Jyväskylän yliopisto

Maaseutuyhteisöjen toiminnasta mallia kestävälle hyvinvointipolitiikalle

Jaa

Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta on nostettu kansallisissa strategioissa hyvinvointivaltion toimintaa ohjaavaksi tavoitteeksi. YTM Niina Rantamäen väitöstutkimus osoittaa, että tämän saavuttamiseksi tarvitaan ammatillisen ja keskitetyn tiedon rinnalla ruohonjuuritason toiminnassa kertynyttä kokemusta sekä osaamista.

Niina Rantamäki
Niina Rantamäki

Rantamäen tutkimuskohteena on maaseutukylissä virinnyt asukkaiden omaehtoinen hyvinvointia vahvistava toiminta.
– Suuntaa hyvinvointivaltion kehittämiselle on mielekästä etsiä sieltä, missä hyvinvointipolitiikka muuttuu käytännön toiminnaksi ja vaikutuksiksi, Rantamäki toteaa.

Voimavarana paikalliset hyvinvointiratkaisut

– Yleisessä keskustelussa maaseutu mainitaan ongelmien yhteydessä. Puhutaan ikääntyvästä väestöstä, pitkistä välimatkoista sekä etääntyvistä palveluista. Huomattavasti vähemmälle huomiolle jäävät maaseutumaiseen elämäntapaan liittyvät positiiviset seikat ja kehityskulut.

Maaseutuyhteisöjen hyvinvointiratkaisuille on luonteenomaista, että ne perustuvat yhteisesti tunnistettuihin tarpeisiin sekä kykyyn hyödyntää innovatiivisesti paikallisesti saatavilla olevia resursseja ja osaamista.

– Hyvä esimerkki on vuonna 2013 perustettu Sievin Perhepalvelukeskus ry, joka tuottaa palveluja lapsiperheille arjen tueksi. Perheet ovat määritelleet ehdot palvelujen suunnittelulle, ja mikä tärkeintä, olleet itse niitä luomassa. Yhdistys on saanut toimintaansa rahoitusta niin kunnalta, yksityisiltä henkilöiltä kuin paikallisilta yrityksiltä. Lisäksi se on hyödyntänyt monipuolisesti erilaisia hankerahoitusmahdollisuuksia, Rantamäki kuvaa.

Sosiaalisesti kestävän hyvinvointipolitiikan kolme periaatetta

Tutkimukseensa pohjautuen Rantamäki nostaa esiin kolme sosiaalisesti kestävää hyvinvointipolitiikkaa tukevaa periaatetta. Ne edustavat näkökulmia, joita vasten niin hyvinvointipolitiikan suunnittelua kuin toteutusta tulisi peilata.

Ensimmäinen, arjen kokemuksellisuus, korostaa ihmisten päivittäisen elinympäristön merkitystä keskeisenä hyvinvoinnin lähteenä. Se ohjaa kiinnittämään huomiota lähipalveluiden toimivuuteen sekä sosiaalisten verkostojen vahvistamiseen.

Horisontaalinen kokonaisvaltaisuus ilmaisee puolestaan, kuinka eri asiat kietoutuvat yhteen: kun sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava organisaatio vuokraa kyläyhdistykseltä tilat sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintaa varten, tukee se välillisesti myös muuta kylän yhteisöllistä toimintaa.

Kolmas periaate, moniulotteinen osallisuus, muistuttaa, että yhteiskunnallinen osallisuus ei ole pelkästään työelämäosallisuutta. Se toteutuu myös ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa, yhteisöllisessä toiminnassa sekä demokraattisen järjestelmän rakenteissa esimerkiksi kansalaistoimintana tai vaikuttamisena julkisten palvelujen kehittämiseen.

Kohden yhteisölähtöistä ajattelutapaa

Niina Rantamäki painottaa, että yhteisöjen ja yhteisöllisyyden roolin korostamista ei pidä tulkita viestiksi siitä, että paikallisyhteisöjen omaa vastuuta hyvinvoinnistaan ja palveluistaan tulisi lisätä. Sen sijaan hyvinvointipolitiikkaa itseään tulee toteuttaa tavalla, joka on sosiaalisesti kestävä.

– Sosiaalinen kestävyys on yhteisöjen ja yhteisöllisen toiminnan ominaisuus. Näin ollen hyvinvointivaltion tulevaisuutta suunniteltaessa on syytä pysähtyä pohtimaan, miten sen tuottamat palvelut ja toiminta ylipäätään voisivat olla luonteva osa ihmisten yhteisöllistä elämää – sitä palvelevaa ja tukevaa, Rantamäki kiteyttää.

YTM Niina Rantamäen sosiaalityön väitöskirjan "Maaseudun paikallisyhteisöjen sosiaalisesti kestävä kehitys – suuntaviivoja kestävälle hyvinvointipolitiikalle" tarkastustilaisuus on 16.9.2022 klo 12 alkaen Kokkolan yliopistokeskuksen Ulappa-salissa. Vastaväittäjänä toimii professori Aini Pehkonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Aila-Leena Matthies (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Väitöstilaisuutta on mahdollisuus seurata myös etäyhteydellä osoitteessa https://ciweb.chydenius.fi/stream/chydenius/vaitostilaisuudet/20220916_Rantamaki/vaitostilaisuus_rantamaki_stream.html
Kustoksen puhelinnumero, johon etäyleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on +358407422199.

Julkaisun tiedot:
Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 548, 105 s., Jyväskylä 2022, ISSN 2489-9003; 548, ISBN 978-951-39-9180-7 (PDF). Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9180-7

Taustatietoja:

Niina Rantamäki on kirjoittanut ylioppilaaksi Toholammin lukiosta vuonna 1985. Hän valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 2008 yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineenaan sosiaalityö. Rantamäki on toiminut projektitutkijana Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa vuodesta 2009 alkaen. Tällä hetkellä hän työskentelee tutkimushankkeessa, jossa kehitetään monitoimijaisen rakenteellisen sosiaalityön toimintamallia.

Ennen yliopistolle siirtymistään Rantamäki työskenteli 15 vuoden ajan Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry:ssä mielenterveyskuntoutujien päivä- ja työtoimintapalveluiden kehittämiseen ja johtamiseen liittyvissä tehtävissä. Rantamäen tutkimus on saanut rahoitusta Keski-Pohjanmaan kulttuurirahastolta.

Lisätietoja:
Niina Rantamäki, niina.j.rantamaki@jyu.fi, 040 054 6504

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Niina Rantamäki
Niina Rantamäki
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös: Hybridihälytysmallilla voidaan tehostaa hybridiuhkiin varautumista21.9.2022 08:00:00 EEST | Tiedote

Yhteiskunnan digitalisaatio ja maailmanpolitiikan ennustamattomuus kasvattavat tarvetta kriittisen infrastruktuurin ja ihmisten suojaamiseen kyber- ja hybridiuhkia vastaan. Jussi Simon väitöstutkimus esittelee päätöksentekijöille ja turvallisuusviranomaisille työkaluksi luodun hybridihälytysmallin, jonka tarkoituksena on pyrkiä tehostamaan tilannetietoisuuden ylläpitoa mahdollisessa häiriötilanteessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme