Jyväskylän yliopisto

Maametalleja tarvitaan tuulivoimaloissa ja sähköautoissa – merkittävä rahoitus sensorimateriaalien kehittämiseen kierrätetyistä raaka-aineista

Jaa

Jyväskylän yliopiston ja Turun yliopiston yhteishanke ”Jätteestä seuraavan sukupolven molekylaarisiksi materiaaleiksi” sai Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä ja Jane ja Aatos Erkon säätiöltä merkittävän 500 000 euron rahoituksen sensorimateriaalien kehitykseen.

Professori Ari Väisänen. (Kuva: Petteri Kivimäki.)
Professori Ari Väisänen. (Kuva: Petteri Kivimäki.)

”Erityisen hankkeestamme tekee se, että tarkoituksenamme on käyttää sensorimateriaalien valmistuksessa kierrätettyjä raaka-aineita”, hankkeen johtaja, professori Ari Väisänen kertoo.

Kriittisten raaka-aineiden, kuten erilaisten harvinaisten maametallien tarve kasvaa tulevaisuudessa, koska niitä hyödynnetään esimerkiksi tuulivoimaloissa, sähköautoissa, valoissa ja erilaisissa elektronisissa laitteissa. Harvinaisten maametallien lisääntyvä käyttö perustuu niiden magneettisiin ja optisiin ominaisuuksiin. Näiden ominaisuuksien ansiosta harvinaisista maametalleista voitaisiin valmistaa myös niin kutsuttuja opto-magneettisia materiaaleja.

”Nämä materiaalit soveltuvat seuraavan sukupolven korkean tallennuskapasiteetin kiintolevyjen ja optisten sensoreiden lähtöaineiksi”, toteaa osahankkeen johtaja akatemiatutkija Jani Moilanen.

Kierrätysmetallista valmistetuilla sensoreilla voi mitata lämpöä tai painetta

Jyväskylän yliopiston ja Turun yliopiston kolmivuotisessa tutkimushankkeessa on tarkoitus kehittää uusia, pääsääntöisesti harvinaisiin maametalleihin pohjautuvia seuraavan sukupolven opto-magneettisia materiaaleja uudella energiaa ja luontoa säästävällä tavalla. Jalostettavat metallit otetaan talteen teollisuuden jäte- ja sivuvirroista käyttäen samoja yhdisteitä sekä talteenottoprosesseissa että itse materiaalien valmistuksessa. Talteen otetuista metalliyhdisteistä voidaan valmistaa optisia sensoreita esimerkiksi lämpötilan ja paineen mittaamiseen ja virusten havaitsemiseen pinnoilta. 

”Tähtäämme käytännön sovelluksissa ensisijaisesti optisiin sensoreihin, koska magneettisten materiaalien hyödyntäminen vaatii vielä paljon perustason tutkimustyötä, jota hankkeessa myös tehdään”, kertoo toisen osahankkeen johtaja Mika Lastusaari Turun yliopistosta.

Hanke suoraviivaistaa metallien jatkojalostamista nykyisiin prosesseihin verrattuna, joissa hyödynnetään useita eri yhdisteitä prosessin eri vaiheissa. ”Hankkeessa nivoutuu yhteen luontevalla tavalla resurssitehokkuus, kiertotalous, älykkäät talteenottoteknologiat ja uudet innovatiiviset materiaalit, joiden jalostusaste on mahdollisimman korkea”, Väisänen sanoo. 

Jyväskylän yliopiston ja Turun yliopiston lisäksi hankkeeseen osallistuu myös useita teollisuuden ja yritysmaailman toimijoita, jotka tukevat hankkeen yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamista. Tieteellisten tavoitteiden lisäksi hankkeessa osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, jolla on tarkoitus tuoda ilmi kriittisten raaka-aineiden turvaamisen ja kierrätyksen merkitys Suomen ja EU:n taloudelle.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Ari Väisänen, p. 0408053719 ari.o.vaisanen@jyu.fi
Akatemiatutkija Jani Moilanen, p. 0408054849 jani.o.moilanen@jyu.fi

Kuvat

Professori Ari Väisänen. (Kuva: Petteri Kivimäki.)
Professori Ari Väisänen. (Kuva: Petteri Kivimäki.)
Lataa
Professori Ari Väisänen. (Kuva: Sari Laapotti / Jyväskylän yliopisto.)
Professori Ari Väisänen. (Kuva: Sari Laapotti / Jyväskylän yliopisto.)
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

SA:n luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta valitsi akatemiatutkijat ja tutkijatohtorit – Jyväskylän yliopistoon rahoitusta neljälle16.5.2022 12:03:00 EEST | Tiedote

Suomen Akatemia on myöntänyt akatemiatutkijan rahoituksen Kalle Auraselle ja Riccardo Marinille Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan. He saavat lähes 450 000 euron rahoituksen vuosille 2022–2027. Lisäksi toimikunta myönsi tiedekuntaan kaksi akatemian tutkijatohtorin rahoitusta Damian Dabrowskille ja Anton Nechaeville. Kolmivuotisen rahoituksen suuruus on noin 240 000–250 000 euroa.

Somevaikuttajat tukivat julkisyhteisöjen koronaviestintää – vaikuttajayhteistyöhön sisältyy kuitenkin myös riskejä16.5.2022 08:10:00 EEST | Tiedote

Yhteistyö somevaikuttajan kanssa on organisaation viestinnälle suuri mahdollisuus, mutta siihen liittyy myös riskejä. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan vaikuttajien avulla organisaatioiden on mahdollista luoda yhteisöllisyyttä ja vaalia aineettomia pääomiaan, kuten sidosryhmien luottamusta. Strateginen somevaikuttajaviestintä vaatii kuitenkin myös mahdollisten maineriskien tiedostamista.

Turvallisuus jakaa asenteita uraanin louhintaan Itä- ja Pohjois-Suomessa16.5.2022 01:00:00 EEST | Tiedote

Kielteisyys uraanin louhintaa kohtaan ei maakuntatasolla ole niin voimakasta kuin mitä paikoin kiivaana käyneestä julkisesta keskustelusta olisi voinut päätellä. Suhtautuminen uraanin louhintaan vaihtelee lievästä kielteisyydestä lievään myönteisyyteen. YTM Tuija Jartin väitöstutkimuksen kohdemaakunnissa, varsinkin Kainuussa ja Lapissa, uraanin louhinnan kannattajia ja vastustajia on lähes yhtä paljon.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme