Luotettava diagnostiikka ja hypernopea hoitoketju – aivoinfarktipotilaiden hoito HUSissa on maailman huippua
Helsingin yliopistollisen sairaalan neurologiseen päivystykseen kiidätetään joka päivä keskimäärin kolme potilasta, joiden epäillään saaneen aivoinfarktin ja jotka mahdollisesti tarvitsevat pikaisesti liuotushoitoa tukoksen poistamiseksi. Sadasta aivoinfarktiepäilyn takia päivystykseen tuodusta potilaasta kuitenkin vain noin joka toisella on liuotushoitoa vaativa akuutti aivoinfarkti, ja muilla oireiden taustalla on jokin muu syy. Kiireestä huolimatta diagnosointi on siksi tehtävä huolellisesti.
HYKS:ssa on jo parikymmentä vuotta rakennettu maailman tehokkainta aivoinfarktin päivystyshoitoketjua.
– Jo seitsemän vuoden ajan meillä on pystytty tutkimaan potilas – aivokuvaus mukaan luettuna – ja tekemään liuotuspäätös keskimäärin alle 20 minuutissa siitä, kun potilas saapuu sairaalan ovesta sisään, kertoo neurologian professori, osastonylilääkäri Perttu Lindsberg.
Voiko äärimmilleen kiristetty aikataulu kuitenkin kostautua diagnosoinnin laadussa? Tämän selvittämiseksi Lindsberg kollegoineen käynnisti tutkimuksen, jonka tulokset vastikään julkaistiin arvostetussa Neurology-lehdessä. Tutkimukseen osallistui 1 015 potilasta, jotka vuosien 2013 – 2015 aikana oli tuotu Helsingin yliopistolliseen sairaalaan aivoinfarktiepäilyn vuoksi.
– Tulokset osoittivat, että sataa ambulanssin liuotusarviointiin tuomaa potilasta kohti laskennallisesti kaksi potilasta sai epätarkan diagnoosin takia aiheettomasti liuotushoidon tai jäi sitä vaille, Lindsberg kertoo.
Helpoimmin sairaalaantulovaiheen diagnoosissa erehdytään niin sanotuissa aivoinfarktia jäljittelevissä tautitiloissa, joissa oireiden taustalla on esimerkiksi epileptinen tai psyykkinen sairaustila, migreenikohtaus tai muu päänsärky tai puutuminen.
Virhediagnoosin arvioitiin vaikuttaneen jollain tavalla hoitoon 6,9 prosentilla liuotushoitoarviointiin tulleista potilaista. Osalla potilaista virhediagnoosi esimerkiksi viivästytti oikeanlaisen hoidon aloittamista. Tarkemmassa arviossa havaittiin kuitenkin, että ainoastaan kahdeksan potilaan (0,8 %) kohdalla tulovaiheen virhediagnoosi oli saattanut vaikuttaa ennusteeseen. Yksikään potilas ei kuollut virhediagnoosin seurauksena.
Suomalaistutkimus nostettiin esille myös Neurology-lehden pääkirjoituksessa, ja tutkimuksen tuloksia pidettiin vakuuttavina.
– Tulokset osoittavat, että vuosia kehittämämme aivoinfarktipotilaiden päivystyshoitoketju on sekä tehokas että turvallinen eikä hoidon laatu ole kärsinyt nopeuden kustannuksella, Lindsberg sanoo.
– Nyt meillä on myös käytössämme tärkeät vertailuluvut, joita voimme hyödyntää, kun päivystystoimintaa maassamme viritetään edelleen. Aivoinfarktin kaltaisissa vakavissa ja nopeasti vammauttavissa kansansairauksissa emme voi tinkiä piiruakaan saavutetuista laatukriteereistä, ei diagnostiikan eikä hoidon osalta. Toimintaa voidaan aina optimoida, mutta vain aikaisemman osaamisen päälle.
Lindsbergin mukaan yksi jatkokehittämisen alue on nopeiden magneettikuvausten aiempaa aktiivisempi hyödyntäminen diagnosoinnissa, kun kysymyksessä on epäselväksi jäävä vaikeaselkoinen tila tai aivoinfarkti, jossa oireiden alkamisajankohta on kyseenalainen.
Lisätietoja:
Professori Perttu Lindsberg, Helsingin yliopisto ja HUS, Neurokeskus
Sähköposti: perttu.lindsberg@hus.fi
Viite: Diagnosing cerebral ischemia with door-to-thrombolysis times below 20 minutes.
Saana Pihlasviita, MD, Olli S. Mattila, MD, Juhani Ritvonen, MD, Gerli Sibolt, MD, Sami Curtze, MD, PhD, Daniel Strbian, MD, PhD, MSc (Stroke Med), Heini Harve, MD, PhD, Mikko Pystynen, MD, Markku Kuisma, MD, PhD, Turgut Tatlisumak, MD, PhD, and Perttu J. Lindsberg, MD, PhD Neurology® 2018;0:e1-e11. doi:10.1212/WNL.0000000000005954
Editorial: Hyperacute stroke management is coming…one Mississippi, two Mississippi. Klaus Fassbender, MD, and Kevin N. Sheth, MD Neurology® 2018;0:1-2. doi:10.1212/WNL.0000000000005934
HUS: Päivystyksenä hoidettavat neurologiset oireet ja sairaudet
****************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Sadutuksesta saa apua traumaattisten tilanteiden käsittelyyn19.3.2024 09:16:36 EET | Tiedote
Elämme epävarmaa aikaa. Sotiin ja ilmastonmuutoksiin on hankala saada ratkaisuja, jos keskusteluyhteys ei toimi. Tarvitaan tilaisuuksia ja menetelmiä omien ajatusten ilmaisuun, toisen kuunteluun sekä dialogin synnyttämiseen. Siihen voi harjaantua jo lapsesta, mutta myös aikuinen voi oppia sadutuksesta.
Kutsu medialle: 100 lajia -haasteen maastoretki toimittajille Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa 25.3.202418.3.2024 07:15:00 EET | Kutsu
Tervetuloa urbaanille maastoretkelle Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan! Luonnontieteellisen keskusmuseon asiantuntijat kertovat kaikelle kansalle tarkoitetusta 100 lajia –haasteesta ja esittelevät alueelta löytyviä kasveja, sieniä ja jäkäliä.
70 prosenttia oli tyytyväisiä suomalaisen median koronauutisointiin, 20 prosenttia ei luottanut uutisiin14.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Pandemian kaltaisessa kriisitilanteessa ihmiset toivovat uutismedialta tasapuolisuutta ja huoliin vastaamista. Tuore tutkimus tuo esiin myös mediakentän hajautumisen ja monipuolistumisen vaikutuksia kriisiviestintään.
Työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeudet lisäsivät kuntatyöntekijöiden poissaoloja13.3.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet olivat yhteydessä sekä lyhyisiin että pitkiin sairauspoissaoloihin Helsingin kaupungin työntekijöillä.
Kuluttajien taloustaitojen merkitys korostuu haastavina aikoina11.3.2024 10:57:53 EET | Tiedote
Inflaatio ja sähkön hinnan muutokset haastavat kuluttajia. Koulujen talousopetuksella on keskeinen rooli arjen taloustaitojen vahvistajana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme