälevyissä jokivesiin kasvamaan. Kuva Mustionjoelta: Jari Ilmonen/Metsähallitus

Poikaset suoriutuivat kesästä hyvin, sanoo professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta.

Kesän aikana ne kasvoivat 2 millimetrin mitasta 4-5 millimetrin kokoisiksi. Pienet simpukat oleilevat kerrostalo-oloissa suojaavissa reikälevyissä lähellä joen pohjaa. Kesän aikana tutkijat kävivät puhdistamassa säännöllisesti reikälevyjä. Vesien liettyminen ja veden virtailun estyminen pohjasorassa heikentävät raakun elinoloja.

Ennuste poikasille on hyvä talvesta selviämisen suhteen. Uhkana voi olla kuitenkin niin sanottu hyydejää.

”Aikaisemmissa kokeiluissa Keski-Euroopassa ovat poikaset pärjänneet, joten uskomme, että ne pärjäävät täälläkin. Mutta meillä talvi on pidempi, on jäätä ja voi muodostua hyydejäätä, kun kovalla pakkasella vesi alijäähtyy ja alkaa jäätyä pohjasta. Silloin poikasten ”koti” voi jäätyä. Pahimmassa tapauksessa hyydepato vie purkautuessaan kaiken mennessään”, kertoo Taskinen.

Aikuiset raakut varautuvat tähän kaivautumalla talveksi syvälle pohjasoran sisään, mutta tutkimushankkeessa raakkujen poikaskodit ovat pohjan pinnan tasossa.

”Poikasille paras tapa varautua talveen on kasvaa mahdollisimman isoksi ennen talvea. Siten ne saavat kerättyä vararavintoa pitkän talven varalle. Talvisaikaan, varsinkin jääkannen alla ei kasviplanktontuotantoa juurikaan ole, jolloin syötävät ovat vähissä”, Taskinen sanoo.

Raakunpoikasten tilanteen tutkijat tarkistavat seuraavan kerran keväällä 2021.

Raakkututkimus on osa Metsähallituksen koordinoimaa suurta sisävesien suojeluprojektia Freshabit LIFE IP – hanketta. Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla seurataan, miten luontoon palautetut poikaset kehittyvät verrattuna laitosoloissa kasvaviin poikasiin. Uhanalaisten raakkujen palauttamisesta kotijokiin kerroimme kesäkuussa 2020.

Lisätietoja:
Professori Jouni Taskinen, jouni.k.taskinen@jyu.fi, puh. 358 40 355 8094

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tanja HeikkinenViestinnän asiantuntija

Kuvat

Konneveden tutkimusaseman altaissa syntyneet raakunpoikaset palautettiin suojaavissa reikälevyissä jokivesiin kasvamaan. Kuva Mustionjoelta: Jari Ilmonen/Metsähallitus
Konneveden tutkimusaseman altaissa syntyneet raakunpoikaset palautettiin suojaavissa reikälevyissä jokivesiin kasvamaan. Kuva Mustionjoelta: Jari Ilmonen/Metsähallitus
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Hyvät sosiaaliset suhteet metsästäjien kesken edistävät kestävää riistanhoitoa16.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote

Uusi tutkimus paljastaa, että metsästysryhmien sisäinen sosiaalinen dynamiikka vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka hyvin metsästyssuosituksia noudatetaan Suomessa. Laajaan kyselyaineistoon perustuvat tulokset paljastavat, että toimiva päätöksenteko, vahva luottamus ja hyvä yhteistyö ryhmän sisällä lisäävät merkittävästi suositusten mukaisia metsästyspäätöksiä.

Väitöstutkimus: kokonaisvaltainen addiktiokäsitys murtaa päihderiippuvuuden stigmaa15.12.2025 13:36:09 EET | Tiedote

YTM Piia Koivumäki tarkasteli väitöstutkimuksessaan addiktion ilmiötä Lauri Rauhalan filosofisen ihmiskäsityksen valossa. Käsitteellisessä tutkimuksessaan Koivumäki kehitti holistisen addiktiokäsityksen, jossa riippuvuus nähdään kehollisena ja koettuna sekä elämäntilanteissa ja elämänhistoriassa kehkeytyvänä kokonaisuutena. Tutkimus tarjoaa uuden näkökulman tarkastella päihderiippuvuutta.

Jyväskylän yliopisto ja Folkhälsan tiivistävät yhteistyötä ikääntymisen ja kansanterveyden tutkimuksessa15.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopisto ja Folkhälsan ovat solmineet määräaikaisen, kolmen vuoden sopimuksen, jonka tavoitteena on vahvistaa kansanterveyden ja ikääntymisen tutkimusta. Gerontologian ja kansanterveyden professori Mikaela von Bonsdorff on uusi Folkhälsanin tutkimuskeskuksen kansanterveystutkimuksen ohjelmajohtaja ja jatkaa professorin tehtävässään Jyväskylän yliopistossa. Yhteistyö vahvistaa tutkimuksen vaikuttavuutta Suomessa ja kansainvälisesti.

Jyväskylän yliopisto sai 500 000 euroa teollisuuden energiajärjestelmien kustannustehokkuuden ja päästöjen optimoinnin tutkimukseen12.12.2025 10:00:00 EET | Tiedote

Suomen Akatemia myönsi informaatioteknologian tiedekunnan professori Kaisa Miettisen monitavoiteoptimoinnin tutkimusryhmälle 500 000 euron rahoituksen Teollisuuden energiajärjestelmät osana kestävää ilmastoneutraalia yhteiskuntaa -hankkeeseen. Hanke tutkii prosessiteollisuuden energiajärjestelmiä. Tarkoituksena on järjestelmien energia- ja kustannustehokkuuden sekä päästöjen optimointi. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye