Maahanmuuttokeskustelua siivittävät keskinäinen kehu ja toisin ajattelevien mitätöinti
Syksyllä 2015 Suomeen ja Eurooppaan saapui aiempaan verrattuna poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Maahanmuutosta myös keskusteltiin vilkkaasti verkossa. Näitä keskusteluja tutkineen Emmi Lahden mukaan verkkokeskustelujen argumentointistrategioina käytetään esimerkiksi uhkakuvia, kaltevan tason argumenttia, kertomuksia, tilastoja ja auktoriteetteja.
– Yleensä näitä kierrätetään foorumista ja keskustelusta toiseen. Väitteet ilmaistaan usein kiistattomina totuuksina, vaikkei niille useinkaan anneta lähteitä. Keskustelussa voidaan viitata esimerkiksi tutkimuksiin tai uutisiin, joita ei kuitenkaan tarkemmin nimetä tai joihin ei anneta linkkejä.
Keskusteluissa rakennetaan yhteenkuuluvuutta
Maahanmuuttoa vastustavien keskustelijoiden argumentointi perustuu Emmi Lahden mukaan esisopimuksille ja perusteluille, joita pidetään yleisesti tiedettyinä. Samalla tavalla erimielisten ajatukset oletetaan ennalta tiedetyiksi:
– Tällöin keskustelussa ei tarvitse edes yrittää kuunnella tai huomioida erilaisia näkökulmia. Keskustelijat ovat avoimen hyökkääviä eri tavoin ajattelevia kohtaan.
Maahanmuuttoa vastustavat keskustelijat asettuvat vahvasti kannattamaan toisiaan. Näin rakennetaan yhteenkuuluvuutta samanmielisten kanssa. Argumentointia rakennetaan yhdessä niin, että eri keskustelijoiden viestit täydentävät toisiaan.
Argumentoinnin tunteminen on medialukutaitoa
Emmi Lahden mukaan verkkokeskustelun rakentumiseen kiinnitetään yleensä melko vähän huomiota, vaikka verkko on keskusteluja täynnä.
– Tutkimukseni keskeinen anti onkin argumentoinnin purkaminen osiin. Verkkokeskustelujen argumentointistrategioiden kartoittamista voidaan hyödyntää esimerkiksi argumentointitaitojen opettamisessa ja kouluttamisessa. Lisäksi argumentointistrategioiden ja niihin liittyvien mahdollisten ongelmien, kuten auktoriteetin epäluotettavuuden, uutisten virheellisen lainaamisen ja kiertävien kertomusten kartoittamista voidaan hyödyntää medialukutaitojen opetuksessa.
Tyypillisten argumentointitapojen tunnistaminen on myös edellytys informaatiovaikuttamisen tunnistamiselle. Informaatiovaikuttaminen on toimintaa, jolla pyritään järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin.
Verkkokeskustelujen puhetapa ei pysy vain verkossa
Verkkokeskustelua ja sen argumentteja on tärkeää analysoida siksikin, että verkkofoorumeilla vallalla oleva puhetapa jää harvoin pelkästään verkkofoorumeille.
– Verkkokeskustelussa esitetyt ja rakennetut argumentit leviävät myös valtavirtamedian käyttöön. Näin ne muokkaavat käsitystä uskottavista näkemyksistä, hyväksytyistä puhetavoista ja siitä, kuka pääsee ääneen maahanmuutosta puhuttaessa, Emmi Lahti huomauttaa.
Maahanmuuttokeskustelut ovat yksi esimerkki keskustelusta, jossa mielipiteet ja asennoituminen polarisoituvat. Aiheeseen eri tavoin suhtautuvat jakautuvat enenevissä määrin omiin rintamiinsa ja myös omille foorumeilleen. Tutkimus antaa siis laajemminkin eväitä hahmottaa demokratian pohjana olevan vapaan kansalaiskeskustelun juonteita
***
Emmi Lahti väittelee 19.12.2019 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Maahanmuuttokeskustelun retoriikkaa". Vastaväittäjänä on dosentti Olli Löytty, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Tiina Onikki-Rantajääskö. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Emmi Lahti, emmi.lahti@helsinki.fi (väittelijä tavoitettavissa vain sähköpostitse)
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme