Mahdollisuus löytää pudonneita meteoriitteja kasvoi huimasti

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden ja entistä tarkemman tavan ennustaa meteoriitin kappaleiden putoamisalue. Siinä otetaan huomioon monimutkaiset fysikaaliset prosessit, joita tapahtuu avaruuskivien syöksyessä ilmakehän läpi. Jotta meteoriitti pystytään löytämään taivaalla loistaneen tulipallon jäljiltä, etsijät on voitava ohjata tarkasti rajatulle etsintäalueelle. Mitä pidempään maapallon ulkopuoliset kappaleet lojuvat Maan ilmastossa, sitä enemmän ne hapettuvat ja menettävät tieteellistä arvoaan.
– Aivan viime aikoihin asti on ollut hankalaa tehdä simulaatioita, joilla putoamisalue voitaisiin kartoittaa todenmukaisesti, koska useita muuttujia ei pystytä mittaamaan helposti tai päättelemään edes videoiden ja valokuvien avulla tehdyistä hyvin dokumentoiduista havainnoista. Näitä tuntemattomia tekijöitä ovat muun muassa kappaleiden määrä ja niiden aerodynaamiset ominaisuudet. Esimerkiksi kappaleiden massat on voitu vain arvioida perinteistä lähestymistapaa käytettäessä, sanoo tutkija Jarmo Moilanen Paikkatietokeskuksesta.
Uudella mallilla voidaan jäljittää kaikkia alas putoavia kappaleita
Paikkatietokeskuksella on ilmakehän ilmiöiden mallintamisesta pitkältä ajalta asiantuntemusta.
– Laatimallamme mallilla pystytään jäljittämään kaikkien esiin tulevien kappaleiden yksilölliset radat siitä lähtien, kun kappaleen tulosta Maan ilmakehään aletaan saada havaintoja. Mallia on jo testattu onnistuneesti, kertoo vanhempi tutkija Maria Gritsevich Paikkatietokeskuksesta.
Mallissa huomioon otettavia tärkeitä tekijöitä ovat muun muassa pirstoutuminen ja materiaalin massahäviö, jotka hypersooninen jättövirtaus aiheuttaa.
– Lisäksi malli huomioi ilmakehän tuulien dynamiikkaa, mikä osoittautui erittäin tärkeäksi osaksi tarkkaa laskentaa. Laskenta jatkuu siihen asti, että meteoriitin kappaleet putoavat Maan pinnalle, eli se kattaa myös niiden radan pimeälento-osuuden, Gritsevich lisää.
On arvokasta tietää näytteeksi saadun kappaleen lentorata, sillä silloin saadaan ainutlaatuista tietoa aurinkokunnan synnystä ja kehityksestä. Näytteestä voi saada tietoa sen aiemmin matkallaan kohtaamista olosuhteista.
Yksittäisten sirpaleiden putoamispaikat voidaan simuloida
Tutkijoiden luoma uusi laskentamalli perustuu Monte Carlo -menetelmiin. Kun tietokone käsittelee tietoja uutta lähestymistapaa käyttämällä, saadaan realistinen kuva pudonneen meteoriitin kokonaismassasta.
– Pystymme näkemään selvästi, minkä muotoiselle alueelle kappale on pudonnut, sekä paikan, johon kukin simuloitu yksittäinen kappale on tippunut. Koska kappaleiden sirpaleita leviää neliökilometrien alueelle, työmme parantaa mahdollisuuksia löytää jotain ja säästää huomattavasti aikaa ja vaivaa, Moilanen selventää.
Uudessa mallissa otetaan huomioon kappaleen hajoaminen valoisan lennon aikana. Sitä on testattu onnistuneesti kymmenillä meteoriittien putoamistapauksilla, ja malli on auttanut löytämään kolme meteoriittia: Annaman, Ozerkin ja Botswanan.
– Tuhansia pudonneita meteoriitteja on onnistuttu löytämään, mutta vasta kourallisesta tapauksia tiedetään niiden kiertoradat Aurinkokunnassa. Uskomme, että meidän mallimme ansiosta meteoriittien löytämistilastot kohenevat huomattavasti ja löydetään myös monia vielä piilossa olevia meteoriitteja, jotka ovat edelleen korvaamattomia näytteitä ominaisuuksiensa vuoksi. Koska mallilla pystytään myös arvioimaan uudella tavalla maahan asti päätyvien meteoriitin kappaleiden loppumassa, sen avulla voidaan arvioida uudelleen, miten paljon avaruudesta tulee ainetta Maahan, Gritsevitch kertoo.
Uutta mallia on kehitetty yhteistyössä tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan tulipallotyöryhmän kanssa. Tulipallotyöryhmässä on mukana erittäin kokeneita harrastajia ja ammattilaisia. Useita ainutlaatuisia havaintoja on kerätty ja saatu tutkittavaksi verkoston jatkuvan työn ansiosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Jarmo Moilanen, 050 513 8176, jarmo.moilanen@maanmittauslaitos.fi
Vanhempi tutkija, dosentti Maria Gritsevich, 050 301 6441, maria.gritsevich@maanmittauslaitos.fi (englanniksi)
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 84 (Opastinsilta 12C)
00521 HELSINKI
029 530 1100 (Vaihde)https://www.maanmittauslaitos.fi/
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä edistämme paikkatietojen tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Yhteismetsien laajeneminen jatkuu – kasvuhaluiseen yhteismetsään liittyminen on kannattava vaihtoehto metsänomistajalle26.6.2025 08:50:10 EEST | Tiedote
Oman yhteismetsän perustaminen kannattaa vasta, kun pinta-alaa on niin runsaasti, että metsästä saa hakkuutuloja joka vuosi. Maanmittauslaitoksen tiedot osoittavat, että yhteismetsien pinta-alat ovat kasvussa.
Kesän juttuaiheita Maanmittauslaitoksesta25.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitoksessa tapahtuu paljon myös kesällä. Suomalaisia kiinnostavat etenkin mökkeilyyn ja mökin omistamiseen liittyvät kysymykset. Kesään ajoittuvat myös maastossa ja luonnossa tehtävät työt ja kenttätutkimukset. Kokosimme alle kiinnostavimmat kesätärpit medialle Maanmittauslaitoksen toiminnasta.
Suomen ja Norjan rajankäynti päätösvaiheessa – maastotöiden lopputarkastus valmistui23.6.2025 08:27:01 EEST | Tiedote
Rajankäyntivaltuuskunnat Suomesta ja Norjasta tekivät kesäkuussa maastotöiden lopputarkastuksen Suomen ja Norjan välisellä valtakunnanrajalla. Yli kolme vuotta kestänyt rajankäyntiprosessi on pian loppumassa, ja rajankäynnin dokumentaatio luovutetaan maiden ulkoministeriöille hyväksyttäväksi. Aikanaan molemmissa maissa parlamentit hyväksyvät dokumentit ja vahvistavat rajan sijainnin seuraavien vuosikymmenten ajaksi.
Yksittäisten puiden tiedot tulossa metsäsektorin käyttöön – hyötyä myös metsälain valvonnassa ja EU-sääntelyssä17.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitos ja Metsäkeskus ovat aloittaneet yhteisen tutkimustyön, jonka tavoitteena on monipuolistaa ja tarkentaa metsävaratieto yksittäisen puun tasolle. Lähivuosina tarvitaan tietoa metsien muutoksista ja luonnon monimuotoisuudesta muun muassa EU-velvoitteiden seurantaan.
Mikä on painovoima Lapissa ja tiesitkö mihin se vaikuttaa? Tutkijat mittaavat painovoiman neljällä paikkakunnalla16.6.2025 06:05:00 EEST | Tiedote
Suomen painovoima on jatkuvassa liikkeessä, ja siksi Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n tutkijat mittaavat painovoimaa vuosittain. Tarkkaa painovoimaan perustuvaa tietoa tarvitaan esimerkiksi satelliittipaikannusta, vedenjakelua ja tunnelien rakentamista varten.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme