Helsingin yliopisto

Maailma voi olla merkityksellinen pahuuden olemassaolosta huolimatta

Jaa

Vaikka maailmassa on ja tapahtuu paljon pahaa, elämä voi olla merkityksellistä, sanoo pahan ongelmasta väittelevä Lauri Snellman.

Keskustelu pahuudesta ja Jumalan olemassaolosta alkoi Lissabonin maanjäristyksestä vuonna 1755. Kuva: Wikimedia
Keskustelu pahuudesta ja Jumalan olemassaolosta alkoi Lissabonin maanjäristyksestä vuonna 1755. Kuva: Wikimedia

Pahan ongelma koskee maailman mielekkyyttä ja ymmärrettävyyttä. Voimmeko toimia maailmassa ja onko se mielekäs, jos maailmassa on pahaa? Miten meidän tulisi tulla toimeen esimerkiksi koronaepidemian kanssa?

Voiko Jumala olla olemassa, jos pahaa on olemassa? Taustalla syy ja tarkoitus -ajattelu

–Ongelma esitetään usein kysymyksenä Jumalan olemassaolosta: voiko Jumala olla olemassa, jos maailmassa on pahaa, Lauri Snellman toteaa.

Snellmanin mukaan kysymys on kuitenkin syvällisempi: onko maailma luotettava, jos paha vaikuttaa tarkoituksettomalta? Ongelma muodostuu, kun haemme pahalle mielekkyyttä riittävistä syistä tai tarkoituksista.

Jos kaikella on syy tai tarkoitus, mikä on esimerkiksi koronaepidemian tarkoitus?

–Syihin tai tarkoituksiin perustuva mielekkyyden malli voidaan kyseenalaistaa, Snellman väittää.

Hänen mukaansa tavoitamme maailman kokemuksen ja käytäntöjen välityksellä. Esimerkiksi näen edessäni olevan kahvikupin ja tartun siihen. Käytännöt taas luovat pohjaa ajattelulle, kun ne muodostavat taustan kielenkäytölle.

–Voin kuvata edessäni olevaa tietokonetta ja myös koronavirusepidemiaa puhumalla tai kirjoittamalla siitä, ja näin luonnehdin niitä käsitteillä.

Kokemus, kieli ja käytännöt kuitenkin tavoittavat maailman suoraan ja sijoittavat kohdatut asiat omiin asiayhteyksiinsä. Otan kahvikupin ja haen kahvia, jolloin kahvikuppi toimii luonnonlakien ja kahvinjuonnin mukaisella logiikalla. Samoin DNA on merkityksellinen koodi, kun se luetaan solussa. Näin tosiasioiden taustalla toimivat suhteet takaavat asioiden mielekkyyden.

–Myös moraalinen mielekkyys ja uskontojen käsitykset maailman mielekkyydestä tulisi ymmärtää näin, väittää Snellman.

Hyvään elämään tähtäävät käytännöt kuten köyhien auttaminen tekevät yksittäiset teot kuten rahansiirrot merkityksellisiksi.

– Hyveet ovat keinoja siirtyä epätyydyttävästä nykytilanteesta tilanteeseen, jossa hyvä elämä toteutuu.

Pyhä nähdään pahan voittajana

Uskontojen kertomukset pyhästä toimivat samoin. Pyhä nähdään pahan voittajana. Buddhalaisuudessa meditaatio valmistaa vapautumiseen kärsimyksistä. Raamatussa taas Jumala tulkitaan alkukaaoksen voittajana. Osoittautuu, että pahan olemassaolo ei kyseenalaista myöskään Jumalan olemassaoloa.

–Esimerkiksi Raamatussa Jumala on hyvä, kun hän tähtää hyvään ja kaikkivaltias, kun hän pystyy toteuttamaan sen voittamalla maailmassa olevan tarkoituksettoman pahan.

Filosofian ja teologian maisteri Lauri Snellman väittelee Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa 2.10. aiheesta The Problem of Evil and the Problem of Intelligibility: A Grammatical Metacritique of the Problem of Evil. Tilaisuus järjestetään klo 13 Porthanian salissa P674 (Yliopistonkatu 3).   

Väitöstilaisuutta voi seurata myös etänä Zoomin välityksellä. Linkki: https://helsinki.zoom.us/j/63348978158?pwd=WFVQOElyeFU1RkY3a2c5dTg4ZGtZZz09

Vaihtoehtoisesti samaan Zoom-tapahtumaan voi liittyä myös seuraavin tiedoin:

Meeting ID: 63 348 978 158

Salasana: 944944

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot:

Lauri Snellman, 040 509 6083, lauri.jo.snellman@helsinki.fi

Kuvat

Keskustelu pahuudesta ja Jumalan olemassaolosta alkoi Lissabonin maanjäristyksestä vuonna 1755. Kuva: Wikimedia
Keskustelu pahuudesta ja Jumalan olemassaolosta alkoi Lissabonin maanjäristyksestä vuonna 1755. Kuva: Wikimedia
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme